Lue keskustelun säännöt.
Miten maaseudun syrjäkylillä ihmisillä on varaa rakentaa hienoja isoja taloja?
20.08.2024 |
Monta autoakin on monesti pihassa. Ihmettelen siksi, koska siellä ei ole töitä. Omistavatko ihmiset siellä metsää ja myyvät puuta, josta saa isot rahat?
Kommentit (214)
Vierailija kirjoitti:
Hassua, miten ajattelet sinun ja muutaman muun tekemisten olevan se yleisin tapa. Tilastojen mukaan tuo tapasi on maaseuturakentamisessakin selkeä poikkeus. Ns. pitkästä tavarasta ja vieläpä omasta metsästä otetusta rakennetaan enää alle 3% maaseudunkin rakennuksista,
Meillä pitää maksaa metsurillekin puunkaadosta ja tietty jonkun pitää valita ne parhaat puut, jos ei itse ole se metsuri. Maksu menee konekuskillekin, ilmaiseksi ei puu tule metsästä pois. Halvempaahan tuo on kuin jos ostaisi talon avaimet käteen -periaatteella, mutta vain silloin, kun ei laske mitään hintaa omalle ja läheisten työlle.
En minä ainakaan ajatellut lainaamasi puhuvan välttämättä kokonaan pitkästä tavarasta tekemisestä. Vaikka talo tulisi elementteinä, niin siinä rakentamisessa tarvitaan silti isot määrät puutavaraa, jotka saa omasta metsästä. Niin meilläkin, eli kokemuksesta puhun. Eikä se todellakaan ole maalla mikään harvinain
Hirsitalo elementeistä, kerro ihmeessä lisää. Rakensitteko sittenkään? Alunperinhän kirjoitit näin: "Näin tehtiin meidän iso hirsitalo. Vain pakolliset putkityöt ja sähkötyöt teetettiin ulkopuolisella. Kaikki puutavara sahuutettiin omista puista paikallisella sahurilla. Tämä on maalla tavallista."
Hirsitalo elementeistä ei nyt oikein vakuuta ja toisaalta en tiedä yhtäkään elementtivalmistajaa, joka ottaa vastaa talonrakentajan raaka-aineet ja tekee siitä hirsielementit paikallisella sahalla sahuutetusta puutavarasta.
Sitä en kiellä etteikö elementtien lisäksi tarvittaisi puutavaraa, jos kaupat on tehty mahdollisimman niukin valmiusastein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen asunut Helsingissä ja viihdyin siellä tosi hyvin
En asu enää, koska minun juttuni on luonto ja sen suojeleminen. Enkä enää halua edes käydä Helsingissä.
Miksi?
Kaukaa katsottuna täältä näkee pelkän woke- kuplan ja ihmisten vastakkainasettelun ja riitelyn. Valtio on wokea, kirkko on wokea. Helsingin woke - kupla.
Ei voisi vähempää kiinnostaa. Onneksi Suomessa on vielä turvallisia paikkoja joissa ei ole woken pakkosyöttöä.
On ainakin illuusio ns. normaalista elämästä.
Hirsitalo elementeistä, kerro ihmeessä lisää. Rakensitteko sittenkään? Alunperinhän kirjoitit näin: "Näin tehtiin meidän iso hirsitalo. Vain pakolliset putkityöt ja sähkötyöt teetettiin ulkopuolisella. Kaikki puutavara sahuutettiin omista puista paikallisella sahurilla. Tämä on maalla tavallista."
Hirsitalo elementeistä ei nyt oikein vakuuta ja toisaalta en tiedä yhtäkään elementtivalmistajaa, joka ottaa vastaa talonrakentajan raaka-aineet ja tekee siitä hirsielementit paikallisella sahalla sahuutetusta puutavarasta.
Sitä en kiellä etteikö elementtien lisäksi tarvittaisi puutavaraa, jos kaupat on tehty mahdollisimman niukin valmiusastein.
En minä ole puhunut hirsitaloelementeistä. Meidän talo on rakennettu ihan tavallisista puutalosuurelementeistä. Joku toinen on varmaan rakentanut maalle hirsitalon. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Katsos kun maalle on rakennettu useampikin talo, kukin omilla ratkaisuillaan.
Tukiaiset kaikesta mahdollisesta, riisto ja porvarisöykkäröinti! Pienviljelijöiden ja työläisten ajaminen kunnissa niin ahtaalle, ettei siellä voi asua. Ei ole enää julkista liikennettä, ei työpaikkoja eikä yhtään mitään, koska te olette omineet kaikki ja ajaneet peruspalvelutkin alas. Te kuspää porvarit puratte upeat, vanhat hirsirakennukset ja rakennatte tilalle silkkaa sontaa keskelle peltoa. Hyi h'lvetti, ettäs kehtaatte!
Meille on tullut Amerikan malli. Köyhät asuu tienvarsissa kerrostaloissa joissa liikenteen myrkyt, melu ja valo tappavat heidät aikaisemmin. Rikkaat asuvat luonnon keskellä terveinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kallis talo keskellä ei mitään on kyllä hemmetin vaikea myytävä. Jos ei ole edes vesistön rannalla.
