Miksi ihmiset käyttää lapsuutta syynä kaikkeen?

Vierailija kirjoitti:

Miten ap: elämässä on käynyt hyvä tuuri? Vanhemmat, joilla ei ollut kykyä sitoutua lapseen ja rastaat häntä pyyteettömästi. Kiintymyssuhde on väkisin ollut alusta asti heikko ja sitä ei saa parannettua enää 3 ensimmäisen elinvuoden jälkeen. 

Kovin aggressiivisia vastauksia ap saa. Tosin sinällään ymmärrän, koska ap:n aloitus on myös aika jyrkkä. 

Mistä sinä hänen kiintymyssuhteestaan tiedät? Sehän on voinut olla vallan mainio ainakin toisen huoltajan kanssa ainakin ekat elinvuodet. Todennäköisesti on ollutkin, koska ap:lla ei ole mt ongelmia ja on työkykyinen. Ja siitä on kiittäminen myös hyvää sijaisperhettä, johon ap on päässyt. Moni joutuu olemaan huonoissa kotioloissa koko ekat 18 vuottaan. 

Traumat ja ongelmat eivät ole kilpailulaji. Oletko ap itse selvittänyt omasi? Kuulostat kyyniseltä.

Perustukset tekevät talon ja lapsuus ihmisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipas, uhh ahh, rankka lapsuus. Pääsit kuitenkin turvattuihin oloihin asumaan ja elämään. Olet siis elänyt turvattua elämää, toisin kuin moni vanhempiensa kanssa elänyt.

Katsotko itse hieman mustavalkoisesti asiaa. 

Itse jouduin sijaisperheen isän hyväksikäyttämäksi. Seuraavassa perheessä oli aivan sadistinen äiti, joka syötti vaikka oksennusta lapsille. Hym... Onneksi nämä jäivät kiinni ja toiminta loppui, mutta kokemuksia on sijaisperheessä monia. Eikä se hylätyksi tuleminen niin herkkua ole, vaikka taidat niin luulla. 

Taidat itse luulla että tuo olisi jotenkin yleistä sijaisperheissä? Ei ole. Sijaisperheisiin lastensuojelun kautta sijoitetut on keskimäärin turvatummassa asema

Alapeukkua tulee, tässä kuitenkin faktaa kaltoinkohtelusta sijaisperheissä (maksumuurin takana)

Kukaan ei ole missään vaiheessa väittänyt, ettei kukaan olisi kokenut kaltoinkohtelua sijaisperheessä. Olikin kyse siitä, missä sen kokeminen on todennäköisempää.

Veikkaan että olisivat selvinneet hienosti sinun elämässäsi.

Kyllä traumatausta vaikuttaa aina ihmiseen jotenkin. Mä olen kohta 50v. Lapsena jouduin seksuaalisesti hyväksikäytetyksierään perheen ulkopuolisen henkilön taholta. Mua ei autettu mitenkään ja isäni syytti minua tapahtumista. Olin kuulemma häpeäksi vanhemmilleni. Minusta tuli hylkiö joka sairastui anoreksiaan. Siitäkään ei välitetty, oli minun oma ongelmani jos en syö. Koulussa mua kiusattiin rankasti, jopa lyötiin, kukaan ei puuttunut. Olen selvinnyt ainakin siinä mielessä että opiskelin ja olen työelämässä. Lapsia en koskaan halunnut, koin että en olisi tasapainoinen äiti. Olen käynyt terapiassa vuosia, mutta arvet eivät häviö koskaan.

Kansanluonne

Suomessa ei ole yhdelläkään rankkaa lapsuutta, kiitos lastensuojelun joka todellakin toimii.

Nämä ihmiset jotka vetoavat ihmisiin rankalla lapsuudellaan haluavat vain saada huomiota ja olla marttyyreja kuten Jeesus ja suurin ero heidän välillään on se , että heihin ei usko kukaan.

