Lue keskustelun säännöt.
Mies ei tiedä haluaako olla kanssani?!?
18.08.2024 |
Olen todella järkyttynyt ja loukkaantunut. Ollaan oltu melkein 10v yhdessä ja naimisissa, elämä on tasaista. Ollaan toki riidelty ja aina sovittu, juteltu asiat halki jne. Meillä on 2 lasta, 5v ja 2v.
Äsken ihmettelin, kun mies oli niin outo ennen saunaa. Ja ollut pari päivää hiljainen, sanoi nukkuneensa huonosti. Sai sitten kakisteltua ulos, että ei tiedä voiko olla mun kanssa onnellinen tai haluaako viettää loppuelämänsä mun kanssa????
Meinasin kuolla siihen paikkaan, mies oli jotenkin helpottunut mutta surullinen, itse sanoin vaan että ok, jutellaan huomenna uusilla silmillä ja oon paniikin partaalla makkarissa. Haluan, että mies tulee halaamaan ja lohduttamaan, mutta voisi myös painua muualle kerran ei tiedä edes haluaako olla kanssani. Seksielämä ja kaikki toimii, eli tämä tuli kyllä täysin puun takaa.
Kommentit (116)
Eikös se mene niin, että nuoret miehet ottaa sen naisen, joka hänet huolii. Nainen sen sijaan etsii sellaisen, joka toimii kuten hän haluaa. Tiedän että tämä oli aika kärkäs ja jopa provosoiva mielipide, mutta noin se minusta menee. Miten siitä voisi seurata muuta kuin kolikonheittoa, mikä pari pysyy yhdessä. Ei tilastot ole väärässä.
Nuorille naisille yhä edelleen tungetaan sitä Disney-prinsessasatua. Some vielä pahentaa tätä ilmiötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkaus ei ole ikuista. Mies tai nainen saa erota jos haluaa eikä enää tykkää.
Vierailija kirjoitti:
Viidenkympin ikäisenä täytyy sanoa, että ystävä- ja tuttavapiirissä kaikki erot ovat menneet samaa kaavaa kulkien, eli pitkästä suhteesta lähtee mies vain siinä tapauksessa kun uusi on valmiina. On suhteita, joista tätä ei ikinä olisi uskonut, ollaan oltu yhdessä 10-30 vuotta. Surullista ja osa eroista on todella yllättänyt kun on tuntenut sekä miehen että naisen 25 vuotta, puhuttu suoraan aina kaikesta. Jonkinlainen keski-iän kriisi / 50 v villitys kun iskee niin tyytymättömyys siihen vanhaan ennen niin hyvään kasvaa ja siihen on pahuksen helppoa kolmannen osapuolen iskeä. Eikä kenenkään kannata ajatella, että oma suhde on niin hyvä, että ei voisi käydä itselle. Kyllä voi.
Tässä on pitkälti syy, miksen halua enää olla yhdessä kenenkään kanssa, muuttaa yhteen, rakentaa elämää yhdessä jne.
Yksinollessa kukaan ei voi yhtäkkiä vain viedä sitä arkeani minulta pois. Ei tarvitse enää olla pakkaamassa muuttolaatikoita muuttaakseen pois siitä unelmoimastaan perheasunnosta, koska toinen päätti jonkun muun tulevan nyt tilalleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viidenkympin ikäisenä täytyy sanoa, että ystävä- ja tuttavapiirissä kaikki erot ovat menneet samaa kaavaa kulkien, eli pitkästä suhteesta lähtee mies vain siinä tapauksessa kun uusi on valmiina. On suhteita, joista tätä ei ikinä olisi uskonut, ollaan oltu yhdessä 10-30 vuotta. Surullista ja osa eroista on todella yllättänyt kun on tuntenut sekä miehen että naisen 25 vuotta, puhuttu suoraan aina kaikesta. Jonkinlainen keski-iän kriisi / 50 v villitys kun iskee niin tyytymättömyys siihen vanhaan ennen niin hyvään kasvaa ja siihen on pahuksen helppoa kolmannen osapuolen iskeä. Eikä kenenkään kannata ajatella, että oma suhde on niin hyvä, että ei voisi käydä itselle. Kyllä voi.
