"Insinööriliitolta ehdotus: Tohtorikoulutus ammattikorkeakouluihin"

Ei mitään järkeä rakentaa kahta rinnakkaista järjestelmää. AMK:sta pitäisi tulla vain korkeakouluja tai yliopistoja, niin kuin UK:ssa. Sitten osa keskittyy tieteeseen ja tarjoaa tohtoritutkintoja, osa vain kanditutkintoja. Toiset houkuttelee lahjakkaampia opiskelijoita kuin toiset.

Kahta rinnakkaista tutkintoa ei tarvita, aiheuttaa vain kustannuksia ja hämmennystä. Kahden koulun mallia on pidetty yllä vain elitistisistä ja arvovaltaan liittyvistä syistä.

Mihin tarpeeseen edes yamk:t syntyivät? Mitä osaamista se kehittää, kun väsätään joku ö-luokan gradua matkiva juttu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Oksa kertoo, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (yamk) jälkeen on nykyään vaikeaa siirtyä yliopistojen tohtorikoulutuksiin. Niihin ei ole avointa yhteishakua, vaan opiskelijat valitaan professoreiden toimesta."

 

Tuohan ei pidä paikkaansa, onhan niihin haku.. Mutta kun Yamk taustaisia ei voida ottaa, koska amkissa ei opeteta tutkimuksen tekoa. Mikä tässä on niin vaikeaa.

Niin, eikös amk/yamk voi hakeutua ensin maisteriohjelmaan harjoittelemaan tutkimuksen tekoa ja sen jälkeen tohtoriopintoihin?

Tämä! Kun se YAMK ei vastaa yliopiston käynyttä maisteria. Ja se AMK ei vastaa yliopiston käynyttä kandia. Ja yksi syy on nämä " tutkimusaineet". Olen terv.huollon opettaja, ja YAMK:n käyneet opettajat eivät opeta edes AMK:ssa näitä " tutkimusaineita", saatikka, että ohjaisivat lopputöitä, koska osaaminen ei ole riittävää. 

Koulutus on kokenut, ja kokee syvenevää inflaatiota. Siksi, koska tavoitteena on akateemisesti kouluttaa koko ajan isompi osa ikäluokista. Samasta syystä rimaa on pudotettu. Että suurempi osa sen ylittää. Nekin, joilla ei olisi ollut edellytyksiä ylittää madaltamatonta rimaa.

Tämä on näkynyt työmarkkinoilla jo vuosikausia. Koko ajan helpompiin perushommiin on nouseet koulutusvaatimukset ja kapea koulutusosaaminen. Palkattavien osalta tekijöiden ammattitermit on muutettu osin lähes tunnistamattomiksi, eikä nimikkeen perusteella enää voi päätellä edes mitä työtä joku tekee. Muutos oli nopea. 2010-luvun puolivälissä työttömäksi jääneen oli vaikeaa edes hahmottaa, mitä työpaikkoja voi hakea, koska nimikkeet muuttuneet täysin.

Samaan kehityskaareen on sovitettu työn halpuuttaminen. Jo vuosia on palkkaa voitu kompensoida tittelillä. Mitä "hienompi", niin sitä enemmän. Matalapalkoista keskituloisiin. Onhan se sosiaalisesti nostavaa kertoa tunnistamaton hienosteleva titteli, kun palkkaa ei yleensä sopivuussyistä kysytä. Ja harva viitsii antaa itsestään tyhmää kuvaa ja kysyä, mikä perustyö sen sanan taakse kätkeytyy.

Tähän törmää insinöörikin, joka on saanut potkut YT:n päätteeksi. Hakiessaan uutta paikkaa. Työkokemusta on kertynyt, mutta palkka vastaa aloittelijan tasoa. 2600-2800, kun on saanut parista edellisestä kokemuksen tuomana nousevaa palkkaa 4000-5000e.

No sehän onnistuu helposti kun samalla aletaan ammattiopistoissa kouluttaa maistereita.

Vierailija kirjoitti:

"Oksa kertoo, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (yamk) jälkeen on nykyään vaikeaa siirtyä yliopistojen tohtorikoulutuksiin. Niihin ei ole avointa yhteishakua, vaan opiskelijat valitaan professoreiden toimesta."

