Lue keskustelun säännöt.
Ihastuminen ja rakastuminen vanhemmalla iällä - naisnäkökulmaa kaivataan
19.08.2024 |
Teineinä tykättiin, "alettiin olemaan", erottiin ja toistettiin samaa moneen otteeseen. Sitten löytyi '"se oikea", jonka kanssa perustettiin perhe, ostettiin omakotitalo ja kasvatettiin lapset aikuisiksi.
Nyt on erottu ja lusikat jaettu. Yksinäisyys saa riittää ja uutta parisuhdetta on etsitty kissojen ja koirien kanssa. Lupaava nainen on kiikarissa, mutta on tämä haastavaa jos vertaa tilanteeseen yli kolmenkymmenen vuoden takaa, jolloin oltiin melkein lapsia vielä. Ei ollut treffisovelluksia, vaan kumppania haettiin kaveri- tai harrastuspiireistä. Nyt selaillaan "myynti-ilmoituksia" ja potkitaan renkaita.
Aikuiset naiset ovat paljon vaikeammin "käsiteltävissä" kuin teinit aikanaan. Leffaan ja hampurilaiselle oli ihan toimiva setti 35v sitten, mutta ei iske enää viisikymppisille. Sitten on naisten omat lapset, jotka ovat teinejä tai nuoria aikuisia. On vuoroviikkovanhemmuutta, omaa uraa ja harrastuksia, työ- ja lomamatkoja ja kalenterit täynnä merkintöjä.
Ja mitä niiden naisten kanssa edes tekisi? Yksi haluaa taidemuseoon, itse en ymmärrä taiteesta mitään. Toiselle ehdotin marja- tai sieniretkeä, mutta kaupunkilainen ei tykkää kun menee itikoita silmiin ja hämähäkinseittiä hiuksiin. Kolmas innostui luontoretkestä, mutta kalenteri on täynnä syyskuun loppupuolelle saakka. Ja täältä foorumilta saa lukea ristiriitaisia ohjeita siitä, saako mies tarjota vai pitääkö hänen. Yksi ei halua treffejä kahvilassa tai ravintolassa ja toiselle ei ehdottomasti käy mikään aktiviteetti ulkona. Jonkin mielestä seksiä pitää olla ensimmäisillä tai viimeistään toisilla treffeillä kun itse kuvittelin että ehkä kuukauden päästä. Olen kyllä joustava ja sopeutuvainen, mutta en osaa lukea muita naisia kuin ex-vaimoani, joten antakaa kiltit selkeitä signaaleja siitä, mitä haluatte ja odotatte.
Tulipas pitkä ja sekava stoori, tiedetään, mutta kommentoikaa nyt jotain muutakin.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole hyvä, että ehdotteluvaiheessa erilaiset mieltymykset käyvät ilmi ja kumpikin voi tahollaan miettiä, missä voi ja haluaa joustaa? Samalla selviää, onko olemassa lähtökohtia pidempään yhdessäoloon.
Kyllä, joustavuus on parempi ominaisuus kuin ehdottomuus. Ainakin yleisesti, ei toki aina ja kaikissa asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka monta kertaa olet tavannut tuon kiikaroimasi lupaavan naisen? Onko teillä siis ongelmia kommunikaatiossa?
Vierailija kirjoitti:
Kuullostat ehkä vähän epötoivoiselta ja liian hampaat irvessä pariutumista suorittavalta. Jääkö tuossa tilaa tutustua naisiin yksilöinä, persoonina, vai onko kumppanin olemassa olo sinulle se tärkein itseisarvo? Pohdiskelisin sinuna näitä asioita, sillä harva haluaa olla toiselle "kunhan vain on kumppani", ellei ole itse yhtä epätoivoinen. Kuinka kauan erostasi on?
No ei kai kukaan nyt enää lähes ikämiesiässä etsi ketä tahansa? Luulisi eronneen ihmisen käsittävän, että yksin on aina parempi kuin paskassa parisuhteessa - etenkin vanhuksena.
"Yksi haluaa taidemuseoon, itse en ymmärrä taiteesta mitään."
Ei sitä tarvitsekaan ymmärtää. Katsoa ja kenties saada elämys.
Kaikki loppuu aikanaan. Ainahan sitä joku toive elää jossain kauimmaisessa mielen sopukassa.