Tässä on pitkälti syy, miksen halua enää olla yhdessä kenenkään kanssa, muuttaa yhteen, rakentaa elämää yhdessä jne.
Yksinollessa kukaan ei voi yhtäkkiä vain vied
En suoraan sanottuna ymmärrä tätä. Et siis ilmeisesti halua jotain, koska pelkäät menettäväsi sen, jos sinulla olisi se.
Voihan se arki romahtaa koska tahansa jostain muusta syystä, esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai työttömyyden takia. Nämä asiat ovat osa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Viidenkympin ikäisenä täytyy sanoa, että ystävä- ja tuttavapiirissä kaikki erot ovat menneet samaa kaavaa kulkien, eli pitkästä suhteesta lähtee mies vain siinä tapauksessa kun uusi on valmiina. On suhteita, joista tätä ei ikinä olisi uskonut, ollaan oltu yhdessä 10-30 vuotta. Surullista ja osa eroista on todella yllättänyt kun on tuntenut sekä miehen että naisen 25 vuotta, puhuttu suoraan aina kaikesta. Jonkinlainen keski-iän kriisi / 50 v villitys kun iskee niin tyytymättömyys siihen vanhaan ennen niin hyvään kasvaa ja siihen on pahuksen helppoa kolmannen osapuolen iskeä. Eikä kenenkään kannata ajatella, että oma suhde on niin hyvä, että ei voisi käydä itselle. Kyllä voi.
Samoin nuo yllätykset on minunkin tuttavapiirissä tulleet miehiltä, eli 30 vuoden jälkeen uusi nainen kuvioissa. Yleensä vielä liittyy siihen, että miehen vanhemmat menehtyvät niin ei tule sitten kritiikkiä sieltäkään suunnasta, jos on kunnollisesta perheestä ollut tämä mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viidenkympin ikäisenä täytyy sanoa, että ystävä- ja tuttavapiirissä kaikki erot ovat menneet samaa kaavaa kulkien, eli pitkästä suhteesta lähtee mies vain siinä tapauksessa kun uusi on valmiina. On suhteita, joista tätä ei ikinä olisi uskonut, ollaan oltu yhdessä 10-30 vuotta. Surullista ja osa eroista on todella yllättänyt kun on tuntenut sekä miehen että naisen 25 vuotta, puhuttu suoraan aina kaikesta. Jonkinlainen keski-iän kriisi / 50 v villitys kun iskee niin tyytymättömyys siihen vanhaan ennen niin hyvään kasvaa ja siihen on pahuksen helppoa kolmannen osapuolen iskeä. Eikä kenenkään kannata ajatella, että oma suhde on niin hyvä, että ei voisi käydä itselle. Kyllä voi.
Samoin nuo yllätykset on minunkin tuttavapiirissä tulleet miehiltä, eli 30 vuoden jälkeen uusi nainen kuvioissa. Yleensä vielä liittyy siihen, että miehen vanhemmat menehtyvät ni
Kuulostaa enemmän siltä, että noissa tapauksissa mies on halunnut saada ensin lapset kunnialla maailmalle ja vasta sitten lähtenyt ulospäin normaalilta näyttävästä, mutta miehen kannalta huonosta suhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viidenkympin ikäisenä täytyy sanoa, että ystävä- ja tuttavapiirissä kaikki erot ovat menneet samaa kaavaa kulkien, eli pitkästä suhteesta lähtee mies vain siinä tapauksessa kun uusi on valmiina. On suhteita, joista tätä ei ikinä olisi uskonut, ollaan oltu yhdessä 10-30 vuotta. Surullista ja osa eroista on todella yllättänyt kun on tuntenut sekä miehen että naisen 25 vuotta, puhuttu suoraan aina kaikesta. Jonkinlainen keski-iän kriisi / 50 v villitys kun iskee niin tyytymättömyys siihen vanhaan ennen niin hyvään kasvaa ja siihen on pahuksen helppoa kolmannen osapuolen iskeä. Eikä kenenkään kannata ajatella, että oma suhde on niin hyvä, että ei voisi käydä itselle. Kyllä voi.
Tässä on pitkälti syy, miksen halua enää olla yhdessä kenenkään kanssa, muuttaa yhteen, rakentaa elämää yhdessä jne.
