Lue keskustelun säännöt.
Ihastuminen ja rakastuminen vanhemmalla iällä - naisnäkökulmaa kaivataan
19.08.2024 |
Teineinä tykättiin, "alettiin olemaan", erottiin ja toistettiin samaa moneen otteeseen. Sitten löytyi '"se oikea", jonka kanssa perustettiin perhe, ostettiin omakotitalo ja kasvatettiin lapset aikuisiksi.
Nyt on erottu ja lusikat jaettu. Yksinäisyys saa riittää ja uutta parisuhdetta on etsitty kissojen ja koirien kanssa. Lupaava nainen on kiikarissa, mutta on tämä haastavaa jos vertaa tilanteeseen yli kolmenkymmenen vuoden takaa, jolloin oltiin melkein lapsia vielä. Ei ollut treffisovelluksia, vaan kumppania haettiin kaveri- tai harrastuspiireistä. Nyt selaillaan "myynti-ilmoituksia" ja potkitaan renkaita.
Aikuiset naiset ovat paljon vaikeammin "käsiteltävissä" kuin teinit aikanaan. Leffaan ja hampurilaiselle oli ihan toimiva setti 35v sitten, mutta ei iske enää viisikymppisille. Sitten on naisten omat lapset, jotka ovat teinejä tai nuoria aikuisia. On vuoroviikkovanhemmuutta, omaa uraa ja harrastuksia, työ- ja lomamatkoja ja kalenterit täynnä merkintöjä.
Ja mitä niiden naisten kanssa edes tekisi? Yksi haluaa taidemuseoon, itse en ymmärrä taiteesta mitään. Toiselle ehdotin marja- tai sieniretkeä, mutta kaupunkilainen ei tykkää kun menee itikoita silmiin ja hämähäkinseittiä hiuksiin. Kolmas innostui luontoretkestä, mutta kalenteri on täynnä syyskuun loppupuolelle saakka. Ja täältä foorumilta saa lukea ristiriitaisia ohjeita siitä, saako mies tarjota vai pitääkö hänen. Yksi ei halua treffejä kahvilassa tai ravintolassa ja toiselle ei ehdottomasti käy mikään aktiviteetti ulkona. Jonkin mielestä seksiä pitää olla ensimmäisillä tai viimeistään toisilla treffeillä kun itse kuvittelin että ehkä kuukauden päästä. Olen kyllä joustava ja sopeutuvainen, mutta en osaa lukea muita naisia kuin ex-vaimoani, joten antakaa kiltit selkeitä signaaleja siitä, mitä haluatte ja odotatte.
Tulipas pitkä ja sekava stoori, tiedetään, mutta kommentoikaa nyt jotain muutakin.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä mikä sun ongelma on. Sekö, että kaikille ei käy sama tekeminen?
Ongelma on se, että tää on "freaking complicated" kun yrittää tavoitteellisesti päätyä parisuhteeseen. Mutta tuntuu, että kello tikittää sitä vauhtia, ettei voi vaan odottaa että joku nainen tule ja raahaa tukasta luolaansa vaan jotain eforttia tarvitaan itseltänikin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi liian pitkä aika odottaa seksiä jos hakee muuta kuin seksisuhdetta? Siksi alapaukutin, ei mulla muuta.
No mikä mielestäsi on sopiva aika jos suhteellisen tiiviisti tapaillaan eikä tyyliin max, kerran viikossa? Liian pitkällä odottamisella voi viestiä ettei toinen kiinnosta tarpeeksi ja että "Odotan nyt jos tuo toinen sittenkin saisi jotain kipinää syntymään, minä tässä vaan odottelen, jos ei parempaa löydy, niin kelpaahan tuokin nyt sitten". Seksitreffeillä pannaan samana iltana mikäli toinen miellyttää riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa kiireinen ihminen löytää aikaa viikon, tai kahden viikon varoitusajalla jos oikeasti haluaa, eli tuo "lokakuulle asti buukattu kalenteri täyteen" vähän haiskahtaa, ettei kiinnosta, muttei halua suoraan sanoa.