Tästä huomion kerjäämisestä näitä wannabee marttyyreja ei kannata tuomita tai ristiinnaulita sillä raamatussa heistä lausutaan näin... " Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät ymmärrä mitä tekevät".

Niin se vaan menee..

Evankeliumi Matteuksen mukaan 5:3-12

Autuaita ovat henkisesti köyhät, sillä heidän on vaivaisten valtakunta.

Autuaita ovat myös yksinkertaiset, sillä he eivät ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole yhdelläkään rankkaa lapsuutta, kiitos lastensuojelun joka todellakin toimii.

Nämä ihmiset jotka vetoavat ihmisiin rankalla lapsuudellaan haluavat vain saada huomiota ja olla marttyyreja kuten Jeesus ja suurin ero heidän välillään on se , että heihin ei usko kukaan.

Tästä huomion kerjäämisestä näitä wannabee marttyyreja ei kannata tuomita tai ristiinnaulita sillä raamatussa heistä lausutaan näin... " Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät ymmärrä mitä tekevät".

Niin se vaan menee..

Toimii toimii, kysy vaikka Vilja Eerikalta tai siltä Joensuun nelivuotiaalta. Molemmat tapettiin kotona vanhempiensa toimesta, vaikka molemmat oli pitkäaikaisia sossun asiakkaita. 

Se ydinperhe voi olla pahin painajainen lapselle! Lapset myös peittelee paljon ja puolustelee vanhempiaan. Koskaan et tiedä, mitä toisen kotona oikeasti tapahtuu.

Vierailija kirjoitti:

Traumat ja ongelmat eivät ole kilpailulaji. Oletko ap itse selvittänyt omasi? Kuulostat kyyniseltä.

Kyllä se vaikuttaa nykyään olevan kilpailulaji. Samoin kuin julkinen itkeminen jossain videopostauksessa.

Eri

"rankka lapsuus" tyypit ova jääneet jumiin teini angstiseen tilaansa ja ovat henkisesti jumiutuneet teini-ikäisen tasolle.

Kyseessä on samankaltainen ilmiö kuin ihmisessä joka on täysin jumiutunut tilanteeseen jossa häntä ala-asteen toisella luokalla nykäistiin hieman letistä ja hän jäi ikuisiksi ajoiksi mielikuvissaan rankan koulukiusaamisen uhriksi. 

Vierailija kirjoitti:

"rankka lapsuus" tyypit ova jääneet jumiin teini angstiseen tilaansa ja ovat henkisesti jumiutuneet teini-ikäisen tasolle.

Kyseessä on samankaltainen ilmiö kuin ihmisessä joka on täysin jumiutunut tilanteeseen jossa häntä ala-asteen toisella luokalla nykäistiin hieman letistä ja hän jäi ikuisiksi ajoiksi mielikuvissaan rankan koulukiusaamisen uhriksi. 

Sultakin saattaa lapsi kuolla ja kaikki vaan nauraa sulle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kuitenkaan oppinut empatiaa lainkaan. 

Joskus parasta empatiaa on "kova rakkaus." Se, että hyppäät samaan kaivoon ihmisen kanssa ei ole empatia, vaan rajattomuutta. 

Minä ainakin tunnen sen tuskan mitä huono lapsuus voi aiheuttaa, mutta tiedän myös sen, ettei sen taakse voi/saa koko elämäkseen piiloutua. Silloin valitset jäädä uhriksi, eikä siihen valintaan kannata empatiaa tuntea. 

T: eräs aikaisempi uhri, joka sai "kovaa rakkautta" ja tajusi sen olleen parasta mahdollista, että pääsen eteen päin. Tosin tämä täytyy oikeasti osata tehdä niin, että sen empatian ja rakkauden vaistoaa sieltä läpi. 

Miten valitaan jäädä uhriksi, jos lapsuuden kaltoinkohtelut, hyväksikäytöt ja muut on aiheuttaneet esim skitsofrenian? 

