Yksinäinen nainen. Istun puistossa sekä seuraan, kun kaikilla muilla on joku tai vähintään seuraa ja mä vain yksin. Olen surullinen...
Olen 35-vuotias nainen, ja todella yksinäinen. Ei sisaruksia ei mitään yhteyttä sukulaisiin vanhemmat kuolleet, ei kavereita, olen sinkku. Haluaisin miesystävän, tai edes yhden kaverin. Olen jonkin verran käynyt yksin tapahtumissa, niissä on ollut vain kännistä lääppijämiestä ja seksinvonkaajaa. En ole kiinnostunut yhden yön jutuista. Haluaisin ihan selvin päin olevien kanssa jutella. No, vaikeaa on ketään löytää. Asun yksin Tampereella kaksiossani ja seinät alkaa kaatua päälle. Käyn salilla ja kaupassa. Siinä kaikki oikeastaan. Baarit ei kiinnosta. Selvinpäin ei kukaan kuitenkaan sano mulle mitään. Ihmiset kyllä hymyilee mulle. Mutta kukaan ei puhu mitään. En ole työelämässä nyt, niin ei kontakteja sitäkään kautta. Oon päivä päivältä yksinäisempi ja surkeampi. Joinain päivinä olen niin lamautunut että makaan vaan peiton alla. Miksi nousisin, kun tavallaan ei ole mitään. Olisiko jollakulla vinkkiä, Tampereella, missä yksinäinen ihminen voisi tutustua muihin, selvinpäin. Ja ideoita jotka eivät olisi kalliita koska rahaa ei ole paljoa käytettävissä.
Kommentit (233)
Suomi24 Treffit ja muut seuranhakupalvelut toimivat, jos olet itsestäsi huolta pitävä nainen.
Kysäise sosiaalitoimesta jotain paikkaa missä voisit käydä ja tapaisit porukkaa. Itse käyn muutaman kerran viikossa ryhmätapaamisissa yms
Vierailija kirjoitti:
Minun kullini on valmis keskustelemaan naisten kanssa ihan milloin vai!
Aloittaja ei kaipaa perverssejä seurakseen. Opettele lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minun kullini on valmis keskustelemaan naisten kanssa ihan milloin vai!
Joo, naisille viesti menee paremmin perille, kun heitä nussii oikein kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin miesystävän, tai edes yhden kaverin.
Oletko kokeillut nettideittailua/ kaverinhakupalveluita netissä asian edistämiseksi?
Olen jonkin verran käynyt yksin tapahtumissa, niissä on ollut vain kännistä lääppijämiestä ja seksinvonkaajaa.
missä tapahtumissa olet käynyt ja kuinka montaa ihmistä lähestyit niissä itse?
Asun yksin Tampereella kaksiossani ja seinät alkaa kaatua päälle. Käyn salilla ja kaupassa. Siinä kaikki oikeastaan. Baarit ei kiinnosta. Selvinpäin ei kukaan kuitenkaan sano mulle mitään. Ihmiset kyllä hymyilee mulle. Mutta kukaan ei puhu mitään. Puhutko itse ihmisille selvinpäin, vai odotatko vain passiivisena että sinulle jutellaan?
En ole deittipalveluissa tai etsi kavereita netistä.
En lähesty itse ketään tai näe koskaan mitään pienintäkään vaivaa ihmisiin tutustumisessa. Odotan vain ainoastaan passiivisena että ihmiset tulisivat mulle juttelemaan selvinpäin. Näin ajattelen että löydän myös elämäni miehen jokupäivä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, että varsinkin nuoret naiset masentuvat tänä päivänä? Vaikka naisilla on vapaus mistä valita nykyään, kukaan ei ole pakottamassa tekemään mitään, jos ei itse sitä tahdo!
Vapaus valita mitä?
Vierailija kirjoitti:
Ilmiannan tämän ketjun
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Niin, mitäs ap olet nuorena tehnyt? Miksi et silloin kiinnittänyt ystävyys suhteisiin omia voimavarojasi ja ylläpitänyt niitä? Mietippä sitä nyt!
Löysin nyt vasta tämän ketjun ja sivusta pitää tähän vastata. Silti tämä viesti pisti silmään. Itse olin nuoruudessa kiusattu. Jäin uudella paikkakunnalla täysin yksin. Tätä jatkui lukioon saakka. Näin minulle ei jäänyt ystäviä nuoruudesta. Ei yhtään mitään ihmissuhteita. Myöhemmin olin taas ns välivuosilla elämässäni. En oikein käynyt missään tai tavannut ketään. Tuo kiusaaminen yms vaikutti. Näin uskon, että monilla voi löytyä mitä vaan sieltä taustalta.
