Näettekö ihmisen kasvoista minkälainen on?

Vierailija kirjoitti:

Kasvoista voimme päätellä mitä toinen tuntee sillä hetkellä. 

Muakin ollaan arvosteltu mun olevan sellainen ja sellainen. Toiset vain päättää mitä haluavat toisen olevan. Eikä nämä kaikki ole samaa mieltä mitä olen miehiäni.

Ei voi varmuudella tietää mitä toinen tuntee. Ihmiset peittelevät tunteita ja näyttelevät tunteita. Väärintulkinnatkin ovat yleisiä.

Opiskeluaikana eräs tosi pitkä ja komea poika tuli iskemään mua tanssilattialla. Mutta se katse oli jotenkin niin hmm...kova. Puuttui lämpö, hymy ja leikkisyys kasvoilta kokonaan.

Eka ja vika kerta, kun oon sinkkuja torjunut suoralta kädeltä noin komean miehen. Siinä oli vaan jotain niin kylmän ja kovan oloista.

Kasvoista näkee "kärsityn" elämän, eipä muuta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvoista voimme päätellä mitä toinen tuntee sillä hetkellä. 

Muakin ollaan arvosteltu mun olevan sellainen ja sellainen. Toiset vain päättää mitä haluavat toisen olevan. Eikä nämä kaikki ole samaa mieltä mitä olen miehiäni.

Ei voi varmuudella tietää mitä toinen tuntee. Ihmiset peittelevät tunteita ja näyttelevät tunteita. Väärintulkinnatkin ovat yleisiä.

Juuri oli Ylellä joku juttu, miten ihmiset tulkitsevat toisten tunteita (samaakin tunnetta) hyvin monella tavalla. Eli ei voi tietää mitä toinen tuntee eikä varsinkaan mitä toinen ajattelee. 

Vierailija kirjoitti:

Tuskinpa vain. Jos luulen näkeväni, niin todennäköisesti erehdyn. 

Musta ihmiset tekee lähes poikkeuksetta oletuksen, että olen kiltti. Mulla on pyöreät kasvot, isot silmät ja omaan hyvät käytöstavat.

Oikeasti en ole lainkaan kiltti eikä mua kiinnosta pätkääkään ihmisten murheet, joita moni haluaisi jakaa kanssani tuen toivossa. Kohtelias olen kyllä, ja torjun ihmiset tarpeineen, mitä ne nyt ikinä ovatkaan, kohteliaasti, mutta jämäkästi. 

Haluan pitää ihmiset etäällä, mutta kuulen usein olevani helpostilähestyttävän näköinen. 

Brrrhh, tuli yksi entinen tuttu mieleen. Puhui kaikille empaattisesti ja näytti kiltiltä, oli ymmärtäväinen ja lempeä, sanoitti tunteitaan milloin missäkin. Oli melkoinen elämys nähdä hänen lävitseen yhdessä tilanteessa, jossa hän oli "kohtelias". Kaikkea muuta kuin ystävällinen tyyppi, sellainen että kannattaakin pitää välimatkaa.

Et varmaan sinä, koska tämä tuttu ei ollut mikään jämäkkä, enemmänkin puiseva tärkeilijä. 

Tuli mieleen toinen tuttu, joka hänkin voisi sopia kuvaukseesi, mutta hän on mukava. Tarkka tilastaan ja torjuu kohteliaasti siihen pyrkivät. Ei pahantahtoinen vaikka ei olekaan kiltti.

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluaikana eräs tosi pitkä ja komea poika tuli iskemään mua tanssilattialla. Mutta se katse oli jotenkin niin hmm...kova. Puuttui lämpö, hymy ja leikkisyys kasvoilta kokonaan.

Eka ja vika kerta, kun oon sinkkuja torjunut suoralta kädeltä noin komean miehen. Siinä oli vaan jotain niin kylmän ja kovan oloista.

