Miksi hoidattaa koiraa tuhansilla euroilla, jos selviämisen todennäköisyys on 40%?

voisi kuvitella kykenevän*

Miksi teet tällaisen aloituksen ja miten se on sinulta pois? 

Jotkut rakastavat lemmikkejään. Sinulle rakkaus on selvästi ihan vieras käsite. 

No tietenkin kokonaisuus, koiran ikä jne ratkaisee, mutta jos ennuste paranemisesta on olemassa ja jopa todennäköisempää että paranee, niin tottakai koira hoidetaan kuntoon maksoi mitä maksoi. Minusta taas sellaisten ei pidä ottaa eläimiä ollenkaan, jotka hinnan takia jättävät hoitamatta. Se pitää jo eläintä hankkiessa ymmärtää, että eläinlääkärikulut voi tarvittaessa olla aika kovia ja vakuutukset kannataa hankkia. 

Ap alapeukuttaa :D 

Ai ap alapeukuttaa, oho. Ei kyllä saisi.

Tosiaan, jos todennäköisyydet ovat ei-selviämisen puolella, ja rahaa ei ole loputtomasti, siitä oli nyt kyse. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ai ap alapeukuttaa, oho. Ei kyllä saisi.

Tosiaan, jos todennäköisyydet ovat ei-selviämisen puolella, ja rahaa ei ole loputtomasti, siitä oli nyt kyse. Ap

Sitten ei sinuakaan varmaan enää pidä hoitaa kun selviämisesi on alle 50% ? Se tulee yhteiskunnalle kalliiksi 

Oot täys ääliö, jolla ei ole myötätuntoa olemassakaan muita ihmisiä kohtaan. Toivon sitä ihan samaa sinulle, jos joudut vaikeuksiin, ettei kukaan osoita tukea ja myötätuntoa sinulle.

Koira on perheenjäsen, eikä sitä siksi kevein perustein lopeteta. Toki silloin, kun eläinlääkäri suosittelee, että hoito ei auta, tai kun itse huomaa koiransa kivut liian suureksi. Tuskin sinä lapsesi tai vaikka isäsi hoitoja lopettaisit, vaikka olisivat kuinka kalliita ja paranemisennuste olisi 40%.

Koira ja mikä tahansa lemmikkieläin, hoidetaan kuten muutkin perheenjäsenet. Tämä pitää käsittää lemmikkiä otettaessa perheeseen.

Kuitenkin on niin, että kaupalliset eläilääkäriasemat kuten E...sia, yrittävät kassavirran takia "hoitaa" eläintä vaikka miten pitkään. Eläin on kuitenkin eläin, eikä eläimen sairaus ole verrattavissa ihmisen sairauteen.

Jos eläimellä on jo ikää, koiralla vaikka 10 vuotta, tai lääkitys muodostuu säännölliseksi, jolla yritetään vain ostaa pari lisävuotta, joka ei kuitenkaan ole koiran elämää, vaan omistajan psyyken tohtorointia, niin on parempi päästää lemmikki sinne lemmikkitaivaaseen. Luopuminen oikealla hetkellä on suurinta rakkautta.

Se riippuu koirasta iästä ja sairaudesta. Miehen kanssa ollaan perheistä, joissa on aina ollut eläimiä. Joten meilläkin on ollut kissoja ja koiria ja erilainen otos lintuja ja kaloja.

Karvaturrien kohdalla kyllä ns. taloudellinen kipuraja menee, että jos on yli kymmemnen vuotta ikää, niin kasvaimia tai diabetestäkään ei aleta hoitamaan. Tulee äkkiä tonnien lasku. Eläin saa hoitoa joo, mutta elämä ei ole enää kovin laadukasta ja turhaa pitkittää tosiasiaa.

Kaveri leikkautti koiran, kun tämä jäi auton alle ja takajalat jouduttiin amputoimaan. Suolistoa piti pätkästä ja tarpeiden tekemisestä tuli todella vaikea prosessi. Tonneja kului. Joutui ottamaan lainaa. LIsäksi semmoisen takajalkakärryn. Koira vajaan vuoden sinnitteli ja kaikesta näki, ettei sillä ollut helppo olla. Omistaja antoi kipulääkettä ja veti kärryssä. Koira "sanoi" itse stopin, ei suostunut enää syömään, ei liikkumaan... vaan pakotti omistajan viemään tämän piikille.

Toivottavasti ihmiset ovat armeliaampia eläimilleen. Jotkut vielä liian helposti piikille, kun ei me jaksetakaan tätä ja toiset sitten pitkittää ja pitkittää vääjäämätöntä surunsa ja "rakkautensa" takia.

Up

Eläimen elämänlaatu ratkaisee tässäkin. Jos selviytynenkin tarkoittaa kärsimysten jatkumista eikä ole jotain ohimenevää, niin ei kannata. 

Vanhemmilleni päätyi muutaman mutkan kautta koira. Vaikka koira oli rakas ja siitä pidettiin huolta hyvin, oli koira kuitenkin rasite ja äitini monesti puhui, että odottaa aikaa kun koiraa ei enää ole vaivana. Koiran ollessa 8-vuotias tuli vastaan tilanne, että sille pitää tehdä kallis operaatio tai lopettaa. Äitini ei miettinyt hetkeäkään, vaan vei koiran sinne leikkaukseen! Joten hän sai nauttia koiran seurasta vielä neljä seuraavaa vuotta. Jos valittavana on koira tai raha, niin raha jää helposti toiseksi. Ei sen määrällä ole merkitystä. 

Mitä se AP:lle kuuluu:

ei ole AP:n koira ( onneksi) eikä Ap;n rahat? 

Jos ei maksukyky tai -halu riitä hoitokuluihin niin sitten eläimestä pitää luopua. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää? Hankkii sitten uuden kun taloudellinen tilanne paranee.

Juurikin siksi koska se on JOKAISEN OMAasia.  Ei luulisi sinun perseesi sen takia kutista.

Koiran ja ihmisen hoitamista ei oikein voi verrata keskenään. Ihminen elää noin 80-vuotiaaksi asti, koira reilu 10-vuotiaaksi asti, siis jos sairaudet tai tapaturmat ei korjaa ennen sitä. Jos ihmisen sairaus hoidetaan, saattaa hän tuottaa yhteiskunnalle vielä muutakin hyötyä kuin olla perheensä rakkaana rapsuteltavana. Ja jos koiran hoidattaminen kustannuksista ja ennusteista piittaamatta ei ole muiden kuin omistajan asia, ei hänen tulisi kerjätä avustusta koiran hoitamiseen muilta ihmisiltä etenkään, jos itsellään on varaa matkustella ja sisustaa kakkosasuntoa. Tällöin varmasti saa myös vaikka pankkilainaa koiran hoitoihin. Tosiaan, fiksun oloinen vaikuttaja teki nyt kyllä rimanalituksen ja tajuaa tämän toivottavasti itsekin ennen kuin rahaa aletaan keräämään.

Up

Veetäkö moukka puutut Mihin ihmiset omat rahat käyttäää...