Mitä varhaiskasvattajana voi tehdä jos lapsi ei halua osallistua aamupiiriin tai muuhun ohjattuun toimintaan?

Riippuen lapsen iästä, käytä vo päätäsi. Itse olin opiskelijana alle 3v ryhmässä, myös minä sain lapset innostumaan. Yksikään ei halunnu poistua tai jättää tulemasta. Sama isompien kans. Pelkääkö sinua?

Epäneurotyypillisyys on pysyvä ominaisuus. Tällöin aivojen rakenne on erilainen kuin neurotyypillisillä. Nepsyys ei ole vain kokoelma erilaisia luonteenpiirteitä. Kaikilla meillä piirteemme on riippumatta ollaanko neurotyypillisiä tai ei.En jaksa enää jankuttaa tästä. Katso Googlesta mitä epäneurotyypillisyys on tai ole katsomatta. Sama se mulle on. 

Vierailija kirjoitti:

Epäneurotyypillisyys on pysyvä ominaisuus. Tällöin aivojen rakenne on erilainen kuin neurotyypillisillä. Nepsyys ei ole vain kokoelma erilaisia luonteenpiirteitä. Kaikilla meillä piirteemme on riippumatta ollaanko neurotyypillisiä tai ei.En jaksa enää jankuttaa tästä. Katso Googlesta mitä epäneurotyypillisyys on tai ole katsomatta. Sama se mulle on. 

Aivokuvastako se katsotaan, että kuka on nepsy ja kuka ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

anna puuhailla omiaan.

 

Meillä oli 1970-luvun puolivälissä päiväkodissa tapana, että mihinkään ei ole pakko osallistua, mutta pitää olla läsnä. Päiväunien kanssa sama sääntö. Ei ollut pakko nukkua, mutta piti silti siirtyä makuusaliin ja mennä omaan sänkyyn. Jos ei nukkunut, piti silti muita ottaa huomioon siten, että oli hiljaa. Sai vaikka lukea aku ankkaa tai vain tuijotella kattoon tai ikkunasta ulos, kunhan teki kaiken hiljaa.

70-luvulla oli vielä mahdollisuus pakottaa lapsia. Enää ei ole.

eihän tuossa mitään pakottamista ollut

Piti olla läsnä esim. makuusalissa. Jos ei ollut niin pakotettiin.

Ikävä juttu, jos sinut on pakotettu. Tuohon maailman aikaan lapset vielä halusivat olla siellä missä muutkin lapset vaikkeivat halunneetkaan aina tehdä samaa mitä kaikki muut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

anna puuhailla omiaan.

 

Meillä oli 1970-luvun puolivälissä päiväkodissa tapana, että mihinkään ei ole pakko osallistua, mutta pitää olla läsnä. Päiväunien kanssa sama sääntö. Ei ollut pakko nukkua, mutta piti silti siirtyä makuusaliin ja mennä omaan sänkyyn. Jos ei nukkunut, piti silti muita ottaa huomioon siten, että oli hiljaa. Sai vaikka lukea aku ankkaa tai vain tuijotella kattoon tai ikkunasta ulos, kunhan teki kaiken hiljaa.

70-luvulla oli vielä mahdollisuus pakottaa lapsia. Enää ei ole.

eihän tuossa mitään pakottamista ollut

Piti olla läsnä esim. makuusalissa. Jos ei ollut niin pakotettiin.

Ikävä juttu, jos sinut on pakotettu. Tuohon maailman aikaan lapset vielä halusivat olla siellä missä muutkin lapset vaikkeivat halunneetkaan aina tehdä samaa mitä kaikki muut

Siihen aikaan sai kotona selkäänsä jos tarhasta tuli huonoa palautetta.

Vierailija kirjoitti:

Yksin ei saa jättää mutta jos lapset haluavat olla hajallaan ympäri taloa niin pakko on jättää koska 3 aikuista ei ehdi valvoa joka paikkaa.

AAMUPIIRISSÄ ollaan KAIKKI samassa tilassa! Joka ope/lh oman ryhmänsä kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksin ei saa jättää mutta jos lapset haluavat olla hajallaan ympäri taloa niin pakko on jättää koska 3 aikuista ei ehdi valvoa joka paikkaa.

AAMUPIIRISSÄ ollaan KAIKKI samassa tilassa! Joka ope/lh oman ryhmänsä kanssa.

Onko teillä väliovet haalla suljettu jotta kukaan ei karkaa väärään huoneeseen? Tai jotain lapsiportteja?

Nykyään lapset saa tehdä mitä haluaa ja ei tarvi tehdä mitä ei halua. Meno alkaa olemaan kuin villissä lännessä. Vanhemmat eivät halua, että lapset nukkuvat päiväunia ja väsyneenä lapset käyvät ylikierroksilla. Lasten aivot tarvitsee riittävästi lepoa kehittyäkseen normaalisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiehtoo näissä aina se, että ketään ei kiinnosta, miksi lapsi ei halua ohjattuun toimintaan.

Kotona on sanottu että IKINÄ ei tarvitse tehdään mitään mitä ei halua. 