Mutta kyllä se tässä ikäluokassa on game over. Seksiä pääset harrastamaan maksullisten kanssa. Mutta sekin muuttuu mielenkiinnottomaksi viimeistään parissa vuodessa. Urheilu, muut harrastukset ja jälkikasvun seuraaminen. Vähän säkää, niin kuolee ajoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi liian pitkä aika odottaa seksiä jos hakee muuta kuin seksisuhdetta? Siksi alapaukutin, ei mulla muuta.
No mikä mielestäsi on sopiva aika jos suhteellisen tiiviisti tapaillaan eikä tyyliin max, kerran viikossa? Liian pitkällä odottamisella voi viestiä ettei toinen kiinnosta tarpeeksi ja että "Odotan nyt jos tuo toinen sittenkin saisi jotain kipinää syntymään, minä tässä vaan odottelen, jos ei parempaa löydy, niin kelpaahan tuokin nyt sitten". Seksitreffeillä pannaan samana iltana mikäli toinen miellyttää riittävästi.
No ei sitä varmaan voi allakasta katsoa eikä tukkimiehen kirjanpidosta, koska koittaa seksin aika. Mutta kyllä alle viisi tapaamista ainakin minusta on aika nopeasti. Mutta se on vai minun mielipiteeni.
M51
Viisi tapaamista tulisi ainakin minun kohdallani täyteen alle kahdessa viikossa. Olen siis sama kuka kysyi tätä asiaa. Minulta menisi mielenkiinto sellaisessa kerta viikkoon tapailussa.
Jos et ymmärrä taiteesta tai kirjallisuudesta hevon helvettiä, miksi ihmeessä edes virittelisit jotakin ihmisen kanssa, joka elää ja hengittää näistä 😳 Nyt valoja päälle! Ensin kertaat itsellesi ne sinulle tärkeät asiat, ja sitten lähdet niiden puitteissa katsastamaan seuraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen törmännyt myös sellaisiin naisiin, jotka "eivät uskalla". Liian pitkään sinkkuna ja yh:na, niin ovat kasvattaneet ympärilleen sellaisen suojakilven, jonka läpi ei mies pääse. Pelätään tuntea, ihastua ja rakastua, koska ne sekoittavat päätä ja arjen rutiineja. Toisaalta sellainen "vaikeasti saavutettava" nainen vaan kiinnostaa enemmän, kunhan ei liian mission impossible ole.
M51
Mulla on suojakilpi juuri syistä kuten sanoit. Mutta lisäksi kärsin lukuisista terveyspulmista, en todellakaan vieraalle ihmiselle käy näitä kertomaan selityksenä. Teini on, lemmikkejä on, koti on oman maun mukainen, aikaa, energiaa ja rahaa riittää näiden ylläpitoon, muttei enää mihinkään muuhun. En ole yhtään motivoitunut edes liian tiiviistä kaveriseurasta, seurustelusta nyt puhumattakaan. On onni mennä sänkyyn koiran, kissan ja kirjan kanssa, en halua siihen miestä. 
Ymmärrän kyllä. Mutta enää vähemmän, mikäli kuitenkin etsit miestä treffipalstoilta. Näet tällaisiakin tapauksia olen kohdannut.
M51
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika yrittäminen on pahasta, sellainen että ihan kuka vaan kelpaa kunhan on nainen. No sinulla on ilmeisesti joku kiikarissa, mutta kerroit jo ainakin yrittäneesi treffailla ketä museon, ketä metsäretken tiimoilta. Pyysit kertomaan mieltymyksiä, no kerron, tämä edustaa vain minua, ei naisia yleensä. Aluksikin miehen pitää olla kiinnostunut juuri minusta, pitää osata kuunnella ja keskustella. Eriävä mielipide ei ole kutsu taisteluun joka miehen pitää voittaa keinolla millä hyvänsä. Ystävällinen ja kunnioittava asenne molemmin puolin. Treffit jossain tunnelmallisessa kahvilassa, ei tyyliin ABC. Odotan miehen tarjoavan, mutta maksan itse omani jos hän ei sitä tee ja pidän miestä ihan moukkana. Tällainen tarjoaminen ei tarkoita seksiin suostumista samantien. Seksitreffit on asia erikseen, siitä ei nyt tässä ole kyse. Jos etsii kumppania tositarkoituksella, ei seksillä ole kiire, mutta kuukausi on jo lii
Minä laitoin alapeukun kun kuukausi mukamas liian pitkä aika. Jos alle kuukaudessa pitää, niin kyllä siinä ilmeisesti on ainakin sinulla kiire. Itse henk. koht. en koe että minun tarvitsisi todistella mitään, miehet ei ole nirsoja mitä tulee seksiin. Yleensä ongelmana on pikemminkin se, että seksiin miehelle kelpaisi mikä tahansa naista etäisesti muistuttava mutta suhteeseen "pääseminen" kyseisen miehen kanssa on paljon vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata jatkaa sellaisen ihmisen treffailua, jonka kanssa ei ole juuri mitään yhteistä. Jos taide ei kiinnosta, taidetta ja kulttuuria harrastava nainen tuskin sopii sinulle, koska ero näkyy todennäköisesti myös musiikki- ja leffamaussa jne. Jos taas nainen ei pidä metsäretkistä, joista sinä nautit, niin hänkään ei ole sinulle se hyvä valinta.