Mitä tuohon muuten tulee... Niin, yllätyt, että ihmiset pitävät eri asioista? Ei se leffa ja bursa kaikille toimi, vaikka olisi 35v.
En ylläty, mutta kaipaan vähän naiselta itseltään vinkkiä. Jos vaan vastataan, että ääh, ei, tylsää, ei oo mun juttu,... niin tunnen itseni vähän hölmöksi ja mielikuvituksettomaksi.
ap
Älä tunne. Jokaiselle on joku. Ole oma itsesi, älä esitä mitään. Elä elämääsi niin että olet tyytyväinen. Kyllä siihen joku löytyy, joka on sopivasti erilainen, mutta jo
Varmaan. Yleensä nuo löperrykset kuulee miehiltä mitkä voi laittaa sinne narsku, peluri,seko, mappi öö luokkaan. Varmaan naisilla sama.
Eikö ole hyvä, että ehdotteluvaiheessa erilaiset mieltymykset käyvät ilmi ja kumpikin voi tahollaan miettiä, missä voi ja haluaa joustaa? Samalla selviää, onko olemassa lähtökohtia pidempään yhdessäoloon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa kiireinen ihminen löytää aikaa viikon, tai kahden viikon varoitusajalla jos oikeasti haluaa, eli tuo "lokakuulle asti buukattu kalenteri täyteen" vähän haiskahtaa, ettei kiinnosta, muttei halua suoraan sanoa.
Mitä tuohon muuten tulee... Niin, yllätyt, että ihmiset pitävät eri asioista? Ei se leffa ja bursa kaikille toimi, vaikka olisi 35v.
En ylläty, mutta kaipaan vähän naiselta itseltään vinkkiä. Jos vaan vastataan, että ääh, ei, tylsää, ei oo mun juttu,... niin tunnen itseni vähän hölmöksi ja mielikuvituksettomaksi.
ap
Älä tunne. Jokaiselle on joku. Ole oma itsesi, älä esitä mitään. Elä elämääsi niin että olet tyytyväinen. Kyllä siihen
Tämä. Kerran pari voi olla kivaa stetsonpäisen naisen kanssa, joka harrastaa etanolia tankissa, mutta sitten kaivataankin yllättäen taas niitä _stereotypioita_😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma lienee se ettei osata elää parisuhteessa?
Hienotkin asiat arkipäiväistyvät ja nai.. siis jompi kumpi saa 'tarjouksia' hetken huumasta ja siitä se ero alkaa, lupaukset rikotaan.
Tule jotenkin onnelliseksi että säteilet ulospäin hyvää oloa, se on kliffaa naisen silmissä
Aika moni tuntuu varastavan kumppanin toisensa kodista. Tai pääkaupunkiseutulaisen suhteestansa Leviltä ns. rykimäviikoilta. Sekasorto siitä toki tulee uusioperhe draamoineen. Not so good idea.
Osa taas ei ole parisuhteeseen kelvollisia tai sen voisi sanoa että ei osata olla fiksusti kodin ulkopuolella
Naisten yhteiset matkat pitää tänäpäivänä nostaa miehellä ne ihokarvat pystyyn, siellä tapahtuu asioita. Voi tulla itselle yllätyksiä ja näppylöitä wc käynnin yhteyteen kepillistä tyhjennetäessä.
Silti jossain on joku tavallinen joka on harmaaruusu. Joka etsii juuri sinua.
Naisen arvo tänäpäivänä on siinäkin että on uskollinen. Yrittäjiä on tarpeeksi
Jos mikään etsintä ei tuota tulosta, siellä ulkomailla on albumikirjoja joista saa valita , nuorta ja elämää näkemätöntä sieltä ei kannata lennättää suomeen. Tämän valittuasi saat katseita kuin Ferrarin omistaja, aina tulee jossain joku nakertamaan teidän suhdettanne. Persoja ovat kehumiselle, kuten harakat kaikelle kiiltävälle. Saa pitää välit läheisinä että vahinkoja ei pääse tulemaan. Paitsi jos on avoimen suhteen kannattaja, toki harva sitä tahtoo vai onko se salattua fantasiaa, only for you and y..?
