Miksi suorittavan työn tekijöitä halveksitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen samaa ja mielestäni viisaat ihmiset ei halveksi. Maailma ei toimisi ilman kaupan kassoja, siivoojia, raksatyöntekijöitä, rekkakuskeja jne. Olen maisteri, mutta en ole syntynyt kultalusikka suussa ja nuorena olen työskennellyt esim. kassalla. 

Kyllä toimisi, tekoäly on sen osoittanut. Suuri osa suorittavista työpaikoista tulee korvaantumaan robotiikalla kymmenen vuoden sisään.

Näin se vähän on. Eikä se ole huono asia, että suorittavaa työtä tekevät vapautuvat parempiin töihin kun automaatio ottaa hoitaakseen heidän työnsä. Aina syntyy uusia työpaikkoja.

Mutta ei läheskään kaikista suorittavaa työtä tekevistä ole miksikään insinööreiksi. Syntyy siis vain lisää työttömiä. 

Vierailija kirjoitti:

Samasta syystä kuin yliopistotutkinnon suorittaneet halveksivat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Taustalla on kilpailuvietti ja ylpeys siitä, että on itse pystynyt johonkin sellaiseen jota pitää haastavana. Vähän sama ilmiö kuin uudenkiiltävän urheiluauton ostaneeella; ei se oma urheiluauto kiillä aivan yhtä hienosti silloin, jos naapurillakin on urheiluauto - sen sijaan jos naapurista löytyy Lada, oma auto kiiltää niin hienosti että sitä pitää kiusallaankin hurruuttaa naapurin etuportilla monta kertaa päivässä.

Jokainen ihminen haluaa aina parempaa kuin on nykyisellään. Yliopisto vs AMK voi olla kyse siitä, että kokee oman asemansa (status, palkka, työpaikka) uhatuksi kun alemmalla tutkinnolla voi tehdä samaa työtä. 

Nykyisin suorittava porras on myös korkealle koulutettua. AMK-jengiä on työhön osallistuvana työnjohtajana tai sairaankuljettajina, siis ihan duunaritason hommaa ja ainakin jonkinlaisesta korkeakoulusta ovat valmistuneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samasta syystä kuin yliopistotutkinnon suorittaneet halveksivat ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Taustalla on kilpailuvietti ja ylpeys siitä, että on itse pystynyt johonkin sellaiseen jota pitää haastavana. Vähän sama ilmiö kuin uudenkiiltävän urheiluauton ostaneeella; ei se oma urheiluauto kiillä aivan yhtä hienosti silloin, jos naapurillakin on urheiluauto - sen sijaan jos naapurista löytyy Lada, oma auto kiiltää niin hienosti että sitä pitää kiusallaankin hurruuttaa naapurin etuportilla monta kertaa päivässä.

Jokainen ihminen haluaa aina parempaa kuin on nykyisellään. Yliopisto vs AMK voi olla kyse siitä, että kokee oman asemansa (status, palkka, työpaikka) uhatuksi kun alemmalla tutkinnolla voi tehdä samaa työtä. 

No niin ja tämä vie perustavanlaatuisten kysymysten äärelle: onko henkilö todella onnellinen itsessään vai onko hän onnellinen vain silloin, jos hän saa tuntea itsensä paremmaksi kuin joku muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen samaa ja mielestäni viisaat ihmiset ei halveksi. Maailma ei toimisi ilman kaupan kassoja, siivoojia, raksatyöntekijöitä, rekkakuskeja jne. Olen maisteri, mutta en ole syntynyt kultalusikka suussa ja nuorena olen työskennellyt esim. kassalla. 

Kyllä toimisi, tekoäly on sen osoittanut. Suuri osa suorittavista työpaikoista tulee korvaantumaan robotiikalla kymmenen vuoden sisään.

Kuten myös keskiluokan työpaikoista. 

Hyvä pointti, oikeastaan keskiluokan perusasiantuntija ja -toimistotyötä (esim. palkanlaskija, business controller) on helpompi automatisoida kuin jotain fyysistä siivousta tai hoivaa esimerkiksi.

Vierailija kirjoitti:

No niin ja tämä vie perustavanlaatuisten kysymysten äärelle: onko henkilö todella onnellinen itsessään vai onko hän onnellinen vain silloin, jos hän saa tuntea itsensä paremmaksi kuin joku muu.