Älä koeta miellyttää ketään liikaa mukautumalla, vaan ajattele millaisen tyypin kanssa sinulla on yhteisiä mielenkiinnonkohteita. Ulkonäkö on tärkeä, mutta ei se seksikään toimi, jos ei ole mitään yhteistä.
Nämä tulivat mieleen aloituksestasi, vaikka en sinkku olekaan. N56
Ei kannata ehkä ehdottaa marja- ym. retkiä, kun on ikävää joutua heti kertomaan omista selkävaivoistaan. Sensitiivisyyttä, joustavuutta ja avoimuutta uuteenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdota ap sitä, mitä itse tahdot tehdä. Maksa tai älä, mikä on sinulle luontevinta. Ja seksin suhteen jos mieluummin odotat, tee ehdottomasti niin.
Kas näin menetellen löydät naisen, joka sopii sinulle.
Sinun olisi korkea aika oppia, ettei pidä olla mieliksi muille kuin itselleen. Mielistelemällä päädyit eroonkin...
Kun on oma itsensä, löytää sopivan eikä tarvitse lukea mitään merkkejä.
N45, onnellisesti naimisissa
P.S. kiinnostunut ihminen kyllä löytää sinulle aikaa viikon sisään. Pätee sekä miehiin, että naisiin. Jos aika löytyy kuukauden päähän, et ole kiinnostava.
Mulle käy ihan mitä sä haluat. Voidaan mennä metsään, luontoon, Mäkkäriin, ravintolaan, leffaan tai käpertyä kotiin tai tehdä jotain muuta. Ei voi olla noin hankalaa muuta kuin silloin kun kyseessä on hankala ihminen tai joku jolla jo paljon kremppaa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuullostat ehkä vähän epötoivoiselta ja liian hampaat irvessä pariutumista suorittavalta. Jääkö tuossa tilaa tutustua naisiin yksilöinä, persoonina, vai onko kumppanin olemassa olo sinulle se tärkein itseisarvo? Pohdiskelisin sinuna näitä asioita, sillä harva haluaa olla toiselle "kunhan vain on kumppani", ellei ole itse yhtä epätoivoinen. Kuinka kauan erostasi on?
En ole mielestäni epätoivoinen. Ja kuka tahansa ei käy, olen antanut pakkeja itsekin. Ei ole kuitenkaan itseisarvona tutustua naisiin monikossa, mielelläni olisi lopettanut deittailun hetiensimmäisen kohdalla jos olisi oikeanlainen kumppani heti löytynyt. Seksisuhteessa voisi riittää "kunhan on kiihottava kumppani" mutta ei enää parisuhteessa. Erosta on 2,5 vuotta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika yrittäminen on pahasta, sellainen että ihan kuka vaan kelpaa kunhan on nainen. No sinulla on ilmeisesti joku kiikarissa, mutta kerroit jo ainakin yrittäneesi treffailla ketä museon, ketä metsäretken tiimoilta. Pyysit kertomaan mieltymyksiä, no kerron, tämä edustaa vain minua, ei naisia yleensä. Aluksikin miehen pitää olla kiinnostunut juuri minusta, pitää osata kuunnella ja keskustella. Eriävä mielipide ei ole kutsu taisteluun joka miehen pitää voittaa keinolla millä hyvänsä. Ystävällinen ja kunnioittava asenne molemmin puolin. Treffit jossain tunnelmallisessa kahvilassa, ei tyyliin ABC. Odotan miehen tarjoavan, mutta maksan itse omani jos hän ei sitä tee ja pidän miestä ihan moukkana. Tällainen tarjoaminen ei tarkoita seksiin suostumista samantien. Seksitreffit on asia erikseen, siitä ei nyt tässä ole kyse. Jos etsii kumppania tositarkoituksel
Kukin tavallaan. Itse pitkästyisin pitkään odotteluun. Ihmisen kanssa intiimisti oleminenkin kertoo toisesta ihmisestä hyvin paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata ehkä ehdottaa marja- ym. retkiä, kun on ikävää joutua heti kertomaan omista selkävaivoistaan. Sensitiivisyyttä, joustavuutta ja avoimuutta uuteenkin.