Muuten samaistun aloittajaan. Itsellä vaikuttaa myös menneisyyteni paljon. En oikein uskalla tutustua tai luottaa. Näin olen itsekin syyllinen tilanteeseeni. Toinen syy on asuminen ns tuppukylässä. Täällä ihmisten käytös on myös monesti ikävää. Monia ikäviä kokemuksia. En tiedä näin olisiko tavallaan edes mahdollista saada ystäviä täältä jos puhutaan pahaa. Samalla en usko toisaalta, että olisi helppoa vaikka asuisin muualla.
Vanhemmat minulla on. Muuten suku etäinen ja vaikka on yhteyttä pidetty aiemmin niin nyt ei enää oikein mitään. Ei vaikka olisi samanikäistä porukkaa kuin minä. Se välillä harmittaa. Kutsuttiin juhliin puolin ja toisin sitten eräs pitää häät ja jättää pienestä suvustaan meidän koko perheen plus silloin vielä elossa olevat isovanhempani pois. Ei edes kerro koko asiasta. Kuullaan sattumalta vuosia myöhemmin. Tämän jälkeen toinen saa lapsen ja emme tiedä mitään ennen kuin näemmä sattumalta yms. Vaikeaa on sen jälkeen enää lähestyä heitä. Muuta "vääryyttä" en tehnyt kuin muutin kauemmas asumaan. Ehkäpä jo se riitti ja oli liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnasta
Itse olen ajatellut tavata tulevan kumppanin seurakunnan kuvioiden kautta. Koekäynti kirkon tilaisuudessa vaikutti ihan lupaavalta.
-M (samaa ikäluokkaa kuin ap)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmiannan tämän ketjun
Miksi?
Lue kommentteja.. Eri
Vierailija kirjoitti:
Ilmiannan tämän ketjun
No, yhyy! Siider*valas :D
Alieeni kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä on, että varsinkin nuoret naiset masentuvat tänä päivänä? Vaikka naisilla on vapaus mistä valita nykyään, kukaan ei ole pakottamassa tekemään mitään, jos ei itse sitä tahdo!
Vapaus valita mitä?
Olla kotiäiti, uranainen, matkustaa ympäri maailmaa jne. Nainen ei ole enää suomessa miehen omaisuutta, toisin kuin vielä 30v sitten. Nyt naiset voivat oikeasti itse päättää elämästään.
Ap:n yksinäisyydestä avautuminen on kuin musiikkia korvilleni! 😁
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmiannan tämän ketjun
No, yhyy! Siider*valas :D
En juo siideriä ja olen hoikka?
Katsopa mitä tapahtumia löytyy Tampereen Sleyn seurakunnasta. Valtakunnallisesti Sleyllä on toimintaa aikuisille (n. 25-55 v.), leirejä ym. Niissä käy paljon yksinäisiä.
Vierailija kirjoitti:
No, olet aikuinen 35v nainen... Mitä sinä haluat meiltä kuulla? Olet itse vastuussa omasta elämästäsi.
T. N24
Mitä sinä haluat meiltä kuulla? On lohdullista tietää, että aivot kehittyvät noin 30v saakka. Sitä nuorempi on tavallaan tyttö vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin miesystävän, tai edes yhden kaverin.
Oletko kokeillut nettideittailua/ kaverinhakupalveluita netissä asian edistämiseksi?
Olen jonkin verran käynyt yksin tapahtumissa, niissä on ollut vain kännistä lääppijämiestä ja seksinvonkaajaa.
missä tapahtumissa olet käynyt ja kuinka montaa ihmistä lähestyit niissä itse?
Asun yksin Tampereella kaksiossani ja seinät alkaa kaatua päälle. Käyn salilla ja kaupassa. Siinä kaikki oikeastaan. Baarit ei kiinnosta. Selvinpäin ei kukaan kuitenkaan sano mulle mitään. Ihmiset kyllä hymyilee mulle. Mutta kukaan ei puhu mitään. Puhutko itse ihmisille selvinpäin, vai odotatko vain passiivisena että sinulle jutellaan?En ole deittipalveluissa tai etsi kavereita netistä.
En lähesty itse ketään tai näe koskaan mitään pienintäkää
Tämän ilkeän viestin kirjottajaa en lähestyisi ystävyys- enkä parisuhdemielessä.
Ite peukutin aloitust, mut oon silti sitä mielt, et ap on laiska 💩. Ei mitää henkilökohtais 🖕😁🖕.