Lapsen ärrävika eikä puheterapiaan pääse
Käytiin tänään puheterapiassa ärrä vikaa katsomassa 6v lapselle joke aloittanut koulun. He sanoivat että he eivät anna puheterapiaa jos on vain yksi kirjain mitä ei pysty ääntää. Ja vielä että ei ole niin paha tapaus ja että ärrä on aika lähellä. Eli ärräkoulu jäisi sitten kotiin harjoiltehtavaksi heidän mielestä. Niin että ei saa tukea tähän. Miten muut ovat päässeet siihen ja millä perusteella?
Kommentit (97)
ollaan siis harjoiteltu tätä aika paljon, kotona, autossa, pyöräilemässä niin että lapselle on hauskaa. Mutta kuin en ole ammattilainen niin en osaa opastaa oikeaan suuntaan. Kyse voi olla siis muutamasta tunnista. Olet vissiin sellainen ketä syyttää vanhempia kaikesta mitä lapset eivät osaa tolla periatteella.
Vierailija kirjoitti:
R vika on oire aivolohkojen vajaatehoisesta toiminnasta ja suosittelen tutkituttamaan hänen aivonsa röntgenillä tai kääntymään neurokirurgian puoleen. Hänellä saattaa olla FAS tai jopa fragileX.
Aivot röngtenillä??
:DD
Yksittäistä äännevirhettä ei julkisilla korjata. Koti harjoittelu. Yksityinen puheterapeutti.
täällä enimmistö nyt haukkuu että olen laiska vanhempi kuin en jaksa harjoitella... siis kyse on vaan opastuksesta ja siitä että saisi jotain tukea siihen. Moniste toki saatiin... Lapsille palveluja on vähemmän ja vähemmän niin että vanhemmillekin on sitten mahdollisuus maksaa omasta taskusta jos haluavat lapsellen paremman tulevaisuuden.
Ostin kahdelle lapselle puheterapiaa yksityiseltä ärrän oppimiseksi. Ensin opeteltiin about vuosi tai kaksi kotona ilman edistystä ja puheterapeutin johdolla toinen oppi ärrän kahden kerran jälkeen ja toinen kymmenen. Olisinpa älynnyt ostaa terapiaa heti koulun alkaessa!
vaikuttaa että tämä ongelma on otettu pois. -s
Täällä lähinnä ihmetellään sitä, että jos on jo sanottu, että r-kirjaimen muodostaminen on lähellä niin sitten jatkat samaa harjoittelua kuin aiemminkin. Ei ne puheterapeutitkaan muuta pysty tekemään. Ymmärrän,että resurssit on tiukat ja tuolla on paljon lapsia, joilla on vaikeampia puhevikoja. Kyllä itsekin toivon, että niihin ne vähäiset resurssit laitetaan eikä sinunkaltaisten vanhempien 'tukemiseen' jos kuitenkin jo tiedät mitä tehdä.
Itse kävin aikoinaan puheterapiassa. Samat hommat pystyy tekemään ihan itsekin, se puheterapeutti ei ole käytännössä kuin joku joka katsoo vieressä, että teet niitä treenejä.
Ei muuta kuin deetä vaan tärryytellään kunnes se muuttuu ärräksi ja sitten koittaa vähitellen häivyttää sen deen siitä pois.
Jos osaa sanoa D:n, niin ärrähän on jo melkein sanottu.
Minä sain aikanaan puhetetapiaa r-vikaan.
Minun lapseni saivat vielä 15 vuptta sitten puheterapiaa pelkkään r-vikaan. Vähän pitkin hampain, mutta niin, että molemmat lapset kävivät samalla käynnillä. Toki lähinnä kotiohjeet saatiin silloinkin.
Nuorin lapsi olisi saanut enää netin kautta, mutta en silloin saanut nettijuttua toimimaan, koska silloisessa puhelimessani muisti ei riittänyt. Nykyään tuollaista ongelmaa ei taitaisi olla, mutta silloin oli. En ostanut uutta, kallista puhelinta, vaan siivosin vanhoja paperipinoja, jotta löysin mahdollisimman paljon isompien lasten saamia ohjeita. Niitä käytiin läpi jokainen arkipäivä. Tehtiin sohvalla aina kiva köllöttelyhetki, johon nuo harjoitteet kuuluivat.
Mutta en olisi osannut oikealla tavalla niitä vaiheita, jos en olisi isompien lasten puheterapiassa niitä oppinut. Toki nykyään on varmasti olevassa hyviä videoita aiheesta, joita voi hyödyntää. Eli niin ne ajat muuttuvat.
Omat lapset ovat jo aikuisia, ja kaikilla on ollut r-vika.
Siihen maailman aikaan koulussa erityisopettajat pitivät puheopetusta alkuluokilla. Ja omatkin lapset oppivat r:n, kun kävivät kerran viikossa erityisopettajan harjoituksissa ja sitten sieltä tuli läksy, mikä harjoiteltiin joka päivä kotona. Puheterapiaan terveydenhuollon kautta pääsi, jos oli enemmän äännevirheitä.
Ystävän lapset ovat jonkin verran nuorempia ja siinä välissä tapahtui jo muutos, erityisopettajien aika ei enää riittänyt harjoittamiseen eikä sitä kai enää saanut antaakaan, jotain kotiohjeita sai, mutta varsinaista koulun opetusta ei.
Yli parikymmentä vuotta sitten
tuli kotiin lappuset, että harjoitelkaar-kirjainta.
Vähän harjoiteltiin lapsen kanssa.
Lapsi totesi ettei hän tätä treeniä tarvitse.
Turha kirittäminen tuo paineita.
Luotin lapseeni.
Näin ärrä sorahtaa persoonallisesti
edelleen
kuin entisellä pressallamme Tarjalla.
ärrän kierrän orren ympäri
risto reipas riemastuu ja ärhentelee naapurin koiran räksyttävän
kerro värssy erään runoilijan kirjasta
parempi harjoitella ärrän päräyttämistä nuorena
Isäni opetti r-vikaista pikkuveljeäni: Risto löysi ruplan rahan jyrkän penkereen reunalta. Sitkeä harjoittelu tehosi
Yksityisellä voisi käydä kerran saamassa ohjeita harjoitteluun tai harvakseltaan (kuukauden väli). Neljä vuotta sitten täällä pikkupaikkakunnalla pääsi vielä pelkän ärrän puutteesta puheterapiaan. Terapiaa oli noin kerran kuukaudessa, jolloin saatiin aina uudet ohjeet harjoitteluun.
Jos lapsi osaa jo D-kirjaimen, kannattaa puhua d-kieltä eli korvata ärrät deellä. Netistä löytyy paljon päteviä ohjeita. Kireä kielijänne saattaa estää ärrän muodostuksen. Puheterapeutti osaa katsoa myös sen.
Puheterapiassa ei harjoitella r-kirjainta, vaan r-äännettä.
ollaan harjoiteltu kyllä kotona että ollaan tässä vaiheessa että ollaan lähellä. Tarvitaan vaan tukea ja opastusta ammattilaiselta, enkä muutamakin tunti riittää. Mutta ei sitten kuin omasta taskusta maksamaan, eihän isosta rahasta kysymys. Mutta täällä ollaan sitä mieltä että ollaan laiskoja ja ei haluta tehdä mitään