Miksi lapsuuden traumat alkaa oireilemaan +30 v iässä?

Voisiko se liittyä aivojen kehittymiseen ja elämän tilanteen tasaantumiseen. Kun elämä on turvallisempaa/tasaisempaa, silloin on aivoilla, mielellä ja keholla aikaa alkaa purkamaan asioita. Ehkä aikaisemmin se ei ole ollut mahdollista tai mieli ei ole ollut siihen vielä valmis vaikka itse ei sitä tiedostaisikaan.

Ihmisen aivot kypsyy lopullisesti aikuiseksi noin 30 vuotiaana. Etulohko on valmis 25v. Eli sinulla ei ole aiemmin ollut emotionaalista kykyä käsitellä näitä traumojasi ja ymmärtää niitä täysin aivojen kehittymättömyyden takia.

Joillain alkaa 40 v, 50 v, jopa 90 v. Kun aika on sopiva tai mieli järkkyy.

Minäkin olen kuullut että vasta 40-50 keski-iän kriisissä yleensä alkaa oireilemaan.

Pitää löytää syyllinen sille, että ei saanutkaan kaikkea haaveilemaansa ja silloin helpoin ratkaisu on sanoa, että äidin vika.

Vierailija kirjoitti:

Pitää löytää syyllinen sille, että ei saanutkaan kaikkea haaveilemaansa ja silloin helpoin ratkaisu on sanoa, että äidin vika.

Se ei ole mitenkään helppoa silloin, kun se oikeasti on äidin vika.

Vierailija kirjoitti:

Pitää löytää syyllinen sille, että ei saanutkaan kaikkea haaveilemaansa ja silloin helpoin ratkaisu on sanoa, että äidin vika.

Mä kelaan usein läpi lapsuuteni traumoja, mutta äitini ei liity mitenkään niihin.

Tuossa iässä alkaa ihmisellä jo olemaan lapsia, joten lasten vaiheet aktivoivat omia lapsuusmuistoja samalta iältä.

Silloin mennään terapiaan. Siellä syötetään valemuistoja lapsuudesta, että saataisiin välit vanhempiin poikki. 

Minulla vaikutti se, kun sain lapsen. Sitä kautta aloin muistamaan omaa lapsuuttani. Oli minulla ollut epämääräinen tunne siitä, oliko asiat olleet niin hyvin kuin annettiin olettaa. Kun itse äitinä tein ratkaisuja lapsen parasta ajatellen, niin monesti nousi mieleen tilanteita missä omat vanhempani ovat kohdelleet minua todella kylmästi. En voisi omalle lapselle tehdä niin. Esimerkkinä vaikka ampiaisen pisto kaulaan. Minua ei viety lääkäriin. Tai kun sain hengenahdistusta allergian vuoksi (toinen tapaus), niin ei taaskaan tehty mitään. Lepäämään vaan yksin.

Ei ne ikää katso, jostakin syystä niitä asioita tulee mieleesi. Ilmeisesti samalla teet havaintoja ja tulee kaikkia tunneasioitakin käsiteltäväksi. Teet itsesi hyväksi nyt niitä töitä. Muista toimia kuitenkin järkevästi vaikka ottaisikin päähän pahasti.

Kaikki tulee aina kun tulee, älkää ainakaan tietoisesti jättäkö käsittelemättä asioita. Voihan myös olla että ihan traumatyöskentelyä, se usein vaikuttaa myös kehoon ja enemmänkin kokonaisvaltaisesti eri tavalla. 

mielen heikkoutta alkaa vanhoja märehtii. Elä omaa elämääsi ja mene eteenpäin äläkä märehdi vanhoja, niihin tapahtumiin et voi vaikuttaa. 

Ei liity välttämättä ikään, vaan siihen, että elämä on tasaista. Aivot varmaan ajattelee, että kun menee hyvin, voikin alkaa käsitellä näitä juttuja. 