 

Tuohan ei pidä paikkaansa, onhan niihin haku.. Mutta kun Yamk taustaisia ei voida ottaa, koska amkissa ei opeteta tutkimuksen tekoa. Mikä tässä on niin vaikeaa.

Kyllä yamk:n jälkeen voi jatkaa tohtoriohjelmaan, mutta tuo väylä tuntuu olevan harvinainen, kuten tuossa jutussakin mainittiin. Tunnen itsekin yhden, joka yamk-tutkinnon jälkeen jatkoi tohtoriksi yliopiston puolella.

Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että amk:n puolella olisi vielä joku yamk-tutkintoa ylempi tutkinto, joka vastaisi yrityksissä tapahtuvan tutkimuksen ja tuotekehityksen tarpeisiin. Mutta minusta ei ole hyvä idea nimittää sitä yamk-tohtori tutkinnoksi. Sillä tutkinnolla pitäisi olla joku selkeästi erottuva nimi.

Opiskelen itse tällä hetkellä yliopistossa ja teen syksyllä kandin. Olen aiemmin opiskellut AMK:ssa. Minusta tuntuu jotenkin oudolta, miten pienessä roolissa kandityö on yliopistossa. Siihen ei kuulu myöskään mitään tutkimusta, toisin kuin AMK:n opinnäytetyössä. Tuntuu oudolta, että samantasoisen tutkinnon voi saada yliopistossa kevyellä kirjallisuuskatsauksella, mutta AMK:ssa pitää tehdä oma tutkimus, jonka pohjalta opinnäytetyö laaditaan. 

Pidän avausta mielenkiintoisena, en lähde torjumaan sitä suorilta käsin. Mielestäni ehdostusta pitäisi käsitellä tarpeen ja hyödyn näkökulmasta ja unohtaa prestigionäkökulma. Millaista tutkimusta AMK:ssa tehtäisiin? Onko tällaiselle tutkimukselle tarvetta? Pystyvätkö yliopistot tai yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishankkeet nykyisellään vastaamaan tarpeeseen huonosti? Ja ennen kaikkea: olisiko tiedemaailmassa ja työelämässä tarvetta yhä suuremmalle määrälle tohtorinkoulutuksen suorittaneita?

Väylä YAMK:ista tohtoriksi on harvinainen, koska YAMK-opettajat eivät kannusta lahjakkaita opiskelijoita hakeutumaan jatko-opiskelemaan. Lisäksi YAMK-opiskelijan olisi hankalampaa hakeutua johonkin tiettyyn, spesifiin tutkijaohjelmaan, johon otetaan mieluummin proffien jo valmiiksi tuntemia maisteriopiskelijoita.

Vierailija kirjoitti:

Koulutus on kokenut, ja kokee syvenevää inflaatiota. Siksi, koska tavoitteena on akateemisesti kouluttaa koko ajan isompi osa ikäluokista. Samasta syystä rimaa on pudotettu. Että suurempi osa sen ylittää. Nekin, joilla ei olisi ollut edellytyksiä ylittää madaltamatonta rimaa.

Tämä on näkynyt työmarkkinoilla jo vuosikausia. Koko ajan helpompiin perushommiin on nouseet koulutusvaatimukset ja kapea koulutusosaaminen. Palkattavien osalta tekijöiden ammattitermit on muutettu osin lähes tunnistamattomiksi, eikä nimikkeen perusteella enää voi päätellä edes mitä työtä joku tekee. Muutos oli nopea. 2010-luvun puolivälissä työttömäksi jääneen oli vaikeaa edes hahmottaa, mitä työpaikkoja voi hakea, koska nimikkeet muuttuneet täysin.

Samaan kehityskaareen on sovitettu työn halpuuttaminen. Jo vuosia on palkkaa voitu kompensoida tittelillä. Mitä "hienompi", niin sitä enemmän. Matalapalkoista keskituloisiin. Onhan se sosiaalisesti nostava

Ennen DI oli hieno tutkinto ja suurimmalla osalla toimitusjohtajista. Opistoinsinöörikin ihan arvostettu. Nykyään on massiiviset aloituspaikkamäärät insinööri- ja DI-koulutuksiin, joka maakunnassa. Hirveä inflaatio ja se, että on DI, ei kerro enää mitään. TEK hoitanut edunajamisen päin peetä, toisin kuin juristeilla ja lääkäreillä.

