Elämä on melkein kokonaan vain työntekoa niin mikä järki siinä on?

Jos ihmisillä olisi työn ohessa enemmän vapaa-aikaa, sehän saattaisi jopa houkuttaa ihmisiä tekemään asiota joista tykkäävät. Sehän ei tietenkään käy. Kenties joku käyttäisi senkin ajan hyödyksi ja perustaisi kilpailevan yrityksen. 😲

Vierailija kirjoitti:

Kokisin niin, että ennen vanhaan oli jollain tavalla asiat paremmin. Tehtiin töitä omalla tilalla oman ruoan eteen. Tai omassa kylässä ehkä yrittäjänä. Ei tarvinnut alistua muiden tahtoon. Ei tarvinnut matkustaa kauas. Ei tarvinnut olla tekemisissä tuntemattomien ihmisten kanssa ja hälyisessä kaupungissa. Ei ollut hirveä tahti töissä ja puhelimet soineet, sähköpostit kilkattaneet. Toki oli varmasti hyvin paljon töitä tiettyyn aikaan vuodesta esim. maanviljelijöillä. Mutta sitten talvella oli ehkä hiljaisempaa, navetessa piti toki käydä pari kertaa päivässä jne jne. Mutta ei istuttu paikallaan ja paineltu näppäimiä kuin robotit. Töitä saatettiin tehdä perheenjäsenten kanssa yhdessä. Ja se työ oli merkityksellisempää. Hyvin paljon vähemmän stressiä ja myös erilaista stressiä. 

Ihminen on vasta teollistumisen jälkeen tehnyt ympäri vuoden ja kellon ympäri työtä. Näin paljon töitä emme ole koskaan aiemmin olemassa olomme aikana tehneet ja paraikaa työsuorittamisen vaikutuksia tutkitaan. Useat sairaudet ovat kasvussa jatkuvan ylisuorittamisen vuoksi. Epäillään mm. erilaisilla uni- ja muistisairauksilla olevan yhteys työn hektisyyteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokisin niin, että ennen vanhaan oli jollain tavalla asiat paremmin. Tehtiin töitä omalla tilalla oman ruoan eteen. Tai omassa kylässä ehkä yrittäjänä. Ei tarvinnut alistua muiden tahtoon. Ei tarvinnut matkustaa kauas. Ei tarvinnut olla tekemisissä tuntemattomien ihmisten kanssa ja hälyisessä kaupungissa. Ei ollut hirveä tahti töissä ja puhelimet soineet, sähköpostit kilkattaneet. Toki oli varmasti hyvin paljon töitä tiettyyn aikaan vuodesta esim. maanviljelijöillä. Mutta sitten talvella oli ehkä hiljaisempaa, navetessa piti toki käydä pari kertaa päivässä jne jne. Mutta ei istuttu paikallaan ja paineltu näppäimiä kuin robotit. Töitä saatettiin tehdä perheenjäsenten kanssa yhdessä. Ja se työ oli merkityksellisempää. Hyvin paljon vähemmän stressiä ja myös erilaista stressiä. 

Ihminen on vasta teollistumisen jälkeen tehnyt ympäri vuoden ja kellon ympäri työt

Näinpä. Mutta onhan tässä toki pelit ja vehkeet käytössä, on palveluita ja viihdettä. Elintason ylläpitämiseksihän sitä töitä joutuu puskemaan. 

"Ootteko koskaan miettineet mikä järki tässä hommassa on?"

Onhan sitä ihmiset miettineet "aina". Jostain on rahaa (tai hyödykkeitä elämiseen) saatava ja keinoja on muitakin kuin 9 - 17 työ joka arkipäivä. Jokainen oman elämänsä rakentaa. 

Minä kävin työssä jonne ajaessa saatoin itkeä, otti niin paljon päähän se. Palkka oli ok, keskituloinen, mutta työn sisältö täysin tyhjänpäiväistä, se söi sielua. Tunsin itseni täysin hyödyttömäksi, päivästä ja kuukaudesta toiseen. Vaihdoin alaa enkä ole katunut (no on huonoja hetkiä tässäkin, mutta en oikeasti ole katunut). 

Itselle ei palkka ole se tärkein, vaan jaksaisin melkein mitä vaan hommaa, kunhan se tuntuu merkitykselliseltä. Mutta meitä on erilaisia. Varmaan sellaisiakin, joille paksu tilipussi on kaikkein tärkein mitä voi saada. Tai paljon vapaa-aikaa on tärkeintä. 