Ihminen jää paikoilleen, siitä se johtuu, ihminen lopettaa elämisen hetkessä. Nuori elää aina hetkessä, siinä ero aikuiseen. Sen takia nuori menee aina eteenpäin, kun taas aikuinen menee aina taaksepäin. 

Tää on myös iso syy siihen miksi ihmiset masentuu ja ahdistuu juurikin 30 vuotiaana, se ei oo oikeesti se, että kaikki muut menee naimisiin ja saa lapsia ja ties mitä. Se syy on se, että ihmiset jää paikalleen itse. 

Ihminen kun jää paikalleen, mieli alkaa aina elää omaa elämäänsä. Sen takia moni ei uskalla kohdata esim hiljaisuutta, koska hiljaisuus on se asia, mikä tuo todellisen minän ja kaikki traumat esille.

Sen takia ihminen YRITTÄÄ aina pitää itsensä kiireisenä. Ihminen ei koskaan halua vaan olla hiljaa yksin.

<3

.

Koska omat lapset syntyvät

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen aivot kypsyy lopullisesti aikuiseksi noin 30 vuotiaana. Etulohko on valmis 25v. Eli sinulla ei ole aiemmin ollut emotionaalista kykyä käsitellä näitä traumojasi ja ymmärtää niitä täysin aivojen kehittymättömyyden takia.

Entä, kun etulohko ei toimi? Onko tämä syynä, kun joillain nepsyillä on huono kausi tuossa iässä? Systeemi sakkaa, kun kone ei pystykään käynnistymään harmonisesti.

Vierailija kirjoitti:

mielen heikkoutta alkaa vanhoja märehtii. Elä omaa elämääsi ja mene eteenpäin äläkä märehdi vanhoja, niihin tapahtumiin et voi vaikuttaa. 

Traumojen käsittely ei ole mielen heikkoutta vaan päinvastoin. Vaatii vahvaa psyykeä alkaa käsitellä esimerkiksi menneisyyden hylkäämis- ja väkivaltakokemuksia. Kyseessä ei ole myöskään "märehtiminen" vaan hermostollinen reaktio. Kun elämä on riittävän vakaata ja stressitöntä, tulkitsee keho tilanteen niin, että nyt käsittelemättömille asioille on tilaa nousta pintaan, jotta ne voidaan viimein hoitaa pois vaivaamasta.

Vanhoihin tapahtumiin ei voi kukaan vaikuttaa mutta niiden seurauksiin voi. Tämä edellyttää "märehtimistä" ja sen reflektointia, miten trauma on omaa elämää sabotoinut ja miten toimia jatkossa, jotta vanha traumaohjelmointi saataisiin purettua. Tässä isona apuna on myös fyysinen työskentely, koska trauma koteloituu kehoon. Mikä tahansa kuntosaliharjoittelusta TRE-tekniikkaan ja joogaan toimii.

Jokaiselle tekisi hyvää käydä omaa historiaansa ja sieltä kumpuavia lukkoja läpi. Mitä enemmän joku vähättelee muiden kokemuksia ja kehottaa menemään eteenpäin, sitä todennäköisemmin ihmisellä on itsellään käsittelemättömiä taakkoja. Lähes jokaisen traumoihin ylimielisesti suhtautuvan elämästä on paljastunut jotain, mikä suorastaan huutaa sitä, että kyseisellä ihmisellä ei ole kaikki kunnossa. Parisuhde- ja päihdeongelmat ovat tyypillisiä seurauksia siitä, kun ongelmat ovat jääneet kohtaamatta ja on vain menty eteenpäin mitään sen koommin ajattelematta.

Vierailija kirjoitti:

mielen heikkoutta alkaa vanhoja märehtii. Elä omaa elämääsi ja mene eteenpäin äläkä märehdi vanhoja, niihin tapahtumiin et voi vaikuttaa. 

Ne täytyy märehtiä, että ne sulaa ja poistuu ihmisestä.