Ihan hyvä kysymys, ehkä sen verran filosofinen, etten osaa suoralta kädeltä itse vastata tuohon. Olen ymmärtänyt, että jokainen tahtoo parempaa oli oma nykyinen tilanne mikä tahansa. Mutta tuleeko se onnellisuus siitä, että on parempi kuin muut, en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Ns. akateemisetkaan eivät läheskään aina ole hommiensa mittaisia. Jotkut eivät kykene tekemään edes lain määrittelemiä virkatehtäviään. Tällaiset ovat todellinen rasite yhteiskunnalle ja sopisivat paremmin jollekin muulle alalle, vaikkapa suorittavalle. 

Ja etenkin ne työpisteeltä toiselle vaeltavat ja muidenkin työpanoksen tuhoavat juorukellot eikun sori, ne sosiaaliset ekstrovertit, sopisi paremmin töihin esim johonkin ärrälle missä leukojaan voisi louskuttaa ihan koko työvuoron ajan ja se suulaus olisi kerrankin suotava ominaisuus.

Miksi ihmiset ei yhtään mieti niitä omia vahvuuksiaan ammattia valitessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ns. akateemisetkaan eivät läheskään aina ole hommiensa mittaisia. Jotkut eivät kykene tekemään edes lain määrittelemiä virkatehtäviään. Tällaiset ovat todellinen rasite yhteiskunnalle ja sopisivat paremmin jollekin muulle alalle, vaikkapa suorittavalle. 

 

 

 

Ja etenkin ne työpisteeltä toiselle vaeltavat ja muidenkin työpanoksen tuhoavat juorukellot eikun sori, ne sosiaaliset ekstrovertit, sopisi paremmin töihin esim johonkin ärrälle missä leukojaan voisi louskuttaa ihan koko työvuoron ajan ja se suulaus olisi kerrankin suotava ominaisuus.

Miksi ihmiset ei yhtään mieti niitä omia vahvuuksiaan ammattia valitessa?

Ammatin valinnassa ei aina paina vahvuudet vaan palkka ja status. Esimerkiksi moni kunnianhimoinen lukee itsensä lääkäriksi näiden takia, vaikka ei tunne mitään kutsumusta kyseiseen työhön.

Urani korjaamo-, tehdas- ja kokoonpanohommissa voin sanoa että kaikki suorittavan portaan duunarit nyt ei vaan ole mitään ruudinkeksijöitä. 

Vierailija kirjoitti:

 

Näinhän sen pitäisi olla, mutta tämän hallituksen aikana varsinkin on kuultu ja nähty todella härskejä ja törkeitä lausuntoja suomalaisista työntekijöistä.

Toisaalta osa suorittavan työntekijöistä halveksuu kaikkia paremmin tienaavia, siistiä sisätyötä tekeviä jne. Voisiko olla, että osa ihmisistä ei vain osaa käyttäytyä? Osa tuntuu myös lähestyvän asioita negatiivisen kautta ja on helpompi haukkua&valittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla ainakin ihmiset kirjoittavat, kuinka heikkolahjaisten hommaa on olla siivooja, kaupan kassa tai lähihoitaja ottaen kuitenkin huomioon, että ihminen, jonka älykkyysosamäärä on merkittävän alhainen mutta ei silti ole kehitysvammainen, ei selviydy tästä monimutkaistuneesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Työelämä on entisestään hankalampaa, että ei suorittavan tason tehtäviin kuka tahansa pääse, vaan pitää omaksua koko ajan uutta tietoa ja taitoa digitalisaation myötä. Kohta ei ole keskinkertaisillekaan töitä robotiikan ja tekoälyn vallatessa suorittavan tason töitä.

 

Jos älyllisesti lahjakas ihminen ryhtyy siivoojaksi niin kyllä se mielestäni on jonkinmoista alisuoriutumista.

Ehtii sitä älyä harjoittaa vapaa-ajallakin.

Kysy hallituspuolueilta. Niiden tavoite on korkeakouluttaa puolet ikäluokista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla ainakin ihmiset kirjoittavat, kuinka heikkolahjaisten hommaa on olla siivooja, kaupan kassa tai lähihoitaja ottaen kuitenkin huomioon, että ihminen, jonka älykkyysosamäärä on merkittävän alhainen mutta ei silti ole kehitysvammainen, ei selviydy tästä monimutkaistuneesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Työelämä on entisestään hankalampaa, että ei suorittavan tason tehtäviin kuka tahansa pääse, vaan pitää omaksua koko ajan uutta tietoa ja taitoa digitalisaation myötä. Kohta ei ole keskinkertaisillekaan töitä robotiikan ja tekoälyn vallatessa suorittavan tason töitä.