Saatto olla näitä sosiaalisesti kömpelöitä kilttimiehiä autistipiirteillä. Kuten sanottu, sulle ei ollu vielä mitään todisteita todellisuudesta. Ainoastaan ennakkoluuloja

Olen erehtynyt joskus ihmisen persoonasta, kun olen tuominnut jonkun vain pärstäkertoimen mukaan, joten ei se naama aina kerro totuutta. Ihmiset ovat monitasoisia olentoja ja naamalla voi olla milloin mikäkin ilme.

Vain pelottavan näköistä kartan, varmuuden vuoksi. Koska joskus naama ja luonne ovat yksi yhteen. Niitä on sellaisiakin tapauksia, jossa esim. murhaaja on käyttänyt omaa ulkoista komeuttaan, houkutellakseen uhreja.

Vierailija kirjoitti:

Kauniisiin ja symmetrisiin kasvoihin ja muutenkin hyvännäköisiin ihmisiin liitetään positiivisia piirteitä, ja samoin rumiin liitetään negatiivisia. Minulle on varmaan miljoona kertaa tehty selväksi miten epäviehättävä ulkonäköni on aiheuttanut negatiivisia ensivaikutelmia. Esim:  "ensin ajattelin että oot jotenkin epäluotettava mutta sähän ootkin ihan ok tyyppi" tai "aattelin susta ekana että hyi en todellakaan halua olla sun kanssa missään tekemisissä", "aattelin heti kun näin sut että en kyllä varmasti tule toimeen sun kans kun susta tuli semmoset "vibat" " yms. Nämä siis ja kaikki lukemattomat muutkin kommentit täysin eri ihmisiltä eri tilanteissa, esim. opiskelun aloitus, uusi työpaikka jne. Jotkut kuvittelevat olevansa loistavia ihmistuntijoita ja todellisuudessa vain tuovat esiin oman pinnallisuutensa ikään kuin "luvan kanssa". 

Sanotaanko viehättäville tuollaisia negatiivisia oletuksia tai mielipiteitä heistä (jos niitä on)? Vai onko niin, että vain epäviehättäville on lupa kertoa mitä vaan, heitä ei jotenkin tarvitse miellyttää? Aika törkeitä kommentteja mielestäni: "aattelin susta ekana että hyi en todellakaan halua olla sun kanssa missään tekemisissä" ym.

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluaikana eräs tosi pitkä ja komea poika tuli iskemään mua tanssilattialla. Mutta se katse oli jotenkin niin hmm...kova. Puuttui lämpö, hymy ja leikkisyys kasvoilta kokonaan.

Eka ja vika kerta, kun oon sinkkuja torjunut suoralta kädeltä noin komean miehen. Siinä oli vaan jotain niin kylmän ja kovan oloista.

Ehkä hän oli psykopaatti tai ujo tai jotain ihan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä analysoitte useasti ihan pitkin sitä itteensä. Ihmisiä ei myöskään kuulu koko ajan analysoida. Se on myös eri asia kuin ihmistuntemus.

Eri mieltä. Toki koko ajan ei kuulu anasoida, eikä etenkään olettaa diagnooseja yms olematta lääkäri. Fiksu kuitenkin suhtautuu riittävän analyyttisesti toisten käytöksestä tekemiinsä huomioihin. Se on nimenomaan ainoa keino välttää perusteettomat mutuarviot ensivaikutelman perusteella (joilla on toki paikkansa, mutta joita ei ikinä pitäisi pitää jumalan totuutena.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluaikana eräs tosi pitkä ja komea poika tuli iskemään mua tanssilattialla. Mutta se katse oli jotenkin niin hmm...kova. Puuttui lämpö, hymy ja leikkisyys kasvoilta kokonaan.

Eka ja vika kerta, kun oon sinkkuja torjunut suoralta kädeltä noin komean miehen. Siinä oli vaan jotain niin kylmän ja kovan oloista.

