Lue keskustelun säännöt.
Mieheni depressio on vain pahentunut ja hän sanoo ettei saa nautintoa asioista mitkä ennen toi hänelle iloa
26.08.2024 |
Mitä voin tehdä? Hän käy siis terepeutilla ja on lääkitys. Kysyin tehoaako se lääkitys hänen mielestään tarpeeksi hyvin ja sanoi että kyllä, vaikka itse olen huomannut että mies on jatkuvasti alakuloinen. Hänelle toi ennen iloa mm. elokuvat ja videopelit mutta nyt on viimeaikoina sanonut, että ei saa näistä enää mitään nautintoa. Onko kokemusta ja mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Onko töissä?
Kaverillani oli keskivaikea masennus mutta minusta se näytti enemmän voimattomuudelta.
Jotkut lääkkeet kyllä vain voimistavat sitä sekä väsymystä, leikkaavat kyllä tunteita ja aggressioitakin sekä pahaa mieltä muttei sekään auta jos mielessä ei ole yhtään ajatusta mihinkään suuntaan.
Jostain täytyy löytää se hyvä sisäinen palo.
Ei, on nyt siis sairaslomalla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onko kausimasennusta vai johtuuko ulkopuolisista asioista?
Hänellä on traumattinen lapsuus, persoonallisuushäiriö ja masennus diagnosoitu :(
Ei tuossa voi paljonkaan tehdä...isot, krooniset vauriot.
Toisen puolesta ei voi parantua, vaikka tahtoisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan normaalia suomalaisen miehen elämää tuollainen. Itsekään en ole 10 vuoteen enää saanut mistään muusta iloa elämääni kuin alkoholista.
Sinä olet alkoholisti etkä normaali suomalainen mies.
Miten voi olla alkoholisti jos käyttää alkoholia vähän?
Tiedän monia alkoholisteja, jotka eivät alkoa ota enää ollenkaan.
Tuo juomaton alkoholistijuttu on tuo yksinomaan AA-kerhon meemi. Kehitetään entisestä riippuvuudesta persoonan osa. Jos moinen toiminto auttaa pysymään poissa pullosta, mikäs siinä. Minä koen tuon itsensä piiskaamisena.
Niin ja psilosybiinisieniä ei sitten pidä syödä SSRI:n kanssa. Jälleen yksi syy lisää alasajaa lääkitys jos haluaa kokeilla. Sieniä on käytetty menestyksellä traumaan ja burnisoireiluun, masennukseen ja alkoholiriippuvuuteen. Ei sitä sankariannosta ole pakko heti kietaista.
Ensinnäkin itse toistuvia masennuksia sairastaneena, mutta aina niistä toipuneena pidän ehdottoman tärkeänä läheisen/ läheisten tuen eikä se todellakaan ole mitään hyysäämistä! Kun ihminen on heikoilla, silloinhan se parisuhdekin punnitaan, myötä JA vastoinkäymisissä. Mieheni on pysynyt rinnallani vuosikymmenet, vaikka tulikin masennusta minulle. Erittäin hyvä, että AP kyselet täällä neuvoja ja apua. Se kertoo, että välität ja haluat auttaa. Itseäni on aina auttaneet lääkkeet ja terapia, ammattiapu läheisten tuen kanssa. Lääkkeitä on vaihdettu useita kertoja vuosien aikana, mutta ei kuitenkaan jatkuvasti vaan harvoin ja aina ne ovat auttaneet ja taittaneet masennuksen. Tuo neuvo, että elämää pitää muuttaa, on kuitenkin totta, sikäli kuin siihen voi vaikuttaa. Minulla oli selkeät syyt masennuksiin mm lasten saannin jälkeen hormonit, elämän raskaat asiat ja työelämän tietyt kuviot. Kun niitä piti sietää eli ei voinut muuttaa, ammattiapu auttoi kestämään tilanteita. Nyt nuo haasteet ovat poistuneet elämästäni ja samoin on masennuskin. Tärkeää on tiedostaa, mikä masentaa, voiko sille konkreettisesti tehdä jotain ja mikä toisi edes vähän iloa elämään, hitusen edes. Miehelläsi on apua ja tukea ja uskon, että hän paranee! Älkää menettäkö toivoa ja lääkitystä voisi vielä kokeilla vaihtaa/ muuttaa annostusta, jos ei tehoa. Tsemppiä kovasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tämä aloitus jo kerran ollut täällä
Vuosi sitten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän käytä Alkoa? Ainakaan liikaa,, itsellä vetää kuupan jumiin ja ahdistaa kaikki aina seuraavat pari kolme päivää. Siksi kuinkin nykyään harvemmin
Ei ja on lopettanut alkoholin kokonaan. Ja noista testestoronitasoista en kyllä tiedä, on kyllä miehekäs niin luulisin, että korkeat.