Jos oravanpyörä väsyttää niin alaa vaihtamaan, kyllä se paranee (toisin kuin sananlasku sanoo). Downshiftaa. Kouluttaudu. Muuta toiselle paikkakunnalle. Vaihtoehtoja on kyllä. Siitä onnellisessa asemassa me tässä maailmankolkassa ollaan että voidaan tehdä valintoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen viikko kaks yövuoroa ja joka toinen kolme. 10 yötä kuukaudessa ja 12h vuorot. Nettopalkka 2300e kuussa. 20 vapaapäivää kuussa. Luksusta. Maksimina voisin tehdä 3 per viikko ja joskus teenkin. 230e netto arkiyöstä. La-su yö korkeempi kuin myös hieman lisäliksaa su-ma yöstä.

-sote laitosyökkö.

Tän tyyppinen työ olisi aika hyvä - jos keho kestäisi valvomisen. Kaikilla ei kestä. Mutta muuten kyllä hyvä

Niin ja jos se yksikkö olisi turvallinen, eikä mikään lasu-yksikkö missä saa pelätä henkensä puolesta tai ainakin olla koko ajan varuillaan asian suhteen. Terv. kokemusta on

 

Toi vapaan määrä on mulle se täky. Yhen-kaks päivää on ns.pelistä pois per viikko, eli nää yövuorojen väliset päivät on

Juu. Reippaimmat on useimmiten hatkoissa.

Sitähän voi tehdä tosi paljon ensin töitä ja sitten myöhemmin ehkä hypätä oravanpyörästä?

Niin...missähän vaiheessa ne robotit ja tekoälyt saataisiin tekemään jotain hyödyllistäkin?

Ainahan voi valita myös olla tekemättä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Sitähän voi tehdä tosi paljon ensin töitä ja sitten myöhemmin ehkä hypätä oravanpyörästä?

Tai hypätä suoraan monttuun, jos tän taktiikan valitsee...

Joskus tuntuu, että nämä siftaajat on niitä kärttyisimpiä ja stressaantuneimpia, vähänkin liikaa työtä, niin alamäki alkaa. Vaikka samaan aikaa mainostavat ihanaa lekoista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokisin niin, että ennen vanhaan oli jollain tavalla asiat paremmin. Tehtiin töitä omalla tilalla oman ruoan eteen. Tai omassa kylässä ehkä yrittäjänä. Ei tarvinnut alistua muiden tahtoon. Ei tarvinnut matkustaa kauas. Ei tarvinnut olla tekemisissä tuntemattomien ihmisten kanssa ja hälyisessä kaupungissa. Ei ollut hirveä tahti töissä ja puhelimet soineet, sähköpostit kilkattaneet. Toki oli varmasti hyvin paljon töitä tiettyyn aikaan vuodesta esim. maanviljelijöillä. Mutta sitten talvella oli ehkä hiljaisempaa, navetessa piti toki käydä pari kertaa päivässä jne jne. Mutta ei istuttu paikallaan ja paineltu näppäimiä kuin robotit. Töitä saatettiin tehdä perheenjäsenten kanssa yhdessä. Ja se työ oli merkityksellisempää. Hyvin paljon vähemmän stressiä ja myös erilaista stressiä. 

Ihminen on vasta teollistumisen jälkeen tehnyt ympäri vuoden ja kellon ympäri työtä. Näin paljon töitä emme ole koskaan aiemmin olemassa olomme aikana tehneet ja paraikaa työsuorittamisen vaikutuksia tutkitaan. Useat sairaudet ovat kasvussa jatkuvan ylisuorittamisen vuoksi. Epäillään mm. erilaisilla uni- ja muistisairauksilla olevan yhteys työn hektisyyteen. 

Maatalossa oli töitä kyllä aamusta iltaan ilman vapaapäiviä, mutta työtä tehtiin järjellisessä tahdissa, ja taukoa sai pitää kun tarvitsi. Melko eri kuin systeemi nykyään. Ja omassa kodissaan työskentely (karjanhoito, viljely, sadonkorjuu, ruoanlaitto, kehruu ja ompelu, jne) oli varmaan mielekkäämpää. Toisin kuin nyt monet työt, joissa teet jotain ylhäältä saneltua duunia kaikkine reunaehtoineen, nillittävä pomo, pitkä työmatka, paskat työkaverit ja ehkä korvauskin on huono.

