Miehen kaverin suunnitelmat yhteisistä tekemisistä pariskunnittain

Mikä siinä miehen ystäviin tutustumisessa noin naisia ahdistaa? Kuitenkin te itse pakotatte miehenne tutustumaan omiin ystäviinne ja pakotatte miehenne osallistumaan kaikkiin naisen ystävien järjestämiin asioihin

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä miehen ystäviin tutustumisessa noin naisia ahdistaa? Kuitenkin te itse pakotatte miehenne tutustumaan omiin ystäviinne ja pakotatte miehenne osallistumaan kaikkiin naisen ystävien järjestämiin asioihin

0/5

Vierailija kirjoitti:

Onneksi mies voi aina lähteä kaverin ja tämän vaimon kanssa keilaamaan, eikös? Vaikka sinä koet tapaamiset epämukaviksi, et voi kieltää miestä elämästä omaa elämäänsä.

Voin kuvitella miten ap repii pelihousunsa, jos kaverin vaimo ottaa jonkun kaverinsa mukaan neljänneksi :D

Vierailija kirjoitti:

Normaalia sosiaalisuutta on pystyä viettämään pari tuntia aikaa ihmisten kanssa jotka eivät kauheasti kiinnosta. Sitä se aikuisuus on että aina ei voi valita seuraansa mutta niistäkin tilanteista selvitään kunnilla.

Ja voihan se kaverin nainen olla ihan mukavaakin seuraa vaikka mies on rasittava. Et sinä sitä etukäteen voi tietää.

Samaa olin tulossa kommentoimaan, että kai sitä nyt aikuinen ihminen yhden kerran kestää, tai vaikka jonkun kerran vuodessa - tyyppisen tapaamisen, jos se on kerran miehellesi tärkeää. Useampaa kertaa et mitenkään saa mahtumaan kalenteriin, jos toteat ettei yhtään synkkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs, jos se miehesi kaveri haluaisi tavata vain miestäsi? Koska olit paikalla hän yritti huomaavaisesti ottaa sinut huomioon ja kehitti äkkiä jotakin sellaista, että tavataan pariskuntina toisemme? Ehkä hän tajusi, ettet ole innostunut ja vaikutit muutenkin hankalalta ihmistyypiltä, mutta ei halunnut loukata miestäsi? Todennäköisesti sen miehenkään vaimo ei halua tavata sinua ja on taatusti hermona, että nyt sieltä työntyy sitten joitakin miehen ääliötuttuja ja hän ei kestä. Siellä ehkä vaimo on yhtä tiukkana kuin sinäkin? Joten ei kai tuosta voi tuon enempää tehdä numeroa ja elä elämääsi. Mies voi rauhassa tapailla kaveriaan ja ihan varmasti heillä on rennompaa ja kivempaa ilman smuiduja. Pääasia, että niin sinä kuin se toinenkin vaimo annatte miesten mennä ja pitää hauskaa,

He tapasivat sattumalta kaupassa ja kaveri oli varta vasten halunnut tavata minut, olin vi

Jos kyseessä on joku kaveri jota mies tapaa sattumalta kaupassa, niin ei sitä keilaamista ikinä tule tapahtumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi mies voi aina lähteä kaverin ja tämän vaimon kanssa keilaamaan, eikös? Vaikka sinä koet tapaamiset epämukaviksi, et voi kieltää miestä elämästä omaa elämäänsä.

Voin kuvitella miten ap repii pelihousunsa, jos kaverin vaimo ottaa jonkun kaverinsa mukaan neljänneksi :D

Ei tarvitse, kun ei se mies ole lähdössä itsekään 😂

Vierailija kirjoitti:

Toi on tosi ikävää. Mullakin on paljon kavereita ja heillä puolisot ja olis kiva viettää aikaa porukalla, mutta oma muija ei halua tutustua keheenkään. Kotona valittaa kun ei ole kavereita ja on tylsää. 

Itseä harmittaa kun kavereilla on sosiaalinen elämä ja ovat aina isossa porukassa jossain. Voin toki itse liittyä seuraan, mutta siitä kuulee sitten kotona että olen taas jättänyt oman naisen yksin ja hänellä on tylsää.

Miten kukaan jaksaa tämmöistä?

