En tee vapaaehtoistöitä lastemme urheiluseurassa vaikka periaattessa pitäisi
Toivun parhaillaan todella pahasta burn outista. Siis sellaisesta, että pahimmillaan oli itsetuhoisia ajatuksia. Töissä työkuormaa on sopeutettu ja vapaa-ajalla teen lähinnä asioita, jotka ovat minulle voimavara eikä kuluttava tekijä.
Koko kesän on ollut huono omatunto, kun en osallistu mihinkään talkootyöhön. Ei vaan oikeasti ole resursseja viettää koko viikonloppua talkootyössä töiden päälle. Lasten urheilun hoidan. Kuljetan, kustannan, kannustan sekä välillä vähän valmennan omiani. Ja joo, lapsilla on isä, mutta työssä, jossa on paljon pois. Perusarki on minun vastuulla ja kaikki talkootyöt osuneet ajoille, jolloin mies ei ole kotona.
En haluaisi missään urheiluseurassa avautua burn outista ja muista ongelmistani, mutta tuntuu töykeältä, että jätän vaan osallistumatta. Miten te muut olette onnistuneet olemaan osallistumatta? Oletteko vaan jättäneet väliin sen kummempia ajattelematta?
Kommentit (397)
Vierailija kirjoitti:
Miksi valehtelet ja käytät burn outia tekosyynä, kun oikeasti on kyseessä laiskuutesi? Et osaa työtäsi, siksihän sinua uuvuttaa. Olisit reippaampi tai vaihtaisit työhön, jota sinäkin osaat tehdä. Onneksi saat laiskotella, kun mies elättää sinut.
Mikä saa ihmisen kirjoittamaan tällaisia kommentteja täysin vieraille ihmisille? Ei ihan tervettä tämäkään.
No en minäkään tehnyt. Mutta lasten isä teki ja paljon niin eiköhän se riitä.
Sanoisin, että jokaisessa perheessä on eri elämäntilanne. Jos kyse on vielä yksilölajista, niin vanhemmat maksaa omasta pussistaan aikalailla kaiken, suunnittelee miten lapset kilpailee, kuljettaa lapsia kilpailuihin, huoltaa kilpailuissa, maksaa hotellit ja muut majoitukset jne. Näin ainakin yleisurheilussa. Sitten seura järjestää 1-3 kisaa kesän aikana, joihin tarvitaan talkooväkeä. En nyt näe kauheana syntinä, jos nämä jättää väliin syystä tai toisesta. Itsellänikin on jäänyt pari viimeistä kesää kaikki kisatalkoot väliin, kun on ollut vaan muuta ohjelmaa silloin. Häitä ja muita menoja ei paljoa siirrellä talkootöiden takia.
Meillä on talkoomaksu niille, jotka eivät pysty tai halua osallistua mihinkään talkoohommiin.
Maksetaan kerran vuodessa x summa. Niiden, jotka osallistuu talkoisiin niin ei tarvitse maksaa. Minusta ihan reilua, en osallistu talkoisiin ja maksan ihan hyvin mielin tuon maksun ja saan hyvällä omalla tunnolla olla mukana toiminnassa.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin, että jokaisessa perheessä on eri elämäntilanne. Jos kyse on vielä yksilölajista, niin vanhemmat maksaa omasta pussistaan aikalailla kaiken, suunnittelee miten lapset kilpailee, kuljettaa lapsia kilpailuihin, huoltaa kilpailuissa, maksaa hotellit ja muut majoitukset jne. Näin ainakin yleisurheilussa. Sitten seura järjestää 1-3 kisaa kesän aikana, joihin tarvitaan talkooväkeä. En nyt näe kauheana syntinä, jos nämä jättää väliin syystä tai toisesta. Itsellänikin on jäänyt pari viimeistä kesää kaikki kisatalkoot väliin, kun on ollut vaan muuta ohjelmaa silloin. Häitä ja muita menoja ei paljoa siirrellä talkootöiden takia.
Jos lapset osallistuu niihin oman seuran kilpailuihin, pitäisi olla ihan perusteltua, että toinen vanhemmista huolehtii urheilevista lapsista. Kun ei varsinkaan pienemmät aina ihan pysy mukana, että milloin pitää lämmitellä ja milloin olla suorituspaikalla. Ja syömisestä pitää muistuttaa jne. Useimmat on aikaisintaan 13-vuotiaana valmiita huolehtimaan näistä ihan itse. Ja jos paikalle pääsee vain toinen vanhempi, pitäisi olla ihan selvää, että tämä huolehtii omasta lapsestaan eikä ole talkoissa mukana.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on talkoomaksu niille, jotka eivät pysty tai halua osallistua mihinkään talkoohommiin.
Maksetaan kerran vuodessa x summa. Niiden, jotka osallistuu talkoisiin niin ei tarvitse maksaa. Minusta ihan reilua, en osallistu talkoisiin ja maksan ihan hyvin mielin tuon maksun ja saan hyvällä omalla tunnolla olla mukana toiminnassa.
