Voiko eläin olla ihmisen paras ystävä?

 Voi.

Ei voi.

Lemmikki on kìtollinen ruuasta, lämmöstä ja ulkoilusta. Antaa siitä hyvästä varauksetonta rakkautta. Ihmiset vaativat paljon enemmän. Eivät siksi parhaita ystäviä, mutta kylläkin mielenkiintoisempia.

Voi.

Ennen maalaisyhteisössä hevoset ja koirat olivat miesten kuuntelevia terapeutteja ja kantturat ja kissat naisten.

Ei voi.

Millaista ystävyys on lemmikkikäärmeen, gerbiilin tai kultakalan kanssa? Sanoisin että ei todellakaan.

Ehkäpä eläin voikin olla ihmisen paras ystävä jos ihmisystäviä ei ole. Mutta ihminen ei kyllä ole eläimen paras ystävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen mielikuvituksessa toki voi. Mutta todellisuudessa ihminen-eläin/lemmikki suhteet perustuvat ihmisen vallankäyttöön ja viattoman luontokappaleen orjuuttamiseen.

Juurikin näin. Lemmikki pakotetaan "ystäväksi". Miten voi jotkut lemmikinomistajat olla näin ulapalla, että pitävät tälläistä ystävyytenä? Ei nähdä metsää puilta.

Tapahtuu muuten imistenkin keskuudessa. Moni äijä saa kärsiä siippansa itsekkyydestä. On aina vaatimassa kaikenlaista hyvittelyä.

Vierailija kirjoitti:

Millaista ystävyys on lemmikkikäärmeen, gerbiilin tai kultakalan kanssa? Sanoisin että ei todellakaan.

Ei tietenkään eläimen kanssa, joka ei kehitä suhdetta ihmiseen. Moni eläin kuitenkin kykenee vastavuoroiseen suhteeseen.

Ennen kissa tai koira kuin rahaa kyttäävät sukulaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen mielikuvituksessa toki voi. Mutta todellisuudessa ihminen-eläin/lemmikki suhteet perustuvat ihmisen vallankäyttöön ja viattoman luontokappaleen orjuuttamiseen.

Nykytutkimusten ja -tiedon mukaan olet pahasti väärässä.

Eläimen kannalta kyllä, mutta ihmisen kyky miettiä toisenlaisen olennon tarpeita on usein heikko. Ja kaiken heikoin usein niillä, jotka eniten eläimellistä lämpöä ovat vailla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen mielikuvituksessa toki voi. Mutta todellisuudessa ihminen-eläin/lemmikki suhteet perustuvat ihmisen vallankäyttöön ja viattoman luontokappaleen orjuuttamiseen.

Juurikin näin. Lemmikki pakotetaan "ystäväksi". Miten voi jotkut lemmikinomistajat olla näin ulapalla, että pitävät tälläistä ystävyytenä? Ei nähdä metsää puilta.

Pakotetaan ? Meidän koira tuli syliin kun mentiin valitsemaan pentua, eikä siitä pois halunnut. Kotimatkalla meinasi tulla pienellä itku, sanoin että ei ole mitään hätää mennään kotiin, alkoi sitten nukkumaan. Sen jälkeen on ihan itse halunnut olla yötä päivää vierellä, ulkona ottaa ihan itse katsekontaktin minuun, ei ole edes opetettu sellaista. Joten minä väitän että koiramme valitse meidät 

Täysin harhainen täytyy olla, jos kuvittelee olevansa eläimen paras ystävä. Ihminenkin varmaan kelpaisi näille, jos sen voisi sulkea häkkiin aina tarvittaessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaista ystävyys on lemmikkikäärmeen, gerbiilin tai kultakalan kanssa? Sanoisin että ei todellakaan.

Ei tietenkään eläimen kanssa, joka ei kehitä suhdetta ihmiseen. Moni eläin kuitenkin kykenee vastavuoroiseen suhteeseen.

Taitavatpa ne eläimen vastavuoroiset suhteetkin olla enimmäkseen ihmisen mielikuvitusta. Eikös sitä arvella että kissan herttaisen katseen takana piilee ajatus "voisinkohan syödä tuon?". Ja ruokaanhan ne vastavuoroiset suhteet muutenkin pohjautuvat: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Vierailija kirjoitti:

Täysin harhainen täytyy olla, jos kuvittelee olevansa eläimen paras ystävä. Ihminenkin varmaan kelpaisi näille, jos sen voisi sulkea häkkiin aina tarvittaessa.

Aika harva sulkee koiraansa häkkiin, lukuunottamatta automatkoja, jolloin häkki on turvaksi ettei koira kimpoudu vauhdilla pois paikaltaan. Minä olen surrut koirani kuolemaa enemmän kuin parin ihmisen, jonka olen menettänyt. Nimitä sinä toki harhaiseksi, se ja sama mulle.

Kyllä lemmikin pitäminen kertoo lähinnä ihmisen itsekkyydestä. Tarpeita toteutetaan vaikkapa ottamalla se koira kaupunkiasuntoon, kun se on niin kiva juttu ja tarjoaa seuraa sekä viihdykettä.

Onhan ihminen pitänyt orjiakin aikanaan ja suunnilleen vastaavat olot niillä oli kuin lemmikeilläkin. Varmasti tuottivat iloa ja viihdykettä, mutta onneksi nykyään asiat ovat toisin.

Ei lemmikit taida tarjota lohduttavia sanoja kun sille on tarve.

Monelle lemmikin omistajalle riittäisi pelkkä pehmolelu. Ymmärtää ihmisen sanomisia yhtä hyvin kuin oikea eläin, ja on lisäksi helpompi ja halvempi hoitaa.