Lapsen ärrävika eikä puheterapiaan pääse
Käytiin tänään puheterapiassa ärrä vikaa katsomassa 6v lapselle joke aloittanut koulun. He sanoivat että he eivät anna puheterapiaa jos on vain yksi kirjain mitä ei pysty ääntää. Ja vielä että ei ole niin paha tapaus ja että ärrä on aika lähellä. Eli ärräkoulu jäisi sitten kotiin harjoiltehtavaksi heidän mielestä. Niin että ei saa tukea tähän. Miten muut ovat päässeet siihen ja millä perusteella?
Kommentit (97)
Oma ärrä"vikani" korjaantui itsestään
Vierailija kirjoitti:
Kotona se harjoitellaan joka tapauksessa. Me päästiin puheterapiaan joka toteutettiin etänä. Kuvattiin videoita ja odotettiin kommentteja. Se oli ihan yhtä tyhjän kanssa. Ja vaikka puheterapia olisikin lähitoteutuksena, silti se pääasiallisesti harjoitellaan kotona.
Meillä oli aikanaan lapsella puheterapia, jossa mitään ei harjoiteltu kotona.
Miksi ei muka pääse? Toisia yritetään pakottaa. Ehkä et ole riittävän kiinnostava henkilöhahmo?
Niin siis, jos teille on sanottu, että r-kirjain on lähellä ja kotiharjoittelu riittää niin mitä vielä odotat? Sitten sitä kotiharjoittelua vaan tekemään. Vai oletko periaatteesta niitä vanhempia, että kaikki on yhteiskunnan tehtävä, jopa lapsen kasvatus. Sulla on tolla periaatteella tuskaiset vuodet edessä..
Kyllä ne kotona opiskellaan, vain ohjeet tarvitaan.
Nykyisin ihmiset olettaa, että joku muu tekee kaikki taikatemput, mutta kyllä se kotona tehtävä harjoittelu on monessa asiassa parasta, koska tarvitaan toistoja. Esim. fysioterapeutti ei voi korjata ihmisen tuki- ja liikuntaelinvaivaa ilman ihmisen omaa panostusta, eli jumppaohjeiden noudattamista.
Vierailija kirjoitti:
Oma ärrä"vikani" korjaantui itsestään
Tottakai se korjaantuu koska se ei ole mikään sellainen vika. Joillekin se jää ihan loppuelämäksi mutta auttoiko nyt ne ääntämisyritykset sitten vai mitä tarkoitat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ärrä"vikani" korjaantui itsestään
Tottakai se korjaantuu koska se ei ole mikään sellainen vika. Joillekin se jää ihan loppuelämäksi mutta auttoiko nyt ne ääntämisyritykset sitten vai mitä tarkoitat?
En osannut sanoa kirjainta oikein. Sitten osasin. Tuli ihan itsestään. Ei tarvinnut terapiaa. Aika ja käyttö riittivät. Eli puhuminen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma ärrä"vikani" korjaantui itsestään
Tottakai se korjaantuu koska se ei ole mikään sellainen vika. Joillekin se jää ihan loppuelämäksi mutta auttoiko nyt ne ääntämisyritykset sitten vai mitä tarkoitat?
En osannut sanoa kirjainta oikein. Sitten osasin. Tuli ihan itsestään. Ei tarvinnut terapiaa. Aika ja käyttö riittivät. Eli puhuminen
Kiitos. Olen samaa mieltä. Lasta ei saisi koskaan pakottaa myöskään mihinkään.
No on mennyt Suomi alas viemäristä. Siskollani oli ärrävika 70-l alussa ja sai siihen silloin 50 vuotta sitten puheterapian. Harjoitteli tietty kotona. Mutta Suomi 50v myöhemmin ei enää auta? Wau.
Vierailija kirjoitti:
No on mennyt Suomi alas viemäristä. Siskollani oli ärrävika 70-l alussa ja sai siihen silloin 50 vuotta sitten puheterapian. Harjoitteli tietty kotona. Mutta Suomi 50v myöhemmin ei enää auta? Wau.
No ei nyt kaikkia, vain silloin kun haluavat ja sitten pakottavat niitä joille ovat kateellisia koska haluavat pakottaa ja kiusata. Sairas Suomi.
Kotona voi itse harjoitella ja päristellä äärrää. Ärrän kierrän ympäri orren. Siihen ei mitään terapeuttia tarvita 👍
No voi luoja, paremmin se kotona onnistuu kun voitte harjoitella aamuin illoin, kuin kerran kuussa puheterapeutilla.