Olipas mielenkiintoista lukea tämä ketju, näin me ihmiset ollaan erilaisia! Kun mieheni kanssa tavattiin aikoinaan, tutustuttiin pikkuhiljaa toistemme ystäviin. Nyt meillä on näitä yhteisinä ystävinä. Jotkut on jääneetkin jo, mutta toisaalta olemme yhdessä tutustuneet myös uusiin ihmisiin ja ystävystyneet heihin. Myös alunperin minun ystäviäni on tutustunut miehen vanhoihin ystäviin ja yhdessä voidaan vaikka viettää iltaa näinkin.

Vierailija kirjoitti:

Olipas mielenkiintoista lukea tämä ketju, näin me ihmiset ollaan erilaisia! Kun mieheni kanssa tavattiin aikoinaan, tutustuttiin pikkuhiljaa toistemme ystäviin. Nyt meillä on näitä yhteisinä ystävinä. Jotkut on jääneetkin jo, mutta toisaalta olemme yhdessä tutustuneet myös uusiin ihmisiin ja ystävystyneet heihin. Myös alunperin minun ystäviäni on tutustunut miehen vanhoihin ystäviin ja yhdessä voidaan vaikka viettää iltaa näinkin.

Kuten sanottu niin tunnen useita miehen kavereita, on isolla porukalla vietetty iltaa, juhlittu monet juhlat yhdessä hänen kavereidensa ja heidän puolisoidensa kanssa, harrastettukin yhdessä vuosikaudet. Monesta kaverista on tullut yhteisiä ja yhdessä tutustuttu uusiinkin ihmisiin. Juuri kahviteltiin miehen työkaverin ja vaimonsa kanssa. Ja mun ystävien kanssa ollaan tekemisissä, myös heidän puolisoidensa kanssa. Puhutaan siis useista kymmenistä ihmisistä.

Mutta tästä kaverista en pitänyt ollenkaan. Enkä halua hänen kanssaan istua iltaa enkä tutustua vaimoonsa. Se sallittakoon, koska ei mieskään hänen kanssaan mikään hyvä kaveri ole.  

Aloittaja

Ei ole pakko.  Sanot vaan ettei sovi.

Miksi ihmeessä pitäisi olla tekemisissä ihmisten kanssa, joista jo tietää, että ongelmia tulee eikä ole yhteistä kieltä.

Sen jälkeen kun kaikki vaihtoehdot näistä on käytetty, "Meillä on juuri silloin ...", "Nyt ei millään sovi ...", ei auta muu kuin kertoa, ettei ole oikein mitään yhteistä tai ettei yhdessä tekeminen kiinnosta. Minkäs sille voi, ihmiset ovat erilaisia.

Tuskin sitä kaverin vaimoakaan kiinnostaa, mies meni lupailemaan omia aikojaan. Menkööt todellakin kaksistaan harrastamaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä pitäisi olla tekemisissä ihmisten kanssa, joista jo tietää, että ongelmia tulee eikä ole yhteistä kieltä.

Samaa ihmettelen joissain kommenteissa. Että pakko olisi nyt vaan ottaa ja lähteä. Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä pitäisi olla tekemisissä ihmisten kanssa, joista jo tietää, että ongelmia tulee eikä ole yhteistä kieltä.

Samaa ihmettelen joissain kommenteissa. Että pakko olisi nyt vaan ottaa ja lähteä. Miksi?

Ovat niitä jotka ei uskalla kieltäytyä koskaan?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä pitäisi olla tekemisissä ihmisten kanssa, joista jo tietää, että ongelmia tulee eikä ole yhteistä kieltä.

Sen jälkeen kun kaikki vaihtoehdot näistä on käytetty, "Meillä on juuri silloin ...", "Nyt ei millään sovi ...", ei auta muu kuin kertoa, ettei ole oikein mitään yhteistä tai ettei yhdessä tekeminen kiinnosta. Minkäs sille voi, ihmiset ovat erilaisia.

Tästä olis voinut tehdä uuden ketjunkin. Mutta on jännä juttu tuo, miten joistain ihmisistä tuntuu heti, että tuon kanssa en tule toimeen. Tai en tahdo olla tekemisissä. Jotkut oudot vibat. Ja se vaisto vielä yleensä pitää paikkansakin. Monella varmaan kokemusta on.