Jos on niin vaivainen, että ei metsässä voi kävellä, tuskin on sovelias kumppani sellaiselle joka siitä tykkää. Joten hyvähän se on että asia tulee kättelyssä ilmi.
Itse en ikinä huolisi miestä joka ei pysty metsässä liikkumaan. Tuskin sen repertooria sängyssäkään on kovin laaja kun selkää piää varoa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata jatkaa sellaisen ihmisen treffailua, jonka kanssa ei ole juuri mitään yhteistä. Jos taide ei kiinnosta, taidetta ja kulttuuria harrastava nainen tuskin sopii sinulle, koska ero näkyy todennäköisesti myös musiikki- ja leffamaussa jne. Jos taas nainen ei pidä metsäretkistä, joista sinä nautit, niin hänkään ei ole sinulle se hyvä valinta.
Älä koeta miellyttää ketään liikaa mukautumalla, vaan ajattele millaisen tyypin kanssa sinulla on yhteisiä mielenkiinnonkohteita. Ulkonäkö on tärkeä, mutta ei se seksikään toimi, jos ei ole mitään yhteistä.
Nämä tulivat mieleen aloituksestasi, vaikka en sinkku olekaan. N56
Olen henk. koht. eri mieltä. Se on vain hyvä asia, jos kumppania kiinnostaa eri asiat. "Vastakohdat viehättävät." Kukaan ei halua seurustella itsensä kanssa. Esim minä harrastan ratsastusta ja mieheni mielenkiinnonkohde on jääkiekko. Sen verran samanlaisuutta meiltä löytyy, että molemmat tykkäämme ulkoilusta ja eläimistä, vaikka mieheni onkin enemmän metsäneläimiin kuin lemmikkieläimiin kallellaan.
Arvomaailman pitää olla samanlainen. Mielenkiinnonkohteet - mielestäni ei.
AP rohkeasti sinne museotreffeille jos nainen sitä ehdottaa! Se on uusi kokemus, teillä voi olla vaikka kuinka hauskaa. Jos nainen tietää taiteesta sinua enemmän, hän voi opettaa sinua. Ehkä hänkään ei tiedä siitä paljoa, sitten voitte yhdessä fiilistellä.
Leffa ja hampurilainen ovat yhä hyvä vaihtoehto.
Museossa käyn, vaikka en itsekään taiteesta paljoa ymmärrä.
Luonnossakin viihdyn.
Saa tarjota, jos haluaa.
Kanssakäyminen tulee kuvioihin sitten kun tulee.
En tiedä. Ehkä mussa on joku vika, kun en ole sisäistänyt jotain asioiden pitää mennä näin näitä ei missään tapauksessa listaa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa opetella kommunikaatiotaitoja ja tunnetaitoja, laittaa siihen opetteluun ihan kunnolla vaivaa. Ainoa keino opetella ymmärtämään keskenään aivan erilaisia ihmisiä. Ei ole yhtä ohjekirjaa, ja ihmisetkin muuttuvat pikkuhiljaa. Kerran opittu ei toimi ensi vuonna.
Mies! Älä edes luule, että kelpaat tuollaisena. Sinussa on vika. Et osaa näyttää tunteitasi! Kannattaisi osata. Sinä olet vain vajavainen nainen. Jos opettelisit käyttäytymään kuin nainen, voisit viimein nousta tuosta selkärangattomasta surkeudestasi. Tunteet, miesten pitäisi nyt viimein oppia jauhamaan niistä. Koska jos mies ei tunteistaan puhu, niitä on pakko olla miehen sisällä patoutuneena kuin norovirus-potilaalla, joka ei löydä vessaa. Sitten vain miehetkin jauhamaan loputtomasti äiti-suhteestaan ja itkemään.
Kuullostat ehkä vähän epötoivoiselta ja liian hampaat irvessä pariutumista suorittavalta. Jääkö tuossa tilaa tutustua naisiin yksilöinä, persoonina, vai onko kumppanin olemassa olo sinulle se tärkein itseisarvo? Pohdiskelisin sinuna näitä asioita, sillä harva haluaa olla toiselle "kunhan vain on kumppani", ellei ole itse yhtä epätoivoinen. Kuinka kauan erostasi on?