Onnea
Ole oma itsesi.
Jos teatteri tai fiinimpi viiniravintola ei ole sinun juttusi, niin älä sitten teeskentele viihtyväsi niissä kenenkään muun vuoksi.
Jos viihdyt sienestämässä niin pyydä ihadtuksesi kohde vaikka puisto-/ luontopolkukävelylle tai sieniretkelle- jos hän pitää sinusta, hän kyllä lähtee mukaan mielellään. Kerro, että sinä teet eväät ja keität nokipannukahvit.
Minä lähtisin mieluiten jonnekin mesätretkitreffeille jos olisin sinkku- tosin ensin tyypin pitäisi olla valmiiksi luotettavaksi havaittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liika yrittäminen on pahasta, sellainen että ihan kuka vaan kelpaa kunhan on nainen. No sinulla on ilmeisesti joku kiikarissa, mutta kerroit jo ainakin yrittäneesi treffailla ketä museon, ketä metsäretken tiimoilta. Pyysit kertomaan mieltymyksiä, no kerron, tämä edustaa vain minua, ei naisia yleensä. Aluksikin miehen pitää olla kiinnostunut juuri minusta, pitää osata kuunnella ja keskustella. Eriävä mielipide ei ole kutsu taisteluun joka miehen pitää voittaa keinolla millä hyvänsä. Ystävällinen ja kunnioittava asenne molemmin puolin. Treffit jossain tunnelmallisessa kahvilassa, ei tyyliin ABC. Odotan miehen tarjoavan, mutta maksan itse omani jos hän ei sitä tee ja pidän miestä ihan moukkana. Tällainen tarjoaminen ei tarkoita seksiin suostumista samantien. Seksitreffit on asia erikseen, siitä ei nyt tässä ole kyse. Jos etsii kumppania tositarkoituksella, ei seksillä ole kiire, mutta kuukausi on jo lii
Nimenomaan, kahvikuppi on halpa ja jos se on miehelle liikaa, niin alkaa miettiä, että onko hän tyhmä vai sairaalloisen pihi ja mihin hän rahansa oikein kuluttaa, viinaanko.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen törmännyt myös sellaisiin naisiin, jotka "eivät uskalla". Liian pitkään sinkkuna ja yh:na, niin ovat kasvattaneet ympärilleen sellaisen suojakilven, jonka läpi ei mies pääse. Pelätään tuntea, ihastua ja rakastua, koska ne sekoittavat päätä ja arjen rutiineja. Toisaalta sellainen "vaikeasti saavutettava" nainen vaan kiinnostaa enemmän, kunhan ei liian mission impossible ole.
M51
Mulla on suojakilpi juuri syistä kuten sanoit. Mutta lisäksi kärsin lukuisista terveyspulmista, en todellakaan vieraalle ihmiselle käy näitä kertomaan selityksenä. Teini on, lemmikkejä on, koti on oman maun mukainen, aikaa, energiaa ja rahaa riittää näiden ylläpitoon, muttei enää mihinkään muuhun. En ole yhtään motivoitunut edes liian tiiviistä kaveriseurasta, seurustelusta nyt puhumattakaan. On onni mennä sänkyyn koiran, kissan ja kirjan kanssa, en halua siihen miestä.
Toivottavasti osaat lukea rivien välistä tuon mission impossiblen hyvin nopeasti, sillä jotkut väittävät vastaan ja tyrkyttävät itseään ihan väen väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 16-vuotta yksin, kun työn kautta vaan yksi päivä edessäni seisoi ihminen jonka kanssa olen ollut kohta jo 15 vuotta. Kolme tuntia istuttiin ihan vaan työpaikan pyörätelineillä ja juteltiin.
Vanhat sanonnat pitää eniten paikkaansa, ei se kukkokaan käskien laula.
