Miksi ulkomailla käyminen ei tunnu samalta kuin nuorena?
Olen käynyt nuorena interaililla Euroopassa ja vaihto-oppilaana Jenkeissä. Matkailuautolla vanhempien kanssa Pohjoismaissa ja Saksassa. Ja aina tuli hieno fiilis, että nyt ollaan ulkomailla. Vieras kieli ja erinäköiset ihmiset saivat mielikuvituksen lentoon. Joskus näen uniakin noista ihanista ajoista.
Nykyisin käyn vuosittain golfaamassa Espanjassa, Portugalissa tai Belekissä. Koskaan enää ei tule tunnetta: "Jee, nyt ollaan ULKOMAILLA!"
Kommentit (67)
Itse en ole päässyt matkustelemaan parikymppisenä niin paljon kuin eräät. Olen käynyt muutamalla ranta- ja kaupunkilomalla mutta interreil sekä Aasian reppureissut, Amerikan Road tripit ja kaukokohteet yleensäkin ovat vielä kokematta. Minulle ulkomaan reissut aiheuttavat vähintään yhtä mahtavan fiiliksen kuin nuorempana.
Ymmärrän kuitenkin aloittajan pointin. En saa kotimaan kylpylälomasta samaa fiilistä kuin lapsena.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samaa olen miettinyt! Matkustaminen tuntui nuorena ja vielä reilu 10 vuotta sitten kivalta ja hienolta. Nykyään tuntuu, että joka paikassa on ihan samat jutut, liikaa ihmisiä ja liikaa kaikkea. Olenkin alkanut matkailla Lapissa luonnon keskellä ja se on kyllä hienoa :)
Mua ei Lappiin saa väkisin viemälläkään enää mutta autiutta, luontoa ja rauhaa olen kyllä löytänyt etelä-Euroopasta omiin tarpeisiin. On tuhansia pikkukyliä (kuten omanikin) joissa ei käy turisteja eikä ole pakko olla tekemisissä muiden kanssa.
3
Kyllä musta vaan ihan tavallinen Tukholmanristeilykin on aina yhtä säväyttävä ja löydän Tukholmasta kaikkea virkistäväa ja fiksua. Olen jo 80-vuotias pappa.
Monessa muussa asiassa on tapahtunut sellaista tympääntymistä, mutta matkustaminen tuntuu aina yhtä ihanalta. Iän myötä on jäänyt pois ajatus pakollisista kohteista, joten menen vain oman mieleni mukaan. Nähtävyyksiä ei ole pakko koluta, joten jätän ne väliin, jos siltä tuntuu. Olen enemmän kiinnostunut luonnosta ja yleisestä tunnelmasta.
Mistään materiasta en välitä. Matkailun antamat kokemukset on parasta, mitä elämässä voi olla.
Voisiko aloittajalla olla ihan yleistä apatiaa elämään. Kaikki kokemukset niin kotimaassa kuin ulkomailla tuntuvat laimeammilta.
Mutta suoraan sanottuna golf-loma Espanjassa ei kyllä tunnu ihan niin säväyttävältä kokemukselta kuin useamman maan läpi interreilaaminen.
No se on kaikki on nähty ja koettu efekti. Tämä tulee jossain vaiheessa elämää. Itse löysin intohimon kohteen vanhemmalla iällä, tämä auttaa taas hetken eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samaa olen miettinyt! Matkustaminen tuntui nuorena ja vielä reilu 10 vuotta sitten kivalta ja hienolta. Nykyään tuntuu, että joka paikassa on ihan samat jutut, liikaa ihmisiä ja liikaa kaikkea. Olenkin alkanut matkailla Lapissa luonnon keskellä ja se on kyllä hienoa :)
Kuulostaa siltä, että olet käynyt vain Mallorcalla, Kanarialla ja Rodoksella.
No kun kaikki on jo koettu. Harvoin tulee vastaan mitään uutta, jota ei jolllain tasolla olisi jo nähnyt. Aina nuoret valittavat, että keski-ikäiset ovat niin nuivia, mutta harva nyt jaksaa innostua samoista asioista uudelleen ja uudelleen.
Minä olen matkustanut 50-60 maassa ja kokenut aikakoneella siirtymisen 1700-luvulle tai nähnyt kämmenen kokoisen hämähäkin, tai nähnyt mm. Iranin Upeita rakennuksia. Kun niiden sydäntäpysäyttävät vaikutukset on koettu, niin tosi vaikea hengästyä mistään pienemmästä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin tuntuu paremmalta kuin nuorena!
Taalla ulkomailla on olot paremmat kuin suomessa 🤗
Vierailija kirjoitti:
No se on kaikki on nähty ja koettu efekti. Tämä tulee jossain vaiheessa elämää. Itse löysin intohimon kohteen vanhemmalla iällä, tämä auttaa taas hetken eteenpäin.