Osaaminen ja pätevyys pitää konkreettisesti osoittaa töissä, mikä harmi, kun koulu oli objektiivisempi ja reilumpi tapa tehdä se, myös niille köyhemmistä perheistä tuleville.

Tämä voisi toimia vain sellaisilla erikoisaloilla, joissa ei ole lähellekään vastaavaa yliopistokoulutusta. Tulee nyt mieleen esim. merikapteeni, niin jotain merenkulkuun (ei siis varsinaiseen laivatekniikkaan, jota opetetaan TKK:ssa) liittyyvää tutkimusta varmaan tarvittaisiinkin.

Mutta ei mitään järkeä tehdä tätä samoilla aloillea, joilla on jo yliopistoissakin opetusta ja tutkimusta.

Tuskin Suomen HUUTAVAA OSAAJAPULAA tälläkään tavalla ratkaistaan. Emme kaipaa yhtään turhanpäiväistä teoreetikkoa tänne lisää.

Loiset on taas ronkkimassa veronmaksajien taskuilla. Sairaksien hoitelijoiden aka turhan ulisijoiden & pullan mätystäjien veivauksen kohdalla nähtiin mikä oli takana "ehdotuksessa".

Tehdäänhän AMK:issa nykyäänkin tieteellistä tutkimusta, tosin sitä eivät tee opiskelijat vaan osa opettajista. Tutkimusaiheet ovat käytännönläheisiä, esimerkiksi terveysteknologia arjen hoitotyössä alueella x tai kuluttajakäyttäytymisen muutokset Ukrainan sodan alettua viiteryhmässä y. AMK-tohtorit varmaan tekisivät tällaista käytännnönläheistä tutkimusta laajemmalla skaalalla.

Minusta tuntuu jotenkin oudolta, miten pienessä roolissa kandityö on yliopistossa. Siihen ei kuulu myöskään mitään tutkimusta, toisin kuin AMK:n opinnäytetyössä

Riippuu alasta. Meillä kuului tutkimus. 

Kyllähän näin moni jäisi ilman koulutusta ja saataisiin enemmän niitä siivoojia, joita eniten tarvitaan, yhdessä hoitoalan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Sitten voidaan taas itkeä työvoimapulaa, kun nämä amk-tohtorit eivät voi hakea mihinkään oikeisiin töihin.

Jep, hienompi titteli ja tutkinto opiskelijalle, mutta todellisuudessa valmistutaan työttömiksi. Ammattikorkeakoulu pysyköön lestissään ja keskittyköön työelämälähtöisyyteen. Molemmilla on paikkansa ja vahvuutensa. Itse asiassa moni amk:n käynyt työllistyy paremmin vrt. yliopiston käynyt riippuen siitä mitä opiskelee. 

YAMK-tutkinto ei ole maisteritutkinto! Kannattaa lukea niitä päättötöitä, erilaisia selvityksiä ja raportteja kokonaan vailla kritiikkiä tai tieteellistä perustaa. Oikeastiko meille pitää tulla tohtoreita, joiden tutkimuskohde on AMK-tasolla tutkittavissa eli "tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen tutkimus".

Olisiko terveydenhuollon tai liiketalouden alalta tutkimusta tehnyt YAMK-tohtori yhteiskunnan ja talouselämän kannalta automaattisesti hyödyttömämpi kuin vaikkapa muinaiskreikan tai sukupuolentutkimuksen yliopistotohtori?

Päinvastoin kaikki YAMK-koulutusohjelmat on lopetettava. Kyse on pelkästä kvasitutkinnosta, joka ei tosiasiassa nosta osaamistasoa. Jo nyt ikäluokat ovat niin pieniä, ettei yliopistojen maisteritutkintokoulutuksiin riitä hakijoita. 

Kävisikö siinä niin, että amk-tohtori vastaisi yliopiston maisteria?