Saako vanhempi katkaista välit lapseen( aikuiseen)

En katkaisi välejä. Välit katkeavat silloin myös lapsenlapseen. Mutta etäisyyttä toki voit ottaa, älä ole aina saatavilla. 

Älä katkaise välejä lapsenlapsen takia. Miksi otat tyttäresi moitteet noin vakavasti? Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Hänellä itsellään ei tunnu olevan kaikki nyt hyvin ja purkaa pahaa oloaan sinuun eli äitiisi. Keneen muuhunkaan.

Lopeta moittimisen mahdollistaminen, ota etäisyyttä.

Kiitos vastauksista! Mummi 62 v

Kerrot lapsellesi painokkaasti, että terapeuttisi on todennut suhteen toksiseksi, joten katsot parhaaksi ottaa etäisyyttä. Niin tekevät nuoremmatkin ja tätä ratkaisua kehutaan kovasti. Sitten on tarkoitus odotella, että toinen osapuoli pyytää anteeksi asioita, joita ei edes muista tehneensä tai sanoneensa.

Lapseni kuoli päihteisiin ja minua kehotettiin jossain kohtaan katkaisemaan ne välit. Kaikkia ei voida pelastaa ja olin tehnyt luopumustyötä jo pitkään. Se oli vaan hyväksyttävä, että joku päivä ne poliisit on pihalla. 

Vierailija kirjoitti:

Lapseni kuoli päihteisiin ja minua kehotettiin jossain kohtaan katkaisemaan ne välit. Kaikkia ei voida pelastaa ja olin tehnyt luopumustyötä jo pitkään. Se oli vaan hyväksyttävä, että joku päivä ne poliisit on pihalla. 

Ei kai niitä erikseen tarvitse kuolleeseen katkaista?

On oikeasti mahdollista rakastaa väärin. Me emme tiedä, mitä teet väärin, koska kerrot vain oman puolesi asioista, mutta onhan mahdollista, että tosiaan teet jotain, mikä saa aikaan tuon vihan. kirjoitat, että et koskaan arvostele, mutta kirjoituksesi on täynnä arvodtelua - ehkä ne näkyy, vaikket sanokaan sitä ääneen. Ehkä sanot sen ääneen, vaikket tajua sanovasi.

 

Ehkä he kokevat, että autat pitkin hampain, tai vielä todennäköisemmin, että auttamalla puutut heidän elämäänsä tavalla jota he eivät haluaisi vaikka heidän on erinäisistä syistä (varmaan omistaan) pakko hyväksyä. He haluaisivat olla itsenäisiä ja vaikka se että he eivät voi sitä oikein kokonaan olla, ei ole sinun syysi, he slti ovat tyytymättömiä siihen. Niin kuuluukin olla. Vain se vie eteenpäin. 

 

Anna heille lisää tilaa, mutta älä katkaise välejä kokonaan. Älä vedä apuasi kokonaan pois, mutta pysyttele vähän kauempana, anna heidån hoitaa asioitaan itse ja pyytää apua kun eivät pysty.

Ajat pihalle ja ota lapsen kyytiin ja jatkat matkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni kuoli päihteisiin ja minua kehotettiin jossain kohtaan katkaisemaan ne välit. Kaikkia ei voida pelastaa ja olin tehnyt luopumustyötä jo pitkään. Se oli vaan hyväksyttävä, että joku päivä ne poliisit on pihalla. 

Ei kai niitä erikseen tarvitse kuolleeseen katkaista?

Heko heko ku olet hauska.

Sitä niittää mitä kylvää. Lapsesi on oppinut, että on itseään heikomman vanhemman lapsi ja käyttää sitä hyväksi. 

Vierailija kirjoitti:

On oikeasti mahdollista rakastaa väärin. Me emme tiedä, mitä teet väärin, koska kerrot vain oman puolesi asioista, mutta onhan mahdollista, että tosiaan teet jotain, mikä saa aikaan tuon vihan. kirjoitat, että et koskaan arvostele, mutta kirjoituksesi on täynnä arvodtelua - ehkä ne näkyy, vaikket sanokaan sitä ääneen. Ehkä sanot sen ääneen, vaikket tajua sanovasi.