Ei kuulosta reilulta. Kai ihmiset tietävät tuollaisita ylimääräisistä laskuista etukäteen? Seuramaksun pitäisi kattaa kaikki kulut
Vierailija kirjoitti:
Miehen vuoro nyt osallistua!
Ap:n mies on työssä, jossa on paljon pois. Miten se osallistuu, jos on vaikka työmatkalla toisella puolella maapalloa silloin, kun pitäisi osallistua?
Minusta kuulostaa rankalta jo se, että pitää pyörittää lapsiperhearkea pitkälti yksin. Se ei ole mitään herkkua, enkä ihmettele, että ap:lla on burn out. Varsinkin jos lisänä on vielä joku vaativa työ.
Oma lapsi on jo itsenäistynyt omilleen, mutta minäkään en ymmärrä tuota työleiriä nimeltä lapsi urheilee.
On ihan ok, jos tosiaan koko perhe mobilisoidaan siihen kuljetus, väijy-, toimitsija-, leivonta-, sinapinmyynti-, makkarakojun hoitaja- jne jne rumbaan. Jos joku haluaa luopua kaikista omista ambitioistaan ja elää elämänsä lapsen urheiluharrastukselle, josta se lapsi sitten 16-17 vuotiaana lentää pihalle, ja jatkoa on luvassa vain sille yksi kymmenestätuhannesta lahjakkaalle, niin se sallittakoon. Mutta muilta tällaisen työleirin edellyttäminen ja syyllistäminen, on hulluutta, johon en suostuisi mistään hinnasta.
Vierailija kirjoitti:
Oma lapsi on jo itsenäistynyt omilleen, mutta minäkään en ymmärrä tuota työleiriä nimeltä lapsi urheilee.
On ihan ok, jos tosiaan koko perhe mobilisoidaan siihen kuljetus, väijy-, toimitsija-, leivonta-, sinapinmyynti-, makkarakojun hoitaja- jne jne rumbaan. Jos joku haluaa luopua kaikista omista ambitioistaan ja elää elämänsä lapsen urheiluharrastukselle, josta se lapsi sitten 16-17 vuotiaana lentää pihalle, ja jatkoa on luvassa vain sille yksi kymmenestätuhannesta lahjakkaalle, niin se sallittakoon. Mutta muilta tällaisen työleirin edellyttäminen ja syyllistäminen, on hulluutta, johon en suostuisi mistään hinnasta.
Sitten ei pidä laittaa lastaan sinne alkujaankaan. Ei ainakaan joukkuelajeihin. Todellisia kustannuksia ei kerrota alussa, lapsi koukutetaan harrastukseen ja sitten alkaa se työleiri... Pahimmillaan puolet kuluista katetaan talkootoiminnalla, ts TÖILLÄ, jota vanhemmat hoitavat oman työpäivänsä jälkeen. Ja talkoisiin osallistuu aina samat 10-20% vanhemmista. Loput vapaamatkustaa.
Vanhimman lapsen vahingossa annettiin ryhtyä pelaamaan jääkiekkoa. 6 vuotta nuorempi pikkusisko päästettiin ajallaan pelaamaan kaupungin huonommassa seurassa jalkapalloa. Tunti viikossa, tytöillä oli hauskaa omalla kentällä eikä mitään suuruuskuvitelmia. Sitten joku seuran sedistä tajusi, että tytöthän on aika taitavia ja kysymättä vanhemmilta ilmoitti joukkueen johonkin sarjaan ja useampaan 2 päiväiseen turnaukseen. Ilmoitettiin myös, että kulut kuitataan sillä ja tällä talkoolla (mm. rakennussiivousta, mainostenjakoa), johon kuuluu osallistua. Lisäksi jopa 200 km/suunta turnausreissulle olisi hyvä (joidenkin naispuolisten pakko) tulla mukaan. Onneksi tytär kiinnostui muista asioista
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut joukkueenjohtajana (vastoin tahtoani). Joukkueenjohtajan keskeinen tehtävä on järjestää asiat niin, että harrastamiseen vaadittavat rahat voidaan järjestää. Talkootöillä rahoitetaan joukkueen budjettia, jolla siis rahoitetaan ao:nkin kersan pelaaminen. Kaikki eivät tietysti voi olla kaikissa talkoissa, mutta jatkuvasti lusmuava maksattaa kullannuppunsa pelaamisen muilla vanhemmilla ja muiden vanhempien selkänahasta. Kukaan niissä talkoissa huvikseen ole.
Toinen vaihtoehto olisi suoraan kattaa joukkueen kustannukset pelaajamaksuilla. Tässä toki on se ongelma, että suurella osalla pelaajista ei olisi varaa maksaa maksuja, joten joukkue loppuisi ja pelaaminenkin loppuisi.
Kysynkin, miksi pitää tunkea oma lapsi harrastukseen, josta ei ole varaa maksaa.
Joillain voi olla varaa, mutta ei aikaa. Kaikki ns. talkootyöt on aika turhakkeita, voisi olla vain maksut ja se siitä. Jos jollain ei ole varaa maksaa, ehkä saisi ns. yhteissummilla katettua jonkun vähävaraisemmankin mukaan myös?