Miten kukaan tavistuloilla voi nähdä ja kokea kaiken??
Mulla on yli 100 reissua takana enkä ole kunnolla edes raapaissut pintaa!?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko aloittajalla olla ihan yleistä apatiaa elämään. Kaikki kokemukset niin kotimaassa kuin ulkomailla tuntuvat laimeammilta.
Mutta suoraan sanottuna golf-loma Espanjassa ei kyllä tunnu ihan niin säväyttävältä kokemukselta kuin useamman maan läpi interreilaaminen.
Golf noin ylipäätään teemana on lähinnä - no - pitkästyttävä. Ja koko loma uhrata moiselle? Luulen että ap:n ahdistus johtuu tästä! Kokeile kulttuuria ja taidetta pallon perässä ravittamisen sijaan.
Ei se tunnukkaan siltä enää, vaan paljon paremmalta. Parasta on saapuminen lentoasemalle, juotavaa loungessa tai jossakin ravintolassa odotellessa, katsella sitä menoa ja suomalaisia juntteja ensikertalaisia. Tieto siitä, että kohta pääsee aurinkoon ja vihreyteen taas alkaa lataamaan jo ennen kohteeseen pääsyä. Tässä nyt jo 4 reissua (3 jo varattua) tiedossa ennen ensi kesää.
Ehkäpä siksi kun vanhana jo tajuaa että ei se matkustaminen ole mitään kovin ihmeellistä hommaa. Samanlaisia ihmisen tollukoita sitä raahustaa maapallon joka kolkassa. Ehkä jossain päin kadut on leveämpiä ja talot korkeampia, mutta ei siellä mitään sen kummempaa ole tarjolla...
Vierailija kirjoitti:
No kun kaikki on jo koettu. Harvoin tulee vastaan mitään uutta, jota ei jolllain tasolla olisi jo nähnyt. Aina nuoret valittavat, että keski-ikäiset ovat niin nuivia, mutta harva nyt jaksaa innostua samoista asioista uudelleen ja uudelleen.
Minä olen matkustanut 50-60 maassa ja kokenut aikakoneella siirtymisen 1700-luvulle tai nähnyt kämmenen kokoisen hämähäkin, tai nähnyt mm. Iranin Upeita rakennuksia. Kun niiden sydäntäpysäyttävät vaikutukset on koettu, niin tosi vaikea hengästyä mistään pienemmästä.
LDS-trippi?
Nuorena matkustaminen oli inhottavaa kituuttamista. Nyt on mahdollista toteuttaa haaveita. Ei sentään liukuhihnalta, mutta ylipäätään se on mahdollista. Välimeren risteilylle haluan lähivuosina. Parvekehytissä sitten nautiskelen merituulesta ja palvelu pelaa. Norjan vuonoille haluan myös.
Koska nuorena nussittiin ,nyt ei vanhana jaksa kun juoda viinaa.
Koska käyt usein ja golfaamassa. Käy harvemmin ja tee eri asioita, käy erilaisissa paikoissa. Älä golfradalla. Kävele kaupungeissa.
Kaupunkilomilla tulee helposti käveltyä monta kilometriä päivässä.
Vierailija kirjoitti:
No kun kaikki on jo koettu. Harvoin tulee vastaan mitään uutta, jota ei jolllain tasolla olisi jo nähnyt. Aina nuoret valittavat, että keski-ikäiset ovat niin nuivia, mutta harva nyt jaksaa innostua samoista asioista uudelleen ja uudelleen.
Minä olen matkustanut 50-60 maassa ja kokenut aikakoneella siirtymisen 1700-luvulle tai nähnyt kämmenen kokoisen hämähäkin, tai nähnyt mm. Iranin Upeita rakennuksia. Kun niiden sydäntäpysäyttävät vaikutukset on koettu, niin tosi vaikea hengästyä mistään pienemmästä.
Aikakoneella 1700-luvulle? Pääseekö sillä muuallekin?
Vierailija kirjoitti:
Ainahan ensimmäiset kokemukset tuntuvat hienoimmilta. Mene Nepaliin patikoimaan tai Tansaniaan safarille tai Madeliiveille sukeltamaan tai Etelämantereelle niin ehkäpä on ulkomaiden tuntua.
Tai sitten pysyt ihan kotimaassa, etkä pilaa ympäristöä ja ilmastoa yhtään enempää. Kaik on nähty jo.
Ihan samaa olen miettinyt! Matkustaminen tuntui nuorena ja vielä reilu 10 vuotta sitten kivalta ja hienolta. Nykyään tuntuu, että joka paikassa on ihan samat jutut, liikaa ihmisiä ja liikaa kaikkea. Olenkin alkanut matkailla Lapissa luonnon keskellä ja se on kyllä hienoa :)