Muutettiin miehen kanssa pääkaupunkiseudulta synnyinsijoille Keski-Pohjanmaalle maaseutukylään muutama vuosi sitten, kun lapset lensi pesästä. Yli 400 000 euron asunto vaihtui 1910-luvulla valmistuneeseen 190 000 euron taloon. Työpaikat pysyi molemmilla samoina, eli elanto tulee IT-alan etätöistä (6 000 €/kk + 7 000 €/kk) ja meren rannalla olevien perintömökkien vuokraamisesta (n. 30 000 €/v). Ihmettelen, miten pääkaupunkiseudulla ihmisillä on varaa rakentaa hienoja isoja taloja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asun maaseutukylässä, josta on 10 km isompaan taajamaan (pikkukaupunki alle 10000 asukasta). Taajamassa on kaikki tarpeelliset palvelut terveyskeskuksesta alkaen.
Ikinä ei ole ollut asuntolainaa penniäkään vaan 1970-luvulla vanhempieni rakentamaa taloa on rempattu vuosien saatossa uuden veroiseksi nykyaikaisella lämmitysjärjestelmällä + aurinkopaneelit. Metsää ja peltoa hiukan, että vuosittain tulee pikku tuottoa peltovuokrana ja n. 10 vuoden välein metsätuloja.
Etähommia suuryritykselle ja toinen puolisko töissä hoitoalalla.
Elämän laatu ja väljyys huikeasti parempaa kuin jossain elementtiläävälässä. Pitäkää hyvänänne.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä maalla ollaan osaavia tekemään paljon itse. Talkoisiinkin tulee väkeä. Taajamissa ehkä enemmän teetetään toisilla?
Höpö, höpö, esim Koillismaalla ei taatusti kukaan tulee talkoisiin yksityiselle, eikä pajlon muutenkaan.Jos näkevät ,että jollakin on joku projekti meneillään, kiertävät hyvin kaukaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailia kirjoitti: Sähkön siirron rahanpesumaksu on ihan tyhjästä nykäisty. Myös pressamme kuuluut tähän koplaan.
Monilla on metsää, peltoja, perintöjä, töitä...
Vierailija kirjoitti:
Kallis talo keskellä ei mitään on kyllä hemmetin vaikea myytävä. Jos ei ole edes vesistön rannalla.
Ei ole vaikeaa. Hinta vaan sopivaksi, niin menee. Tietysti useimmiten iso talo hyvälle paikalle rakennetaankin omaksi kodiksi lopuksi elämää eikä tarkoitus ole myydä pian.
Edelleen se menee niin, että kalliimpia ne talot ovat lähellä hypekeskuksia. Jos on puolen tunnin päästä kehäkolmosesta ihan mikä tahansa paikka, niin surkeakin tontti maksaa satoja tuhansia. Kunnon maaseudulla hyvä tontti kymppitonnin tai kaksi. Niille kun rakentaa samanlaiset talot, kumpi tulee kalliimmaksi? Aivan. Ja se hinta asettuu kysynnän mukaan.
Asuntomarkkina on sitten sellaista velkanollasummapervoilua siellä pääkooseudun liepeillä, että tavallinen lapsiperheen omakotitalo tiheäalueella eli postimerkkitonteilla maksaa alkaen puolesta miljoonasta ylöspäin ja tavallinen keskipalkkainen perhe ei ikipäivänä eläessään sitä pysty maksamaan pois. Käytännössä siis pankit omistavat ihmisten kodit aina ja koko ajan ja kaupankäynnissä vaihdellaan vaan panttikirjojen sijaintia ja siirrellään pientä käsirahaosuutta. Entisestä on vielä kasapäin velkaa mutta sen osuus kuitataan ostajan nostamasta velkaköntistä kun nimellinen omistus vaihtuu. Peli pyörii niin pitkään kuin kotien velkaisuuden kasvu määritellään arvonnousuna ja jokainen luulee tekevänsä voittoa velkaantuessaan asumisestaan aina vaan lisää (koska melkein järjestään upgreidataan kalliimpaan isommalla velalla, koska se arvonnousu).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isot metsä tulot on melkoinen varha jota monet kaupunkilaiset vääntää..
Tuosta metsästä kun myydään puuta kerran 100 vuodessa niin keskimääräinen vuositili on melko pieni ja vieläpä kun se myydään kerralla niin menee 34 prosenttia eli joka kolmas euro veroina.
Ja jos myydään 100 000 metsää on siinä jo 10 hehtaaria hyväpuustoista tukki metsää jos tuollaisen tilin havittelee.
Siitä 34 prosenttia veroihin ja pakolliset metsänuudistuskulut 15 000 euroa jotka rokottaa kerralla tulot puoleen.