Niin no naiseen tutustutaan ja sitä kautta selviää, millainen tyyppi on kyseessä, ja vasta sitten mietitään että onko toinen edes sellainen johon voi ihastua
Naiset ovat erilaisia, yksi tykkää taidemuseosta ja toinen tekee taidetta itse. Ei ole mitään universaalia ohjekirjaa. Normaaleilla sosiaalisilla taidoilla pääsee monta askelta eteenpäin, mutta sitten on häiriintyneitäkin yksilöitä, jotka haluavat nimenomaan päin vastaista
Kannattaa tiedostaa myös se, että sen lisäksi että deittailu on 1000% vaikeampaa kuin 20 vuotta sitten, suurin osa naisia ei oikeastaan edes kaipaa miesystävää. Olet pariutunut aikana, kun se oli itsestäänselvyys, mitä ei kyseenalaistettu. Nykyään tilanne on ei. Kumppanin pitää aidosti lisätä elämän arvoa ja merkitystä, tai tämä koetaan rasitteeksi. Jos on tällainen rasittava tyyppi, niin sitten voi etsiä "naisseuraa" vaikkapa terapiasta, hieronnasta, prostituoiduilta, jne. Tai sitten pitää opetella itselle jotkin sellaisia taitoja tai hankkia pääomaa, joka on naisten mielestä kuumaa - ja tämä on täysin yksilöllistä, mitä kukakin etsii ja kaipaa
Rehellisesti suosittelen, että opettele olemaan yksin ja nauttimaan elämästä itsenäisesti. Tapailua voi harkita sitten joskus, kun se ei ole kompulsiivista ja sinulla on realistinen käsitys siitä, mitä deittimaailma nykyään on
Toinen vaihtis on napata joku sinun kanssasi samassa tilanteessa oleva, eli juuri liitosta poistunut, joka on yhtä pihalla sinkkujen touhuista, kuin sinä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdota rohkeasti jotain mikä on sinulle ominaista- siinähän se yhteensopivuus testataan. Vinkkinä- jos viihdyt niin mene kansallispuistoon retkelle turistiaikaan tai ehdota kalaan lähtemistä.
t. N 44- metsäntuoksuiset miehet vetoaa enemmän kuin partavedelle haisevat pukupellet
Vierailija kirjoitti:
Minä olen törmännyt myös sellaisiin naisiin, jotka "eivät uskalla". Liian pitkään sinkkuna ja yh:na, niin ovat kasvattaneet ympärilleen sellaisen suojakilven, jonka läpi ei mies pääse. Pelätään tuntea, ihastua ja rakastua, koska ne sekoittavat päätä ja arjen rutiineja. Toisaalta sellainen "vaikeasti saavutettava" nainen vaan kiinnostaa enemmän, kunhan ei liian mission impossible ole.
M51
Jos miehistä on 5-50 huonoa kokemusta, jopa vaarallista, ja sinkkuna elämä on turvallista ja vakaata, miksi sitä alkaisi sotkemaan jollain rakkaussekoilulla? Kyllä se nainen uskaltaisi, jos sinä pystyisit tarjoamaan hänelle sellaista rakkautta ja vakautta, minkä arvoinen hän on. Tuo on vaan kaunistellusti sanottu, että olet selvästi epävakaa pelimies, ja nainen ei halua loukata tunteitasi, mutta ei myöskään olla lähelläkään sinua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehdota rohkeasti jotain mikä on sinulle ominaista- siinähän se yhteensopivuus testataan. Vinkkinä- jos viihdyt niin mene kansallispuistoon retkelle turistiaikaan tai ehdota kalaan lähtemistä.
