Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle 2024 osa 2

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole koskaan nähnyt sinistä, on vaikeaa nähdä ja ymmärtää millainen sininen on. Sitä voi kuvailla vaikka kuinka, mutta ei se toinen sitä tule tietämään ennen kuin hän sen joskus todella kohtaa. Rakkaus on aivan samanlainen. Voi kuvailla kokemattomalle päivät pääksytysten eikä hän siltikään tunne, tiedä ja näe muuta kuin aivojensa tietoisesti rakentaman aproksimaation ja kuvitelman siitä millainen se on. Kun hän sen kokee, hänen ei tarvitse enää kysyä tai pohtia millaista se on. Sen vain tietää ja erottaa. Ihan kuten sininenkin on helppo erottaa muista väreistä sitten kun sen onnistuu näkemään. Enää ei pohdi onko se kuin vihreä. Enää ei luule voisiko se olla vihreä. Ei se ole. Se on sininen.

Eikä toiselle voi sanoa ettei hän ole kokenut rakkautta jos ei ajattele rakkaudesta samalla tavalla kuin sinä. 

Niin. Hän on kokenut jonkun muun tunteen värin. Ei väliä minkä nimen sille antaa. Ehkä se on rakkautta tai sitten ei. Sekin on ihan samanlainen kysymys kuin se onko minun siniseni todella sama kuin sinun sinisesi. Kukaan ei sitä varmuudella tiedä.

Missä ihmeen elämän syövereissä täällä nyt mennään? Eletään vaan jokainen ihan sitä omaa elämää ja otetaan vastaan mitä tulee, oli sitten rakkautta tai ei. Ja terkut saavuttamattomalle kaivatulle tähän loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän et oma kaivattu on kunnon mies ja lurittelee varmasti vaimolleen jos sille päälle sattuvat. Ei kuulu mulle. 

Sama

Vierailija kirjoitti:

Tiskirätti pesty ja laitettu kuivumaan.

Nyt on tyytyväinen puoliso kun tulee kotiin. Hienoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole koskaan nähnyt sinistä, on vaikeaa nähdä ja ymmärtää millainen sininen on. Sitä voi kuvailla vaikka kuinka, mutta ei se toinen sitä tule tietämään ennen kuin hän sen joskus todella kohtaa. Rakkaus on aivan samanlainen. Voi kuvailla kokemattomalle päivät pääksytysten eikä hän siltikään tunne, tiedä ja näe muuta kuin aivojensa tietoisesti rakentaman aproksimaation ja kuvitelman siitä millainen se on. Kun hän sen kokee, hänen ei tarvitse enää kysyä tai pohtia millaista se on. Sen vain tietää ja erottaa. Ihan kuten sininenkin on helppo erottaa muista väreistä sitten kun sen onnistuu näkemään. Enää ei pohdi onko se kuin vihreä. Enää ei luule voisiko se olla vihreä. Ei se ole. Se on sininen.

Eikä toiselle voi sanoa ettei hän ole kokenut rakkautta jos ei ajattele rakkaudesta samalla tavalla kuin sinä. <

Niin. Hän on kokenut jonkun muun tunteen värin. Ei väliä minkä nimen sille antaa. Ehkä se on rakkautta tai sitten ei. Sekin on ihan samanlainen kysymys kuin se onko minun siniseni todella sama kuin sinun sinisesi. Kukaan ei sitä varmuudella tiedä.

 

Ethän sinäkään sitä kokenut ole, kerta kaipailet täällä jotakuta ;) eri

Olen tunnistanut sinisen sävyjä.

Eli jos kaipaa täällä ei ole koskaan kokenut aitoa rakkautta. Asia selvä ja sovittu. Nyt kaikki tyytyväisinä takaisin omiin poteroihinsa. 

Parhaita parisuhdeneuvojia ja lastenkasvattajia ovat he, joilla ei ole parisuhdetta eikä lapsia. Klassikko.

Kaivattuni lirkuttelee mennen tullen varattunakin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jos kaipaa täällä ei ole koskaan kokenut aitoa rakkautta. Asia selvä ja sovittu. Nyt kaikki tyytyväisinä takaisin omiin poteroihinsa. 

No väitehän oli, ettei enää koskaan näe ketään muuta eikä viisari värähdä kenellekään toiselle. Silloinhan sitä ei olla täällä? ;)

Eli ei ole kokenut mitään aitoa jos on varattuna tänne päätynyt. Hyvähän tuo on tietää, täällä sivistyy silmissä. 