Skitsofrenia johtuu geeneistä. Olet saanut sen vanhemmiltasi perintönä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et kuitenkaan oppinut empatiaa lainkaan. 

Joskus parasta empatiaa on "kova rakkaus." Se, että hyppäät samaan kaivoon ihmisen kanssa ei ole empatia, vaan rajattomuutta. 

Minä ainakin tunnen sen tuskan mitä huono lapsuus voi aiheuttaa, mutta tiedän myös sen, ettei sen taakse voi/saa koko elämäkseen piiloutua. Silloin valitset jäädä uhriksi, eikä siihen valintaan kannata empatiaa tuntea. 

T: eräs aikaisempi uhri, joka sai "kovaa rakkautta" ja tajusi sen olleen parasta mahdollista, että pääsen eteen päin. Tosin tämä täytyy oikeasti osata tehdä niin, että sen empatian ja rakkauden vaistoaa sieltä läpi. 

Miten valitaan jäädä uhriksi, jos lapsuuden kaltoinkohtelut, hyväksikäytöt ja muut on aiheuttaneet esim skitsofren

Ei ne geenit aktivoidu ilman huonoa kasvuympäristöä. 

Lapsuuden päälle rakentuu aikuisuus. Me ollaan se sama ihminen ja sisällä vielä se sama lapsi, joka joutunut lapsuudessaan ehkä pelkäämään. Lähdetään aikuiselämään niin eri tilanteissa,  toisilla rakastavat vanhemmat ja toisilla tuhoavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole yhdelläkään rankkaa lapsuutta, kiitos lastensuojelun joka todellakin toimii.

Nämä ihmiset jotka vetoavat ihmisiin rankalla lapsuudellaan haluavat vain saada huomiota ja olla marttyyreja kuten Jeesus ja suurin ero heidän välillään on se , että heihin ei usko kukaan.

Tästä huomion kerjäämisestä näitä wannabee marttyyreja ei kannata tuomita tai ristiinnaulita sillä raamatussa heistä lausutaan näin... " Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät ymmärrä mitä tekevät".

Niin se vaan menee..

Toimii toimii, kysy vaikka Vilja Eerikalta tai siltä Joensuun nelivuotiaalta. Molemmat tapettiin kotona vanhempiensa toimesta, vaikka molemmat oli pitkäaikaisia sossun asiakkaita. 

Nyt vetoat yksittäistapauksiin. Väitä nyt sitten vielä kaikki irakilaiset ovat raiskateita vain muutamien satojen yksittäis tapausten perusteella.

* t = r ,koska harrastan itsesensuuria eettisistä ja uskonnollisista syistä puoluetaustani vuoksi ,esittääkseni parempaa kuin olen. * 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"rankka lapsuus" tyypit ova jääneet jumiin teini angstiseen tilaansa ja ovat henkisesti jumiutuneet teini-ikäisen tasolle.

Kyseessä on samankaltainen ilmiö kuin ihmisessä joka on täysin jumiutunut tilanteeseen jossa häntä ala-asteen toisella luokalla nykäistiin hieman letistä ja hän jäi ikuisiksi ajoiksi mielikuvissaan rankan koulukiusaamisen uhriksi. 

Sultakin saattaa lapsi kuolla ja kaikki vaan nauraa sulle. 

En tiedä,saattaa jopa ollakin kuollut sillä en ole nähnyt taikka kuullut lapsistani yhtään mitään viimeiseen kolmeen vuoteen. Kiitos ex naaraani joka muutti jenkkeihin.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on viaton uhri joka joutuu kantamaan seuraukset koko ikänsä.

Lapsena joo. Mut aikuistuttuaan - terapian avulla tai hyvän resilienssin avulla ilman - niistä traumoista pääsee irti. Ei jäädä vellomaan. Siitä ei ole mitään hyötyä. Tapahtunut, mikä tapahtunut - se käsitellään, todetaan - menneisyyttä ei voi muuttaa - ja jatketaan parempaa elämää ja tulevaa.