Jonkun verran eri olisi työskennellä omavaraistaloudessa oman perheen / suvun kanssa. Ihminen ei ollut yksin, oli yhteisö. 

Ja eipä ennen vanhaan ei muistisairauksia ehtinyt kehittyä, kun vanhukset kuolivat tavalliseen flunssaan. 

Jos laskupää on tuota tasoa, niin ei ole ihme että elämä ahdistaa. Ap ei todennäköisesti paljon ylitöitä paina joten viikko työaika on max 40h, eli alle 25% viikon tunneista. Tämä taas on melko vähän itsensä elättämisestä.

Toisekseen eipä sinullakaan ap varmasti mitään sen hyödyllisempää tekemistä ole kuin edes tuo 40h/vk pyörität tahkoa ja annat sen panoksesi yhteiskunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Sitähän voi tehdä tosi paljon ensin töitä ja sitten myöhemmin ehkä hypätä oravanpyörästä?

Moni ei tätä edes pohdi. Meidät on opetettu siihen että töitätöitätöitä ja sitten eläke, jonka valtio maksaa. Itse ei viitsitä oman elämän suuntaa kääntää... tai ainakin se on tosi harvinaista sellainen toimeliaisuus. 

Tämä hallitus onnistui siinä, missä ei aiemmat hallitukset onnistuneet. Nyt vedettiin sosiaalituet niin tiukoille, että en pysty enää millään kikkailuilla pitämään taloutta tasapainossa. Vanhemmat ikääntyy ja heidän poismentyä korttipakka kaatuu.

Hakeuduin suorittavaan työhön valmistavalle kurssille vaikka akateeminen tutkinto alla.

No, sai tätä varhaiseläkettä nauttia 10 vuoden ajan.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on niin kauan kunnes se loppuu. Vaikka huomenna voi öisellä tiellä ajaa rekan eteen. Ja kaikki loppuu. Rahaa ei enää tarvita. Ei huolta rahasta. Ei veroja vain hyötyjä. Maailman muuttuu vain paskemmaksi joten mitään ei menetä.

Mutta me suomalaiset ollaan niin idioottei suurin osa ettei edes siihen pystytä vaan halutaan sallia sadismi itseämme kohtaan. Kaikki heikennykset hyväksytään. Viisaimmat meistä päättääkin päivänsä kuka suomalaiset on maailman kuspäisin kansa eikä syyttä.

Ei olekaan mitään järkeä. Siksi oma työpanoksensa pitääkin optimoida juuri niin, että minimillä saa irti maksimit. Panos/tuotto pitää olla kohdillaan.

Ei yhtään sen kummempi asia kuin varakkaampien verosuunnittelu. Mitään sädekehää ei tule saamaan.

Maksatan tässä jopa parit sijoitusasunnotkin enkä todellakaan pode minkäänlaista huonoa omaatuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitähän voi tehdä tosi paljon ensin töitä ja sitten myöhemmin ehkä hypätä oravanpyörästä?

Moni ei tätä edes pohdi. Meidät on opetettu siihen että töitätöitätöitä ja sitten eläke, jonka valtio maksaa. Itse ei viitsitä oman elämän suuntaa kääntää... tai ainakin se on tosi harvinaista sellainen toimeliaisuus. 

 

Meitä on myös opetettu, että osta, osta, osta ja että yhteiskunta kyllä maksaa, jos et itse viitsi.

Moni jäisi töistä pois, jos kaikenlaiset turvaverkot poistettaisiin ja voisi elää omanlaistaan elämää.

Minä olen saanut tarpeekseni oravanpyörästä ja kaikesta tästä p***asta, kertakaikkiaan tarpeekseni. Kunhan saan vanhempani kunnialla hautaan, menen itse perässä. En vain jaksa tätä p***aa. 

Juurikin näin. Meillä töissä ei kaiken lisäksi henkilökemiat(kaan) toimi ja siihen liittyvin palaverien seurauksena nyt vasta siellä olo närästääkin.

Vierailija kirjoitti:

Ainahan voi valita myös olla tekemättä töitä.

Niin vois. Ja hankkia se rikas puoliso joka elättää, ei olisi huolta huomisesta. No ei. Vitsi vitsi😆