Kerran sadassa vuodessa? Kyllä meillä myydään samasta palstasta 2 kertaa ennen päätehakkuuta, eikä siihenkään sentään 100 vuotta mene. Meillä ei ole metsää yhteensä edes sataa hehtaaria ja sillä on rahoitettu pari remonttia (laajennettu taloa, vaihdettu lämmitysmuotoa, teetetty terassia, teetetty aittarakennusta), iso ulkoporealla
Okei, sinulla on sitä metsää tietysti ainakin parisataa hehtaaria. Siitä jo saakin tuloa. Mutta suurin osa on alle 100ha , ei siitä hyvin paljon irtoa aina harvennushakuulla ja metsän kasvu on hidasta Kuopiosta pohjoiseen.
"En edes kysy tuotekehityksen, sunnittelutoimialan, rahoituksen tai tietoliikenteen merkityksestä kansantaloudelle."
Minäpä kysyn paljoko tälläisten käsienheilutteluiden merkitys on prosentteina. Tuskin edes 1%
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä myös ihmettelen kovasti.
Just eräs vanha opiskelukaveri asuu melko pienellä noin 10000 asukkaan paikkakunnalla. On ollut työttömänä varmaan viimeiset 7v.
Heillä on iso 350m2 tiilitalo järven rannalla. Talossa sähkölämmitys. Pihalla kaksi autoa, mönkijä ja moottorikelkka. Ulkomailla käyvät pari kertaa vuodessa. Puoliso ei työllistynyt Suomessa, käy jollain työkkärin kurssilla.
Meillä puolison kanssa kummallakin akateeminen koulutus ja vakityöt. Asutaan 54 neliön kaksiossa Hki yhden lapsen kanssa. Tää on ihan maksimi, johon meillä varaa. Kai maalla kaikki on halvempaa.
Tuota sopiikin ihmetellä. Meillä on kakkoskoti järven rannalla sähkölämmityksellä ( söhkökiuaskin on) , puita on kyllä liiteri täynnä kauan sitten tehtynä.. EI OLE ELÄMÄ SIELLÄ HALVEMPAA. Ruokaan menee enemmän rahaa ,kuin eteläisemmässä isossa kaupungiss ja syödään samalla tavalla. No toki kalaa pyydämme järvestä huviksemme. Bensaan menee maalla enempi ,kun kauppa ei ole ihan lenkkeilyreitin varrella.
Jumankautaniillä sun tutuillahan menee vakuutuksiinkin pitkä penni,,, ison tiilitalon kotivakuutus , kahden auton vakuutukset, moottorikelkkavakuutus, mönkijävakuutus.Sähkölämmitykseen siirtomaksuineen menee varmasti n5000e vuodessa, elleivät lämmitä puilla. Ja riippuu ,asuvatko etelä-vai pohjois-Suomeesa pakkasissa.
Niillä voi olla isovanhemien ym ym saatuja euroja jemmassa, millä ne elelevät.
Vierailija kirjoitti:
Muutettiin miehen kanssa pääkaupunkiseudulta synnyinsijoille Keski-Pohjanmaalle maaseutukylään muutama vuosi sitten, kun lapset lensi pesästä. Yli 400 000 euron asunto vaihtui 1910-luvulla valmistuneeseen 190 000 euron taloon. Työpaikat pysyi molemmilla samoina, eli elanto tulee IT-alan etätöistä (6 000 €/kk + 7 000 €/kk) ja meren rannalla olevien perintömökkien vuokraamisesta (n. 30 000 €/v). Ihmettelen, miten pääkaupunkiseudulla ihmisillä on varaa rakentaa hienoja isoja taloja
Minä en ihmettele jos tulot on 13 000 euroa kuukaudessa..en myöskään enää ihmettele miksi PK seudun hinta taso on korkea
Ja rakentamisessa oman työn käytössä pitää muistaa yksi hyvä nyrkkisääntö: säästetty euro vastaa aina kahta ansaittua euroa!
Arvoitus todella. Ja ne väittää olevansa köyhiä!
Kyllä te hesalaiset otte niin ihmeellisiä ja ylimielisiä..luuletteko että muilla ei oo rahaa ja omaisuutta?
Saavat tukiaisia, joilla leveilevät. Ei ole vauraus heidän omaa ansiotaan, vaan kaupunkien veronmaksajilta riistetty.
Tämä on mustavalkoista, mutta pitkälti totta. Suurin osa asumistukieuroista menee Helsinkiin, mistä voisi päätellä, että pääkaupungin pitäminen asuttuna vaatii valtiolta rahaa. Paljon rahaa. Samaan aikaan kauhistellaan maaseudun vanhoja homeisia taloja, mutta unohdetaan kertoa, että pääkaupungissa vedetään kokonaisia kerrostaloja nurin saman ongelman vuoksi. Meille uskotellaan, että asuminen betonikuutiossa on hieno juttu, koska kaikki on lähellä ja samaan hengenvetoon väitetään pihan voikukkasta lähiluonnoksi, jota tulee varjella. Väljästi asuvia syyllistetään ilmastonmuutoksesta, vaikka kaikki tietävät, että betonin ilmastovaikutukset ovat megalomaanisia verrattuna puutaloon.