Ehkä hän oli psykopaatti tai ujo tai jotain ihan muuta.

Tai sitten hän saattoi omalla tavallaan yrittää olla kiltti. Alkuperäinen kirjoittaja kjrjoitti, että hänen mielestään kiltteyteen vaaditaan lämpöä, hymyä leikkisyyttä yms. Ongelma vain on siinä, että jokaisella ihmisellä on eri näkemys siitä mitä on ollu kiltti. Tämä poika ei vain vastannut hänen näkemystään kiltistä, joka johti torjuntaan. Tulkintojen kanssa on hyvä muistaa, että ei pelkästään riitä, että tulkitsee eleet ja ilmeet omien näkemystensä kautta, vaan on huomattava, että jokaisella ihmisellä on eri näkemyksensä mitä tietty tunnetila tarkoittaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvoista voimme päätellä mitä toinen tuntee sillä hetkellä. 

Muakin ollaan arvosteltu mun olevan sellainen ja sellainen. Toiset vain päättää mitä haluavat toisen olevan. Eikä nämä kaikki ole samaa mieltä mitä olen miehiäni.

Ei voi varmuudella tietää mitä toinen tuntee. Ihmiset peittelevät tunteita ja näyttelevät tunteita. Väärintulkinnatkin ovat yleisiä.

Juuri oli Ylellä joku juttu, miten ihmiset tulkitsevat toisten tunteita (samaakin tunnetta) hyvin monella tavalla. Eli ei voi tietää mitä toinen tuntee eikä varsinkaan mitä toinen ajattelee. 

Ihmetyttää eivätkö ihmiset ole huomanneet erehtyneensä ihmisten suhteen ja varmasti toiset ihmiset ovat tehneet heistäkin vääriä päätelmiä. Miten silloin pystyy uskomaan, että tietää millaisia muut ovat (jopa pelkistä kasvoista päätellen)?

Joskus ilmeestä ja äänensävystä huomaa jos joku on esimerkiksi teennäinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä analysoitte useasti ihan pitkin sitä itteensä. Ihmisiä ei myöskään kuulu koko ajan analysoida. Se on myös eri asia kuin ihmistuntemus.

Eri mieltä. Toki koko ajan ei kuulu anasoida, eikä etenkään olettaa diagnooseja yms olematta lääkäri. Fiksu kuitenkin suhtautuu riittävän analyyttisesti toisten käytöksestä tekemiinsä huomioihin. Se on nimenomaan ainoa keino välttää perusteettomat mutuarviot ensivaikutelman perusteella (joilla on toki paikkansa, mutta joita ei ikinä pitäisi pitää jumalan totuutena.)

Muttasitten päästään siihen ongelmaan, että oletko tarpeeksi tietoinen itsestäsi, että pystyt suodattamaan mikä on puhdasta analyysiä ja mikä 5unteitasi, toiveita, ennakkoluuloja yms.

Vierailija kirjoitti:

Ei voi tietää edes katseesta. Aiemmin luotin, että kiltinnäköiset silmät on miehellä merkki hyvästä luonteesta ja no,  oikeasta kiltteydestä. Ennen kuin tapasin täysin empatiakyvyttömän kilttikatseisen miehen. Hämmentää edelleenkin. 

Jospa hän tunsi kovasti sympatiaa lähinnä itseään kohtaan. Oliko vähän sellainen vauvan vaaleansininen katse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskeluaikana eräs tosi pitkä ja komea poika tuli iskemään mua tanssilattialla. Mutta se katse oli jotenkin niin hmm...kova. Puuttui lämpö, hymy ja leikkisyys kasvoilta kokonaan.

Eka ja vika kerta, kun oon sinkkuja torjunut suoralta kädeltä noin komean miehen. Siinä oli vaan jotain niin kylmän ja kovan oloista.

Ehkä hän oli psykopaatti tai ujo tai jotain ihan muuta.

