Nykyajan työsanastoa, en kestä!!
Briiffataan, sparrataan, työnimu, one2one, jne.
Keksikää näitä lisää!
Olen 48 ja vaihdoin uuteen työpaikkaan jossa näitä sanoja käytetään kaiken aikaa. Tunnen olevani tuonne liian vanha enkä edes ymmärrä kaikkien sanojen merkityksiä.
En millään sovi enää tällaiseen työkulttuuriin.
Kommentit (504)
Oon saman ikäinen, aloitin vasta uudessa työssä, enkä ymmärrä yhtään mikä sulle nyt teettää tuskaa. Kuulostat aivan eläkeläiseltä
Meillä ei edes lapset puhu noin, saatika aikuiset työpaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet Opettaja-lehteä? Joka numeroon täytyy ympätä sana ESIHENKILÖ useaan kertaan.
Näin täytyy tehdä niinkauan kunnes termi esimies on saatu aivopestyä pois kansan kielenkäytöstä, muuten ei vallankumous tule valmiiksi.
Aion käyttää esimiehestäni sanaa esimies, niin kauan kuin olen töissä. Antakoon vaikka potkut, jos tämä ei käy esimiehelleni.
Sama mulla, ihan naurettavaa. En sano myöskään palohenkilö.
Vierailija kirjoitti:
Konsultit ja konsulttiyritykset ovat yritysten ja yhteiskunnan loisia. Ne oikein imevät energiaa ja tuottoa (rahoja).
Eivätkä osaa oikeastaan yhtään mitään...kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konsultit ja konsulttiyritykset ovat yritysten ja yhteiskunnan loisia. Ne oikein imevät energiaa ja tuottoa (rahoja).
Eivätkä osaa oikeastaan yhtään mitään...kokemusta on.
Konsultiksi palkataan tyypit jotka on "hyviä työnhaussa" eli on ne tarvittavat ominaisuudet kuten kunnianhimon, bisnesjargonin, markkinointitaidot, selittelytaidot ja riittävästi ekstroverttipiirteitä että tykkää jauhaa turhissa kokouksissa turhaa liturgiaa vaikka vuorokauden ympäri. Ammattiosaamista tuo prosessi ei toki takaa mutta eihän sitä tarvita jos on mestariselittäjä kuten nuo tuollaisesta työnhakuprosessista läpipäässeet tuppaa olemaan. Ja nuohan lykkää kaikki oikeat hommat jonkun kollegan niskaan jolla se oikea ammattitaito on, mutta nappaa itselleen kunnian työn tekemisestä + ylennykset.
Kirjoitin terveydenhuollon ammatissani lausuntoja. Niissä kaikenlaiset hienot sanat tarkoittavat, että lausunnon kirjoittaja on erittäin pätevä (tai siltä se ainakin tuntui). Ja toisaalta termit kuvaavat lääketieteellisiä ilmiöitä.
Joka tapauksessa kerran keskusteltiin potilaan fasadista. Silloin oli pakko pysähtyä miettimään, onko ihan pakko käyttää tällaista ilmaisua. Että ymmärtääkö edes potilas mitä hän sitten lukee itsestään lausunnossa?
Suomenkieli on minusta mahtava juttu, hyvin kirjoitettuna tai puhuttuna. Mutta joskus hienostellaan liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Konsultit ja konsulttiyritykset ovat yritysten ja yhteiskunnan loisia. Ne oikein imevät energiaa ja tuottoa (rahoja).
Eivätkä osaa oikeastaan yhtään mitään...kokemusta on.
Konsultiksi palkataan tyypit jotka on "hyviä työnhaussa" eli on ne tarvittavat ominaisuudet kuten kunnianhimon, bisnesjargonin, markkinointitaidot, selittelytaidot ja riittävästi ekstroverttipiirteitä että tykkää jauhaa turhissa kokouksissa turhaa liturgiaa vaikka vuorokauden ympäri. Ammattiosaamista tuo prosessi ei toki takaa mutta eihän sitä tarvita jos on mestariselittäjä kuten nuo tuollaisesta työnhakuprosessista läpipäässeet tuppaa olemaan. Ja nuohan lykkää kaikki oikeat hommat jonkun kollegan niskaan jolla se oikea ammattitaito on, mutta nappaa itselleen kunnian työn tekemisestä + ylennykset.
mitä te toimistotyössä olevat tykkäätte siitä typerästä Briiffaa sanasta?
Jaaha, taidan tästä lähteä kohti uusia haasteita
I get mi coat
Juuh, palailen takaisin työelämään ja piti oikeastaan senkin takia lähteä opiskelemaan, että ymmärtää mitä on tapahtunut tuolla kentällä poissaollessa. Työelämä on niin täynnä tällaisia trendihölkkää, koska ihmiset kaipaavat sellaista pikahelpotusta ongelmiin.Ollut ysäristä lähtien. No saahan jotkut sillä elantonsa.
Ollaan huolissaan arabiasta kyllä englanninkieli tuhoaa suomenkielen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet Opettaja-lehteä? Joka numeroon täytyy ympätä sana ESIHENKILÖ useaan kertaan.
Näin täytyy tehdä niinkauan kunnes termi esimies on saatu aivopestyä pois kansan kielenkäytöstä, muuten ei vallankumous tule valmiiksi.
Aion käyttää esimiehestäni sanaa esimies, niin kauan kuin olen töissä. Antakoon vaikka potkut, jos tämä ei käy esimiehelleni.