Ei välttämättä. On hyvinkin voitu pakottaa osallistumaan mihin vaan. Ehkä lapsi viihtyy paremmin yksin. Siinä ei ole mitää pahaa.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään lapset saa tehdä mitä haluaa ja ei tarvi tehdä mitä ei halua. Meno alkaa olemaan kuin villissä lännessä. Vanhemmat eivät halua, että lapset nukkuvat päiväunia ja väsyneenä lapset käyvät ylikierroksilla. Lasten aivot tarvitsee riittävästi lepoa kehittyäkseen normaalisti.

Meno on jo kuin villissä lännessä. Mitään hyviä perusarvoja ei enää ole eikä opeteta. Monissa kodeissa jopa alle kouluikäiset päättää päivän kulusta samoin ruokailuista. Julkisilla paikoilla ei osata käyttäydytä, kirosanat lentelee, ihmisiä uhkaillaan, kiusataan, terrorisoidaan...että joo synnytäppä tänne pahuuden valtakuntaan lisää lapsia ja koeta opettaa edes alkeelliset tavat...

Kyse ei ole vaan ohjattuun toimintaan osallistumisesta vaan ylipäätään lähes kaikesta päiväkodin sääntöjen noudattamisesta. Esimerkiksi jos lapselle on sanottu, että hänen keinuvuoronsa on loppu niin ei meillä ole oikeutta nostaa lasta pois keinusta koska se ei ole hätävarjelutilanne jos lapsi istuu siinä. Eli käytännössä kiukkuava lapsi voi istua keinussa koko ulkoilun ajan jos haluaa ja siten estää muita keinumasta. Ainoat joilla olisi oikeus koskea lapseen tällaisessa tilanteessa ovat lapsen vanhemmat sekä poliisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kiehtoo näissä aina se, että ketään ei kiinnosta, miksi lapsi ei halua ohjattuun toimintaan.

Kotona on sanottu että IKINÄ ei tarvitse tehdään mitään mitä ei halua. 

Ei välttämättä. On hyvinkin voitu pakottaa osallistumaan mihin vaan. Ehkä lapsi viihtyy paremmin yksin. Siinä ei ole mitää pahaa.

Ei kai siinäkään ole mitään pahaa jos se sama muksu jättää koulussa matikantunnit väliin. Pitää omaehtoisen hyppytunnin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

anna puuhailla omiaan.

 

Meillä oli 1970-luvun puolivälissä päiväkodissa tapana, että mihinkään ei ole pakko osallistua, mutta pitää olla läsnä. Päiväunien kanssa sama sääntö. Ei ollut pakko nukkua, mutta piti silti siirtyä makuusaliin ja mennä omaan sänkyyn. Jos ei nukkunut, piti silti muita ottaa huomioon siten, että oli hiljaa. Sai vaikka lukea aku ankkaa tai vain tuijotella kattoon tai ikkunasta ulos, kunhan teki kaiken hiljaa.

70-luvulla oli vielä mahdollisuus pakottaa lapsia. Enää ei ole.

eihän tuossa mitään pakottamista ollut

Piti olla läsnä esim. makuusalissa. Jos ei ollut niin pakotettiin.

Ei ainakaan meillä saanut, eikä kavereillakaan. Kotiaresstia saattoi tulla

Vierailija kirjoitti:

Kyse ei ole vaan ohjattuun toimintaan osallistumisesta vaan ylipäätään lähes kaikesta päiväkodin sääntöjen noudattamisesta. Esimerkiksi jos lapselle on sanottu, että hänen keinuvuoronsa on loppu niin ei meillä ole oikeutta nostaa lasta pois keinusta koska se ei ole hätävarjelutilanne jos lapsi istuu siinä. Eli käytännössä kiukkuava lapsi voi istua keinussa koko ulkoilun ajan jos haluaa ja siten estää muita keinumasta. Ainoat joilla olisi oikeus koskea lapseen tällaisessa tilanteessa ovat lapsen vanhemmat sekä poliisi.

Siis oikeastiko homma on tuolla tasolla? Eikä kukaan protestoi?

Ei saa koskea, ei saa kieltää vain saa neuvotella ja jos neuvottelu ei auta eli lapsi päättää miten homma menee. Lapsi ei opi sietämään pettymyksiä kun saa tehdä mitä haluaa. Nyky kasvatus on, että mennään lasten ehdoilla. Saa nähdä koska tähän hommaan herätään, nyt ollaan jo suurissa vaikeuksissa.

Vierailija kirjoitti:

Ei saa koskea, ei saa kieltää vain saa neuvotella ja jos neuvottelu ei auta eli lapsi päättää miten homma menee. Lapsi ei opi sietämään pettymyksiä kun saa tehdä mitä haluaa. Nyky kasvatus on, että mennään lasten ehdoilla. Saa nähdä koska tähän hommaan herätään, nyt ollaan jo suurissa vaikeuksissa.

Suomi on sitoutunut YK:n lasten oikeuksien sopimukseen joka on yksi ihmisoikeussopimuksista.