Tai sitten hän saattoi omalla tavallaan yrittää olla kiltti. Alkuperäinen kirjoittaja kjrjoitti, että hänen mielestään kiltteyteen vaaditaan lämpöä, hymyä leikkisyyttä yms. Ongelma vain on siinä, että jokaisella ihmisellä on eri näkemys siitä mitä on ollu kiltti. Tämä poika ei vain vastannut hänen näkemystään kiltistä, joka johti torjuntaan. Tulkintojen kanssa on hyvä muistaa, että ei pelkästään riitä, että tulkits

Voi olla. Tässä pakkien antaminen on silti perusteltua, eihän alkuperäinen ollut selvästikään millään tavoin viehättynyt, joten vaiston mukaan kulkemalla hän ei menettänyt mitään?

Sillä, että noudattaa tai on noudattamatta omaa intuitiota esim. vieraiden lähestyessä voi olla kauaskantoisia seurauksia. Voi hyvin olla, että oma tulkinta on väärä, mutta joskus se on paljon parempi vaihtoehto kuin jäädä selvittämään totuutta. Jos ei puhu pahaa muille tai pelkää joka ikistä vastaantulijaa (edellinen selvästikään ei kerran kyseinen hemmo oli poikkeus), ei itsesuojelulla tee mitään pahaa. Mieluummin olen itse ylivarovainen kuin jään odottelemaan että jotain "riittävän konkreettista" pahaa alkaa tapahtua! 

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan näin, kun somea seuraa ja paikkoja missä ihmisten kasvot näkyy, esim Facebook ja erilaiset kommenttiosiot, esimerkiksi erilaisten lehtien sivuilla ja uutisotsikoissa. 

Mä en ole koskaan nähnyt, että viisaan näköinen ihminen kirjottaisi jotain tyhmää. Se kirjoittaja kuka aina mesoaa/laukoo törkeyksiä tai on muutenvaan tyhmä, näyttääkin aina siltä. 

Ja mä en haluu olla ilkee kun mä sanon tän, mutta suurinosa ihmisistä siellä.

Tottakin tämä, mutta kuitenkin tässä yleensä vain vahvistaa olemassaolevaa tulkintaansa. Jos sinulle näytettäisiin joukko kasvoja ja niiden lisäksi joukko viisaita ja tyhmiä kommentteja tarkoituksena yhdistää kasvot ja kommentit, olisikin paljon vaikeampaa päättää kuka näyttää viisaalta ja kuka tyhmältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei voi tietää edes katseesta. Aiemmin luotin, että kiltinnäköiset silmät on miehellä merkki hyvästä luonteesta ja no,  oikeasta kiltteydestä. Ennen kuin tapasin täysin empatiakyvyttömän kilttikatseisen miehen. Hämmentää edelleenkin. 

Jospa hän tunsi kovasti sympatiaa lähinnä itseään kohtaan. Oliko vähän sellainen vauvan vaaleansininen katse?

 

Tässä on yksi merkki, minkä takia analyysi ei toimi. Huomaatko, että yrität rationalisoida henkilön käytöstä oman maailmankuvasi mukaiseksi?

Täällä on pari kommenttia siitä, että vaistojen varassa liikkuen voi joskus tehdä ihmisestä väärän negatiivisen tulkinnan ja vältellä häntä turhaan.

Haluaisin vastapalloon kysyä, mitä etua on siitä, että jää tutustumaan ja selvittämään, onko paha aavistus perusteltu? Olen aina luottanut intuitioon jos se on ollut vahva, ja lähipiirini on täynnä hyviä, ihania ihmisiä. Toki joku muukin ihana on voinut mennä elämässä ohi, mutta en ole ikinä kaivannut tätä enempää suhteita ylläpidettäviksi, joten mitä haittaa olen kokenut? 

En näe, etkä sinäkään näe, eikä kukaan muukaan. En myöskään kuvittele näkeväni.