Onko yli 45-vuotiaana enää mitään järkeä lähteä opiskelemaan uutta alaa?
Olen nyt 47-vuotias ja valmistuttuani -alasta ja opiskeluasteesta riippuen varmaan noin 50-53- mikä kieltämättä vaikuttaa aika huonolta työnsaannin näkökulmasta katsottuna, etenkin kun taustalla on työttömyyttä ja määräaikaisuuksia, eikä mitään "kunnollista" 30 vuoden jatkuvaa kokopäiväistä työsuhdetta.
Ja se alakin pitäisi vielä päättää. Kaikki sanovat, että sosiaali- ja terveysalalla on töitä, mutta kovasti pelkään, että en sovi kyseiseen työhön. Siellä kun pitäisi käsittääkseni olla todella sosiaalinen ja ekstrovertti ja sosiaalisesti todella taitava ja rakastaa ihmisten kanssa olemista, mitkä piirteet eivät sovi minuun. Vai löytyykö tuolta alalta sosiaalisesti kömpelölle introvertille sopivaa työtä?
Tietysti sopisin paremmin varmaan johonkin muuhun työhön, mutta koska vaikuttaa siltä, että Suomessa ei missään muilla aloilla ole edes töitä tarjolla, niin minkäs teet. Vai osaako joku ehdottaa jotain.
Aikaisemmista ammateistani ja opinnoistani en usko juurikaan olevan hyötyä, koska mihinkään niistä en ole onnistunut työllistymään kuin vain vähäksi aikaa.
Jotain tässä olisi kuitenkin pakko keksiä, kun eläkeikään on vielä kuitenkin se 15-20 vuotta
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Työkkäri suositteli opiskelua ja menin merkonomi linjalle 45 vuotiaana. Sitten sieltä 6 kk päästä tuli kirje että lopettavat työttömyystuen jos jatkan opiskelua. Kun olin lopettanut opiskelun niin tuli kutsu työkkäriin ja se virkailija sanoi että voisin vielä opiskella. Hermostuin sille ja haistattelin sille virkailijalle ja huusin että en saatana opiskele enää koskaan.
MIten tyhmä voi ihminen olla? Tietenkin olisi kannattanut jatkaa opintoja, olisi ne ottaneet sinut takaisin kouluun, saavat rahaa valmistuneista.
Kun pohtii tarkasti millä alalla töitä riittää kaiken ikäisille ja toimii saadakseen tutkinnon on aina hyvässä asemassa. Työvoimapula-alalla ei katsota että olet 50-vuotiaana liian vanha. Tämän lisäksi opiskelusta saa lisää itsevarmuutta ja kehittyy ihmisenä.
No sanotaanko niin,että varmasti olet paremmassa asemassa kuin ne jotka junkuttaneet samoissa työpaikoissa sen 30vuotta. Riippuu paljon työpaikasta, jos tarjotaan jatkuvaa koulutusta alalle, mutta jos duuni ollut sitä samaa vuodesta toiseen, niin eihän siinä kokemus ole karttunut....monialaisuus on iso +
On tietenkin järkeä, koska se opiskeluaika itsessään on mielekästä :)
Kyllä jos lukee itsensä työvoimapula-alalle, jossa työpaikka varma
Uskontotieteet ja hengellisyys on yli nelikymppisten kenttää. Taiteilu myös.
Vierailija kirjoitti:
Sinullahan on 20 vuotta työuraa jäljellä eli tottakai kannattaa.
Itse opiskelin isännöitsijäksi ja olen ollut jo muutaman vuoden alalla. Onhan niitä muitakin aloja, joissa on hyvä työllisyystilanne.
Eikö isännöitsijän kuulu olla hyvinkin sosiaalinen ja ratkaista vaikeita riitatilanteita taloyhtiöissä?
eri
Alalla on paljon sellaista ihmistyyppiä töissä, jollaisia en halua koskaan edes sattumalta kohdata kaupungilla.
- alalta lähtenyt sosiaalisesti kömpelö introvertti -
Minä opiskelin alle viisikymppisenä lähihoitajaksi. Ehdin olla hoitajana 17 vuotta ennen eläkeikää. Kyllä siinä työssä ihan normaali ihminen pärjää, kunhan on asenne kohdallaan. Ei tarvitse olla mikään ekstrovertti.
Tsemppiä!
Sustahan voi tulla vaikka gynegologian professori. Tukka harmaana pääset leipomaan piirakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelin alle viisikymppisenä lähihoitajaksi. Ehdin olla hoitajana 17 vuotta ennen eläkeikää. Kyllä siinä työssä ihan normaali ihminen pärjää, kunhan on asenne kohdallaan. Ei tarvitse olla mikään ekstrovertti.
Tsemppiä!
Norjaa puhumalla selviää siinä kakkavaippoja vaihdellessa.
Ehkä vähän riippuu siitä, kestääkö ne opinnot vuoden pari vai yli 10 vuotta. Että mitä alaa ja opinahjoa ajattelit? Ja minkä verran olet tuohon ikään mennessä jo opiskellut. Ja mille alalle?