Häpeääkö lasten isä sitä, ettei tee talkoohommia?
Niinpä niin, ei tarvi sinunkaan potea huonoa omaatuntoa
"En haluaisi missään urheiluseurassa avautua burn outista"
Luulet itsestäsi liikoja. Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta niin paljon, että tuon asian paljastaminen aiheuttaisi lisäkysymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut joukkueenjohtajana (vastoin tahtoani). Joukkueenjohtajan keskeinen tehtävä on järjestää asiat niin, että harrastamiseen vaadittavat rahat voidaan järjestää. Talkootöillä rahoitetaan joukkueen budjettia, jolla siis rahoitetaan ao:nkin kersan pelaaminen. Kaikki eivät tietysti voi olla kaikissa talkoissa, mutta jatkuvasti lusmuava maksattaa kullannuppunsa pelaamisen muilla vanhemmilla ja muiden vanhempien selkänahasta. Kukaan niissä talkoissa huvikseen ole.
Toinen vaihtoehto olisi suoraan kattaa joukkueen kustannukset pelaajamaksuilla. Tässä toki on se ongelma, että suurella osalla pelaajista ei olisi varaa maksaa maksuja, joten joukkue loppuisi ja pelaaminenkin loppuisi.
Kysynkin, miksi pitää tunkea oma lapsi harrastukseen, josta ei ole varaa maksaa.
Joillain voi olla varaa, mutta ei aikaa. Kaikki ns. talkootyöt on aika turhakkeita, voisi olla vain maksut ja
Ei minullakaan sitä aikaa olisi ollut, hyvin vaativa työ mutta työaika jousti niin, että voi sitten 23 jälkeen parsia. Taisin alapeukun laittaa siksi, että raadollinen kokemus kertoo, että jos jonkun puolesta tehdään jotain, lähes kaikki muutkin ilmotautuvat avuntarvitsijoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Häpeääkö lasten isä sitä, ettei tee talkoohommia?
Niinpä niin, ei tarvi sinunkaan potea huonoa omaatuntoa
Olen itse lapseton (vielä) nainen, mutta kieltämättä ihmetyttää miten moni nainen töissä juurikin puhuu noista että kun pitää tehdä ja leipoa sitä sun tätä lapsen talkoisiin jne tai olla poissa töistä hoitamassa lapsia kun ne sairaina, tai ei pääse jonnekin kun lapset hoidettavana jne. Missä ne näiden miehet on? Jos itselläni olisi parisuhde ja lapsi, niin olettaisin kyllä että se puolisokin hoitaa osansa lapsien suhteen. Toki, voi olla parisuhteiden kesken ns. diilit että toiset hoitaa toista ja toiset muuta, mutta kuulostaa vain usein sille että nämä naiset hoitaa 80-90% ja miehet ei paljon mitään, ihmettelen miten suostuvat...
Vierailija kirjoitti:
ja tuommoiset mt-ongelmaiset tukiloiset lisääntyy!
lapsiparat. sääliksi käy.
Huoh. Saattaisit yllättyä, jos tietäisit että kuinka paljon on esim. masentuneita vanhempia. Joskus vanhempikin saattaa tarvita tukea muodossa tai toisessa. Ap kuitenkin huolehtii lapsensa harrastuksesta ja murehtii kun ei itse pysty osallistumaan. Ja käy töissä. Ei tuossa nyt ap:n lapsella mitään todellista hätää ole.
Jos ainoastaan he, jotka ovat 100% terveitä ja tulevat sellaisia seuraavat 18 vuotta olemaankin (mistä helkkarista tuotakaan etukäteen varmaksi tietää) saisivat lisääntyä, loppuisi ihmiset aika äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
"En haluaisi missään urheiluseurassa avautua burn outista"
Luulet itsestäsi liikoja. Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta niin paljon, että tuon asian paljastaminen aiheuttaisi lisäkysymyksiä.
Minusta burn out on aika henkilökohtainen ongelma. En minäkään siitä haluaisi ihan kenelle tahansa kertoa, vaikka ei mitään lisäkysymyksiä tulisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on talkoomaksu niille, jotka eivät pysty tai halua osallistua mihinkään talkoohommiin.
Maksetaan kerran vuodessa x summa. Niiden, jotka osallistuu talkoisiin niin ei tarvitse maksaa. Minusta ihan reilua, en osallistu talkoisiin ja maksan ihan hyvin mielin tuon maksun ja saan hyvällä omalla tunnolla olla mukana toiminnassa.
Onhan tämä talkoomaksu ilmoitettu siinä vaiheessa, kun harrastukseen ilmottaudutaan? Minä maksan kalliit kausimaksut ja sen on riitettävä, kun muista maksuista ei ole ilmoitettu.
Tämä! Jollain jojolla on noussut vähän päähän ja lisäksi ei aivokapasiteetti riitä ymmärtämään, että on myös muita lajeja kuin futis/lätkä.