Loukkaantuneet appivanhemmat?

Meillä 2 lasta alle 5 v molemmat. Miehen vanhemmat lupasivat auttaa paljon kun odotimme esikoista. Totuus oli kuitenkin se, että apua emme saaneet juurikaan. Lähinnä he kävivät kylässä ja olivat passattavana kun olisivat olleet avuksi. Kerran sitten suutuin kun olimme sopineet että he auttavat lapsen kanssa että saadaan itse siivottua koska meille oli tulossa välitysfirma arvioimaan kotia. Kuitenkin anoppi sai yhtäkkiä päähänsä että he lähtevät kotiin. No olin tästä loukkaantunut jonkin aikaa ja sitten sanoin mistä kenkä puristaa niin anoppi suuttui. Meillä tullut myös heidän kyläillessä yhteenottoa sanallisesti kun he eivät pese käsiä vessareissun jälkeen, eivätkä kunnioita meidän kodin sääntöjä vaan tekevät niin kuin haluavat. Niillä likaisillä käsillä myös tökitään lapsen ruokaa. Kun näistä on sanottu, he suuttuvat. Nykyään tilanne on se että anoppi käy enää harvakseltaan ehkä 2-4 x vuosi ja lapsen kanssa jaksaa hätinä olla. Appi käy useammin. Ennen pidimme whatsapilla yhteyttä nyt ei enää sieläkään. En nyt tiedä mitä pitäisi tehdä. Antaa olla ja välien viilentyä entisestään vai? Keskustelu heidän kanssa ei auta kun anoppi alkaa itkeä ja ei kyetä keskusteluun. Ollaan yritetty keskustella, mutta se vain pahentaa tilannetta. He ovat oikeastaan meidän ainut tukiverkko.