t. N 44- metsäntuoksuiset miehet vetoaa enemmän kuin partavedelle haisevat pukupellet
Näin. Ja sitten sellainenkin vinkki, että sitä persoonaa kannattaa mahdollisesti kehittää, eli ihan tietoisesti yrittää etsiä viihtyvyyttä sieltä taidenäyttelystä vs. metsässä rämpimisestä. Metsässä rämpivät miehet päätyvät 99% tapauksista yhteen koiran, eivät naisen, kanssa
Kaikki naiset ovat erilaisia. Ei ole yleispäteviä ohjeita. :)
Vierailija kirjoitti:
Niin no naiseen tutustutaan ja sitä kautta selviää, millainen tyyppi on kyseessä, ja vasta sitten mietitään että onko toinen edes sellainen johon voi ihastua
Naiset ovat erilaisia, yksi tykkää taidemuseosta ja toinen tekee taidetta itse. Ei ole mitään universaalia ohjekirjaa. Normaaleilla sosiaalisilla taidoilla pääsee monta askelta eteenpäin, mutta sitten on häiriintyneitäkin yksilöitä, jotka haluavat nimenomaan päin vastaista
Kannattaa tiedostaa myös se, että sen lisäksi että deittailu on 1000% vaikeampaa kuin 20 vuotta sitten, suurin osa naisia ei oikeastaan edes kaipaa miesystävää. Olet pariutunut aikana, kun se oli itsestäänselvyys, mitä ei kyseenalaistettu. Nykyään tilanne on ei. Kumppanin pitää aidosti lisätä elämän arvoa ja merkitystä, tai tämä koetaan rasitteeksi. Jos on tällainen rasittava tyyppi, niin sitten voi etsiä "naisseuraa" vaikkapa terapiasta, hieronnasta, prostituoiduilta, jne. Tai sit
Tämä! Totaalisen kulttuurimuutoksen lisäksi on muistettava, että ei olla enää lisääntymisiässä; ei siellä alapäässä eikä yläpäässäkään enää jyskytä tai edes kutittele niin kuin nuorena. Ei ole sen enempää biologista kuin taloudellistakaan pakkoa tai edes hyötyä pariutua. Pelikenttä on nyt aivan toinen, kiinnostuksenkohteet toiset, samoin motiivit.
Kannattaa opetella kommunikaatiotaitoja ja tunnetaitoja, laittaa siihen opetteluun ihan kunnolla vaivaa. Ainoa keino opetella ymmärtämään keskenään aivan erilaisia ihmisiä. Ei ole yhtä ohjekirjaa, ja ihmisetkin muuttuvat pikkuhiljaa. Kerran opittu ei toimi ensi vuonna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ihan ymmärrä mikä sun ongelma on. Sekö, että kaikille ei käy sama tekeminen?
Ongelma on se, että tää on "freaking complicated" kun yrittää tavoitteellisesti päätyä parisuhteeseen. Mutta tuntuu, että kello tikittää sitä vauhtia, ettei voi vaan odottaa että joku nainen tule ja raahaa tukasta luolaansa vaan jotain eforttia tarvitaan itseltänikin.
ap
Ei voi kuin toivottaa onnea ja menestystä. Sukupuolet eivät enää tarvitse toisiaan tullakseen toimeen ja parisuhde ei ole mikään ihanne ja normi. Häviäjiä on ne, jotka vielä sen perinteisen parisuhteen haluaisi. Enää ei ole pelkästään tavoite päästä parisuhteeseen parisuhteen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuukausi liian pitkä aika odottaa seksiä jos hakee muuta kuin seksisuhdetta? Siksi alapaukutin, ei mulla muuta.
No mikä mielestäsi on sopiva aika jos suhteellisen tiiviisti tapaillaan eikä tyyliin max, kerran viikossa? Liian pitkällä odottamisella voi viestiä ettei toinen kiinnosta tarpeeksi ja että "Odotan nyt jos tuo toinen sittenkin saisi jotain kipinää syntymään, minä tässä vaan odottelen, jos ei parempaa löydy, niin kelpaahan tuokin nyt sitten". Seksitreffeillä pannaan samana iltana mikäli toinen miellyttää riittävästi.
No ei sitä varmaan voi allakasta katsoa eikä tukkimiehen kirjanpidosta, koska koittaa seksin aika. Mutta kyllä alle viisi tapaamista ainakin minusta on aika nopeasti. Mutta se on vai minun mielipiteeni.
M51
Klisheet toimii aika moneen. Ja vaikka miehet kertovatkin, etteivät pidä stereotyyppisistä naisista, juuri sellaisen he lopulta haluavat.