Ne hormonit kuuluu olla oikeassa suhteessa toisiinsa, ei erityisesti korkealla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elokuvat ja pelit masentavat. Ahdistun, jos vain joskus erehdyn niiden pariin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitäisi tehdä? Uudistua.
Masennus kielii aina myös siitä, että ihminen ei enää jaksa toistaa itseään, omia ajatusmallejaan ja tekemisiään, kroppa ja mieli sanoo poks.
Ihmiset menee vikaa siinä, että aina oletetaan, että masennuksen jälkeen pitäisi palaa samaa vanhaan ja olla sama ihminen kuin ennen. Ei se mene niin, sä et voi koskaan enää olla sama ihminen kuin ennen, jos sä olet nähnyt oikeasti mitä masennus on.
Siinä on uudistuttava, pitää puhdistaa itsensä ja tehdä se sisäinen työ, mikä alunperin sen olotilan itselleen toikin.
Älkää ikinä ajatelko, että teidän pitäisi palata siihen samaan vanhaan, mistä se masennus alunperin tulikin. Se on viimenen asia, mitä kannattaa tai pitää tehdä.
<3
Nyt oli sellasta toksista positiivisuutta että yök. Voisit pitää noi sun liirumlaaru
Joo! Karseeta p**kaa tuo suoltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masentuneet ovat mielensä vankeja ja siinä sivussa vievät muutkin mukanaan pimeyteen. Ei parisuhteen kuulu olla hoivasuhde, jossa toisella on lupa viedä kokonaan muidenkin elämänilo.
Tuttu juttu show. Hmmm...ehkä tarvitsee liikunnallista toimintaa joka nostaa mielihyvähormonitasoa toisin kuin passiivinen videopelailu. Liikuntaharrastus ja keskusteluapu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunta auttaa oikeanlaisen lääkityksen ohella. Väärä lääkitys vain pahentaa tilannetta.
Olen sairastanut 20 vuotta vaihdellen keskivaikeaa ja vaikeaa masennusta.
Lääkityksestä kannattaa puhua lääkärin kanssa. Useinkaan se sopivin ei todellakaan löydy heti.
Omalla kohdallani olen tehnyt sen ratkaisun, etten halua olla parisuhteessa. Olisi pelkästään kuormittavaa minulle sekä kumppanille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunta tuo kehittymistä ja onnistumisia. Niitä masentunut kaipaa.
Lopeta se tyypillinen naismainen käytös että tuossa vaiheessa vain nalkutat, valita ja vaadit ja ala tukemaan miestäsi välittämättä itsestäsi(tiedän naisille on mahdotonta ajatella ja tukea miestä kun sen pitää mennä toisinpäin)
Minäkin tunsin että lääkitys auttoi, tai siis teki olon jotenkin vähän selkeämmäksi ja pystyin sentään tekemään jotain. Mutta eihän se masennusta maagisesti poista. Siihen menee aikaa. Hyvä että miehesi käy terapiassa.
En ole nähnyt näissä muuta toimintamallia kuin ero ja uusi alku.
Minulle on kokeiltu vuosien varrella useampaa mielialalääkettä raivokohtausten ja masennuksen vuoksi. Jossain vaiheessa sitten kävi niinkuin ap:n miehelle, että en jaksanut paljoa enää katsella sarjoja enkä pelailla tietokoneellakaan mitään. Kännykällä tosin jaksan jonkinverran pelata joskus ja satunnaisia youtube-videoita katsella. En siten mitään jatkuvajuonista seuraa.
Periaatteessa vanhat viihdemuodot olisivat ihan "kivoja", mutta en tunne sisäistä pakkoa ahmia jotain tv-sarjaa nyt. Tällä hetkellä katson uusinta James Bond-elokuvaa tallenteelta. Aloitin viime viikolla ja katsoin melkein puoleenväliin. Loput ehkä tällä viikolla. Muutenkin elokuvia olen kauemmin jaksanut katsoa niinkuin minisarjoja, noin 45-60 minuuttia kerrallaan.
Oikestaan mikään kummempi ei kiinnosta nyt.
Juopottelu auttaa masennukseen. Ei vtuta lainkaan niin paljon kun on kännissä.
Tiedän monia alkoholisteja, jotka eivät alkoa ota enää ollenkaan.