 

Jos älyllisesti lahjakas ihminen ryhtyy siivoojaksi niin kyllä se mielestäni on jonkinmoista alisuoriutumista.

Mä siirryin suorittavaan työhön, kosk

Nuo "älykkäiden" töiden ylimieliset tekijät luultavasti omaavat sen työn ulkopuolella suppean kaveripiirin ja mielenkiinnon kohteet rajoittuvat aika lailla asioihin jotka liittyvät alaansa. Siivooja taas saattaa vapaa-ajallaan käydä vaikka missä museoissa, katsoa historiadokumentteja ja pystyä keskustelemaan kavereiden kanssa useammasta aiheesta.

Minä teen suorittavaa työtä, jossa asiakkainani käy paljon "parempaa" väkeä. En ole kokenut mitään yleistä halveksuntaa tässä ammatissa. Siivoojana sitä asennetta kyllä tuli, mutta riippumatta asiakkaan koulutuksesta. Kiitosta tuli myös. 

Monet ihmiset näkevät, että ihminen on muutakin kuin ammattinsa. Jos antaa itsestään fiksun kuvan, se merkitsee enemmän kuin koulutus ja oman työn luonne. Titteleistä liian kiinnostuneet ovat yleensä jotain narsisteja pokkuroijia, ja ketä palvelee haluta sellaisten hyväksyntää?

Vierailija kirjoitti:

Kuka halveksii? Halveksiminen kertoo  pintapuolisesta arvomaailmasta.  Jos on terve arvomaailma niin arvostaa kaikkia. Tarvitsemme kaikki toisiamme.

Jatkuvasti kaikkialla arvostellaan niitä jotka tekevät näitä suorittavia töitä. Parisuhteeseenkaan ei kelpaa koska palkka on liian pieni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niin ja tämä vie perustavanlaatuisten kysymysten äärelle: onko henkilö todella onnellinen itsessään vai onko hän onnellinen vain silloin, jos hän saa tuntea itsensä paremmaksi kuin joku muu.

Ihan hyvä kysymys, ehkä sen verran filosofinen, etten osaa suoralta kädeltä itse vastata tuohon. Olen ymmärtänyt, että jokainen tahtoo parempaa oli oma nykyinen tilanne mikä tahansa. Mutta tuleeko se onnellisuus siitä, että on parempi kuin muut, en tiedä.

 

Olen ymmärtänyt, että se riittää jos on jokseenkin samalla viivalla muiden kanssa. Suomen köyhä on suhteellisesti paremmin voiva kuin Intian köyhä. Silti hän kokee stressiä, koska ympärillä ihmiset voivat paremmin kuin hän.

Aika onttoa "onnellisuutta" on sellainen, joka kumpuaa paremmuuden tunteesta. Minusta se kertoo itsetunnon säätelyn ja persoonallisuuden ongelmista.

Jos roskien poiskuljetus jumittaisi, niin äkkiä sitä älähdetään. Kukaan ei halua katsella roskapussikasoja ja sen jälkeen viliselviä rottia lähellään. Onhan roskien kuljetus ja siivoaminen jo siinä mielessä arvostettavaa, että pidetään haittaeläimet ja sen mukana pöpöt kurissa.

Vierailija kirjoitti:

Jos teet suorittavaa työtä, olet joko laiska tai tyhmä, tai molempia. Tämän ajattelun takia. Työ määrittää duunarin ihmisenä.

 

Entä esimerkiksi ihminen, joka tekee tohtoriopintojen ohella myös "suorittavaa työtä"? Onko tämä myös "laiska tai tyhmä, tai molempia?" :D

En ole ikinä halveksinut ketään tekemänsä työn takia.

Duunarihommia aiemmin tehneenä oma kokemukseni on, että kunnianhimon ja ammatillisen opastuksen/esimerkin (etenkin kotioloista saadun sellaisen) puute määrittelee duunarin työuraa pikemmin kuin älyn tai ahkeruuden puute. Riippunee toki alasta, mutta tämä nyt oma anekdoottinen kokemukseni. Sanon tämän nykyisin menestyneenä akateemikkona, joka työssään kohtaa myös vähemmän älykkäitä ja luovia akateemikkoja.