Sama mulla, ihan naurettavaa. En sano myöskään palohenkilö.
Mä voin sen verran tulla vastaan, että alan puhumaan esi-ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko lukeneet Opettaja-lehteä? Joka numeroon täytyy ympätä sana ESIHENKILÖ useaan kertaan.
Näin täytyy tehdä niinkauan kunnes termi esimies on saatu aivopestyä pois kansan kielenkäytöstä, muuten ei vallankumous tule valmiiksi.
Aion käyttää esimiehestäni sanaa esimies, niin kauan kuin olen töissä. Antakoon vaikka potkut, jos tämä ei käy esimiehelleni.
Sama mulla, ihan naurettavaa. En sano myöskään palohenkilö.
Mä voin sen verran tulla vastaan, että alan puhumaan esi-ihmisestä.
Haha.. :D Tuo oli Hyvä.
No vakavasti puhuen. Itseä ei esihenkilötermi häiritse. Miksi puhuttelisin naispomoa mieheksi? Höpsöähän se olisi. Esi- ihmisessä sen sijaan on ihan eri meininki... :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketteryys.
Tämä on k a i k i s t a paskin työelämän uudissana. Tai eihän tuo mikään uusi sanana ole - ennen muinoin tuolla luonnehdittiin mm. oravan hyppelyä oksalta toiselle. Nykyään jokainen työpaikka haluaa olla ketterästi toimiva, mitä ikinä se mukamas on tarkoittavinaankaan. Miten joku työpaikka enää edes KEHTAA kuvailla itseään ketteräksi? "Olemme ketterästi asiakasrajapinnassa toimiva moderni ja innovatiivinen markkinointitoimisto" - yöks! Ei tuollainen tautologia ainakaan kerro mistään innovatiivisuudesta.
Markkinointi- tai mainostoimisto on vanhanaikainen nimitys. Nykyisin ne ovat viestintä- tai vaikuttamistoimistoja.
Resonoi... Tota. Mitä vittua nyt taas?
No ei ole ehkä työpaikkasanastoa, mutta todella ärsyttävä termi.
Ei resonoi mulle. Ainakaan hyvällä tavalla.
Minusta on hienoa, että suomalainen työkulttuuri kehittyy ja kasvaa. Kansainvälistyminen kuuluu siihen myös, mutta tosiaan rajansa kaikella. Arvostan suuresti suomenkieltä ja sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Olen alle kolmekymppinen enkä oikein jaksa kuunnella sitä, kuinka suomenkieleen pakotetaan vierasperäisiä sanoja jatkuvasti ja vieläpä todella kummallisesti vääntäen. Onneksi omalla työpaikallani puhutaan edelleen kokouksista eikä "paltsuista" tai "miitingeistä". Edellisessä työpaikassani Espoossa jopa vanhemmat esihenkilöt käyttivät tuskastuttavan usein näitä sanoja, mutta muuten työyhteisössä elo oli kuin 80-luvulla. Kehityksen tulisi tapahtua muualla kuin sanastossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketteryys.
Tulee koira mieleen.
Myös ihminen voi olla ketteräliikkeinen, siis fyysisesti ketterä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketteryys.
Tämä on k a i k i s t a paskin työelämän uudissana. Tai eihän tuo mikään uusi sanana ole - ennen muinoin tuolla luonnehdittiin mm. oravan hyppelyä oksalta toiselle. Nykyään jokainen työpaikka haluaa olla ketterästi toimiva, mitä ikinä se mukamas on tarkoittavinaankaan. Miten joku työpaikka enää edes KEHTAA kuvailla itseään ketteräksi? "Olemme ketterästi asiakasrajapinnassa toimiva moderni ja innovatiivinen markkinointitoimisto" - yöks! Ei tuollainen tautologia ainakaan kerro mistään innovatiivisuudesta.
Markkinointi- tai mainostoimisto on vanhanaikainen nimitys. Nykyisin ne ovat viestintä- tai vaikuttamistoimistoja.
Dekadenssi on vaikuttanut resilienssiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei selvästikään ole työpaikalla käytetyt sanat vaan se, että kolleegat käyttävät eri sanoja kuin AP haluaisi.
Kieli kehittyy jatkuvasti ja jokaisella alalla ja työpaikalla on oma slanginsa ja ammattisanastonsa. Kannattaa ennemmin ottaa se mahdollisuutena oppia jotain uutta kuin yrittää saada kaikkia muita kääntämään kelloja 30v taaksepäin.
Kieli kehittyy jatkuvasti, mutta jostain syystä se kehitys on mennyt huonoon suuntaan.
T. pyramidin rakentaja
Koeponnistus on alunperin teknineninsinöörikielen termi, joka liittyy painekokeeseen. jossa paineenalaisen astian tai laitteen paineenkestoa kokeillaan ennen varsinaista käyttöä. Yleensä käytetään jotakin kerrointa, eli kokeessa käytetään korkeampaa painetta kuin nitä laitteen on kestettävä.
Termi on levinnyt yleiskieleen tarkoittamaan mitä tahansa kokeilemista ja testaamista.
Insinööri ei olisi insinööri, jollei termillä olisi seksuaalisävytteinen vivahde. Makuuhuoneet ja sängyt ovat suosittuja koeponnistuksen kohteita siinä missä työpaikan uudet (naispuoliset) työntekijätkin. Myös termiä koeajo kuulee käytettävän samassa tarkoituksessa.