En suoraan sanottuna ymmärrä tätä. Et siis ilmeisesti halua jotain, koska pelkäät menettäväsi sen, jos sinulla olisi se.
Voihan se arki romahtaa koska tahansa jostain muusta syystä, esimerkiksi sairauden, onnettomuuden tai työttömyyden takia. Nämä asiat ovat osa elämää.
Toki voi. Niihin onkin vaikeampi varautua kuin taas siihen, että ero tulee ja samalla lähtö siitä elämästä, jota olette vuosia rakentaneet ja kohon olet tottunut. Kun ei ole parisuhteessa eikä avoliitossa, ei voi tuohon tilanteeseen enää koskaan yhtäkkiä päätyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se tietää, tietää ettei halua olla sun kanssa. Ei halua sua eikä teitä, ei halua pikkulapsiarkea vastuineen.
Se mitä vellihousumies ei halua on olla se, joka tekee eropäätöksen eli olla tarinan roisto. Yrittää siis sysätä sulle senkin vastuun.
Sinun pitää nyt tehdä päätös jäätkö oottelemaan vellihousun enismmäistä (??) pettämistä ja sitä kun sulla ei ole enää vaihtoehtona kun potkasta se pihalle. Tai kun vellihousu löytää uuden hyysääjän (lapsettoman) ja lopultakin lähtee itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö tuo ole kuitenkin tieto mikä oli ihan hyvä saada? Turha jatkaa suhdetta vastentahtoisen kanssa, etsi parempi. Mies voi muuttaa muualle ja jättää sinulle ja lapsille talon ja maksella elareita kunnes lapset isoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy joka päivä että no miten on haluatko olla ja jos ei niin mitä ajattelit asialle tehdä. Piruile vähän.
Mä itse koin vähän samanlaisen. Tuli vain tunne, että tämä ei ole mitä haluan. No meillä ei ole lapsia, joten sikäli eri tilanne. Mutta yhdessä 12v. Puoliso petti mua n. 5v sitten ja tämä asia alkoi pyörimään mielessä niin, että en päässyt siitä yli. Se oli jo käsitelty, mutta mä en varmaan ollut sitä kuitenkaan käynyt mielessäni läpi. Pahinta oli se, että tuo mies kenen kanssa vaimoni petti oli edelleen yhden mutkan kautta elämässämme mukana ja en siitä vain päässyt yli. Pariterapiat käytiin jo silloin aikanaan, joten ei siitä enää apua olisi ollut. Ero oli vain pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monesti nämä tulee yllätyksenä vain sille jätetylle vaimolle tai miehelle, mutta ympärillä taas läheiset ei ylläty yhtään. Moni on todella sokea suhteen ongelmille.
Olipa kyse rakastumisesta, rakastamisesta tai yhdessä asumisesta, niin taustalla on aina valintoja.
Nyt mies vaan valitsi erota, eikä sille voi mitään. Tuollaisessa suhteessa pakolla roikkuminen ei ole terveellistä sinua ajatellen. Sinun jättämisesi yksin kahden lapsen kanssa on raukkamaista, mutta mies on valinnut olla raukkamainen.
Joskus on parasta hyväksyä tilanne heti, vaikka surutyö tietysti kestää kauan.
Viidenkympin ikäisenä täytyy sanoa, että ystävä- ja tuttavapiirissä kaikki erot ovat menneet samaa kaavaa kulkien, eli pitkästä suhteesta lähtee mies vain siinä tapauksessa kun uusi on valmiina. On suhteita, joista tätä ei ikinä olisi uskonut, ollaan oltu yhdessä 10-30 vuotta. Surullista ja osa eroista on todella yllättänyt kun on tuntenut sekä miehen että naisen 25 vuotta, puhuttu suoraan aina kaikesta. Jonkinlainen keski-iän kriisi / 50 v villitys kun iskee niin tyytymättömyys siihen vanhaan ennen niin hyvään kasvaa ja siihen on pahuksen helppoa kolmannen osapuolen iskeä. Eikä kenenkään kannata ajatella, että oma suhde on niin hyvä, että ei voisi käydä itselle. Kyllä voi.