Saitte ohjeet harjoitteluun, nyt vaan harjoittelemaan!
Vierailija kirjoitti:
Me saatiin tuollaisella käynnillä ohjeet kotiin, miten harjoitella. Niitä tekemällä lapsi sen ärrän oppi oikeastaan suht nopeasti. Ei sitä kukaan muu teidän puolesta tee.
Meillä ihan sama kokemus.
Vierailija kirjoitti:
No on mennyt Suomi alas viemäristä. Siskollani oli ärrävika 70-l alussa ja sai siihen silloin 50 vuotta sitten puheterapian. Harjoitteli tietty kotona. Mutta Suomi 50v myöhemmin ei enää auta? Wau.
Miten niin ei auta? Lapsihan KÄVI puheterapeutilla, sai ohjeet ja nyt tulee harjoitella kotona, aivan kuten siskosikin piti.
Meidän lapsella samoin ärrävika ja päästiin terapiaan. Terapiassa saatiin nippu kotiharjoitteita ja sitten tsekki monen kuukauden päähän. Eli ei se terapia mitään ihmeitä tee, vanhemmat treenaa lapsen kanssa. Saatiin lähinnä ohjeet.
Toisella lapsella oli sama vika, kaivoin ne vanhat ohjeet kaapista ja harjoiteltiin niillä.
Niitä harjoitteita löytyy varmaan netistäkin. Dnnn, dnnn jne. eli d:n kautta lähdetään hakemaan ärrää.
Kannattaa ottaa ihan rennosti. Minulla oli r- ja l-vika vielä 2. luokalla. Terapia oli lyhyt, mutta kotona harjoittelua.
Nyt sujuu hyvin sekä tavallinen suomalainen r, ranskalainen kita-R, amerikkalainen r, puolisoinniton islantilainen r, soinniton islantilainen r, skandinaavinen pehmeä r, tsekkiläinen soinnillinen suhu-ř, eikä ole ollut kukaan opettamassa. Sujuu myös soinnillinen l, islantilainen soinniton l, ja islantilainen ll. kuten esim. nimessä Þingvellir. Samoin suomen murteitten l-variaatiot ja hyperkorrekti l, jota ennen opetettiin laulajille ikään kuin l:n 'oikeana' ääntämistapana.
Valtaosa äännevioista korjautuu itsestään muita kuuntelemalla.
Vierailija kirjoitti:
No voi luoja, paremmin se kotona onnistuu kun voitte harjoitella aamuin illoin, kuin kerran kuussa puheterapeutilla.
Saitte ohjeet harjoitteluun, nyt vaan harjoittelemaan!
Ai jaa, me saatiin kyllä käydä kerran viikossa kaksi vuotta. Onneksi olin työttömänä. Vihkoonkin liimasin ja teippasin kaikki ohjeet. Onpas kummallista että kaikkia ei haluta näin tukea. Se oli iha kivaa kunnes lapsi alkoi olla ahdistunut siellä käymisestä, puheterapeutti oli aika passiivis-aggressiivinen ja vaativa luonne. Ei tainnut ymmärtää miten lasten kanssa ollaan turvallisesti. Lopetin kahden vuoden jälkeen käynnit koska oli ilkeä ja valheellinen. Olkaahan tarkkoina.
Yksityiselle mentiin (sitäkin oli vaikea löytää, mutta sitkeyttä), yksi syksy riitti, 15 kertaa, kotona harjoiteltiin 6 kertaa viikossa n. 15 min. Katson että oli paras sijoitus ja lapsi nyt lukiossa ja on tyytyväinen että osaa ärrän. Kaikki luokkakaverit ei osaa.
Vierailija kirjoitti:
Yksityiselle mentiin (sitäkin oli vaikea löytää, mutta sitkeyttä), yksi syksy riitti, 15 kertaa, kotona harjoiteltiin 6 kertaa viikossa n. 15 min. Katson että oli paras sijoitus ja lapsi nyt lukiossa ja on tyytyväinen että osaa ärrän. Kaikki luokkakaverit ei osaa.
Fysiologia ratkaisee. Onko hän kehitysvammaisten piirissä vai mikä niitä muita vaivaa oikein?
Kuten täällä on jo sanottu, varmaan saitte sieltä jotain harjoituksia, joita teette itse kotona. Se terapeutti ei ihmeisiin pysty, jos vanhemmat eivät jaksa panostaa asiaan.