Me saadaan vielä toisemme, ennemmin tai myöhemmin . Mietin sua joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Kaivattuni lirkuttelee mennen tullen varattunakin

Tulee luonnostaan. En tee sitä tarkoituksella. Olen vain tällainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole koskaan nähnyt sinistä, on vaikeaa nähdä ja ymmärtää millainen sininen on. Sitä voi kuvailla vaikka kuinka, mutta ei se toinen sitä tule tietämään ennen kuin hän sen joskus todella kohtaa. Rakkaus on aivan samanlainen. Voi kuvailla kokemattomalle päivät pääksytysten eikä hän siltikään tunne, tiedä ja näe muuta kuin aivojensa tietoisesti rakentaman aproksimaation ja kuvitelman siitä millainen se on. Kun hän sen kokee, hänen ei tarvitse enää kysyä tai pohtia millaista se on. Sen vain tietää ja erottaa. Ihan kuten sininenkin on helppo erottaa muista väreistä sitten kun sen onnistuu näkemään. Enää ei pohdi onko se kuin vihreä. Enää ei luule voisiko se olla vihreä. Ei se ole. Se on sininen.

Eikä toiselle voi sanoa ettei hän ole kokenut rakkautta jos ei aja

Ethän sinäkään sitä kokenut ole, kerta kaipailet täällä jotakuta ;) eri

Sinulle jonkinlainen tunne voi vaatia molemminpuolisuutta tai parisuhteen. Minulle ei. Se tunteen väri mistä puhun ei vaadi vastarakkautta tai suhdetta. Ehkä et ole nähnyt sitä tai ehkä olet ja kutsut sitä eri nimellä, who knows. Sen tiedän ettei se tule kenenkään tietoisuuteen jättämättä haalistumatonta jälkeä ja vähintään muistoa, joka elää omana värinään vaikka tyystin harmaassakin maailmassa. Sen verran siinä muuttuu ettei koskaan enää voi palata siihen aikaan ja kokemusmaailmaan, jossa ei tiennyt.  

En kyllä lirkuttele kenellekään, mutta ei ollutkaan minulle. 

Hello, it is you me lookin' for... 

- kaikuluotaaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaivattuni lirkuttelee mennen tullen varattunakin

 

Tulee luonnostaan. En tee sitä tarkoituksella. Olen vain tällainen. 

 

Ei todellakaan tule luonnostaan, mutta todellakin tarkoituksella :)

Vierailija kirjoitti:

Hello, it is you me lookin' for... 

- kaikuluotaaja

 

You seem to be pretty sure of  yourself.

Pirjo-Petteri veti taas energiajuomat nenään. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole koskaan nähnyt sinistä, on vaikeaa nähdä ja ymmärtää millainen sininen on. Sitä voi kuvailla vaikka kuinka, mutta ei se toinen sitä tule tietämään ennen kuin hän sen joskus todella kohtaa. Rakkaus on aivan samanlainen. Voi kuvailla kokemattomalle päivät pääksytysten eikä hän siltikään tunne, tiedä ja näe muuta kuin aivojensa tietoisesti rakentaman aproksimaation ja kuvitelman siitä millainen se on. Kun hän sen kokee, hänen ei tarvitse enää kysyä tai pohtia millaista se on. Sen vain tietää ja erottaa. Ihan kuten sininenkin on helppo erottaa muista väreistä sitten kun sen onnistuu näkemään. Enää ei pohdi onko se kuin vihreä. Enää ei luule voisiko se olla vihreä. Ei se ole. Se on sininen.

Erittäin hyvin sanottu. Mutta huomaatko, yhtä turhaa kuin yrittää selittää toiselle, mitä sininen on, on myös kertoa, että tämä ei tiedä mitä sininen on. Kun käsitemaailmasta puuttuu se koko merkitys ja paikka sille merkitykselle maailmankuvassa, mitä sanakäsite toiselle sisältää, niin ei se vaan mene läpi muureista monellekaan. Jääräpäinen vastarinta inttää vaan, että kyllä mun sininen on yhtä oikein kuin sun sininen. Vaikka se olis vihreä, mutta VAIN ULKOPUOLINEN VOI TÄMÄN HAVAITA. Ulkopuolinen laajemmin näkevä havaitsee heti, että tuo puhuu tummanvihreästä vihreänä ja vaaleanvihreästä sinisenä eikä näe sinistä vaikka lampulla silmään sohittaisiin.



Konkreettisena ääri-ilmiönä samaa näkee näissä keskusteluissa vaikka siinä, kun puhutaan ihastumisesta, rakastumisesta, rakastamisesta ja sen sellaisesta, niin aina löytyy se kiintiönussija jolle ihastuminen on kauniiseen ulkomuotoon hurahtamista, rakastuminen paritteluhormonien purskeita ja rakastaminen ylimmän saavutetun kumppanitason kiinni pitäminen molemminpuolisen hyötyajattelun pettämättömällä logiikalla. 

Juu, väheksymättä mitenkään eri tapoja ajatella ja kokea, kaikki evät vaan ole yhtä laajalla spektrillä tässä elämässä liikenteessä. 

.

Siniset kuvaelmat ei myöskään minun, vaikka kelpo kaunista  kuvastoa rakkaudesta.

.