 

Ehkä he kokevat, että autat pitkin hampain, tai vielä todennäköisemmin, että auttamalla puutut heidän elämäänsä tavalla jota he eivät haluaisi vaikka heidän on erinäisistä syistä (varmaan omistaan) pakko hyväksyä. He haluaisivat olla itsenäisiä ja vaikka se että he eivät voi sitä oikein kokonaan olla, ei ole sinun syysi, he slti ovat tyytymättömiä siihen. Niin kuuluukin olla. Vain se vie eteenpäin. 

 

Anna heille lisää tilaa, mutta älä katkaise välejä kokonaan. Älä vedä apuasi kokonaan pois, mutta pysyttele vähän kau

Kirjoituksesta paistaa läpi myös aikamoinen uhriutuminen ja marttyyriasenne "kaikkeni teen ja mitään kiitosta en saa". En jaksa uskoa, että ap on erityisen helppo ja ihana ihminen.

Mieti miten aloitat lauseen kun lapsesi pyytää apua. Ihminen on yleensä sokea omalle käytökseen. 

Vierailija kirjoitti:

Älä katkaise välejä lapsenlapsen takia. Miksi otat tyttäresi moitteet noin vakavasti? Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Hänellä itsellään ei tunnu olevan kaikki nyt hyvin ja purkaa pahaa oloaan sinuun eli äitiisi. Keneen muuhunkaan.

Aikuisen ihmisen ei kuulu purkaa pahaa oloaan keneenkään muuhun: ei puolisoon, äitiin, isään, lapseen, työkaveriin, kaupan kassaan...

Ei sellaista kuuluisi sietää

Kai teillä joku yhteinen kieli on kun lapsi on sentään jo kolmekymppinen? Olet jo iso tyttö ja aikuisuus on vastuuta, esim miten muut kohtelee, ei joululahjalistoja siitä, miten toivoisit muiden sinua kohdeltavan. 

Vierailija kirjoitti:

Älä katkaise välejä lapsenlapsen takia. Miksi otat tyttäresi moitteet noin vakavasti? Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Hänellä itsellään ei tunnu olevan kaikki nyt hyvin ja purkaa pahaa oloaan sinuun eli äitiisi. Keneen muuhunkaan.

Kun kerran jalkansa jollekin levittänyt on loppuelämän velvollinen nuolemaan lapsensa takapuolen? 

Tottakai voi katkaista välit, ihan kuten lapsikin voi katkaista välit vanhempiinsa. Aloittaja ei kuitenkaan halua tehdä sitä ja voimakas marttyyriasenne paistaa kilometrin päähän. Ilmeistä kai on, että tyttären parisuhde on tosiaankin vaikea, sen takia hän on kiukkuinen ja vaikea itsekin. Marttyrius aloittajan puolelta ei paranna tilannetta, se vaan raivostuttaa enemmän. Katkaise ne välit ja katso, mihin tilanne johtaa. Turha tuon kanssa on tuskailla.

Vierailija kirjoitti:

Älä katkaise välejä lapsenlapsen takia. Miksi otat tyttäresi moitteet noin vakavasti? Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Hänellä itsellään ei tunnu olevan kaikki nyt hyvin ja purkaa pahaa oloaan sinuun eli äitiisi. Keneen muuhunkaan.

Jumalauta. lapsi on kolmenkymmenen, ei viisi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä katkaise välejä lapsenlapsen takia. Miksi otat tyttäresi moitteet noin vakavasti? Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Hänellä itsellään ei tunnu olevan kaikki nyt hyvin ja purkaa pahaa oloaan sinuun eli äitiisi. Keneen muuhunkaan.

Aikuisen ihmisen ei kuulu purkaa pahaa oloaan keneenkään muuhun: ei puolisoon, äitiin, isään, lapseen, työkaveriin, kaupan kassaan...

Ei sellaista kuuluisi sietää

Ihannemaailmassa näin. 

Mutta tässä elämässä joudumme sietämään myös ihmissuhteiden ikävämpiä puolia ja antamaan monia asioita anteeksi. Läheiset ihmiset ovat sekä rakkaita että raivostuttavia. Ja itse joutuu päättämään, missä menee sietämättömyyden raja.

Ketä sekopäitä antaa neuvoja älä katkaise välejä. Kenenkään ei tarvitse sietää tuollaista käytöstä ei edes sen lapsenlapsen takia. Nimeenomaan loppu ja äkkiä tuollaiselle käytökselle. Kyllähän se jatkuu niinkauan kuin itse se sallii eikä aseta rajoja.