Lue keskustelun säännöt.
Todellinen syy vauvakatoon on asumisen kallistuminen
13.08.2024 |
Todellinen syy siihen että perheen perustaminen viivästyy on asumisen kallistuminen.
Nuoret eivät saa kotia. Nuoret tarvitsivat turvaa asumiseen. Korkeat vuokrat estävät käsirahan säästämisen. Asunnon hankinta viivästyy. Tai jos sen saa niin kodin ylläpitäminen maksaa liikaa, esim. sähkölaskut nousseet. Remontointi on kallistunut. Ei varaa tehdä lapsia.
Työpaikkojen lähellä ei perheasuntoja, vanhemmat ikäpolvet asuvat keskustojen lähellä. Nuoret joutuvat hakemaan kotinsa kauempaa. Pieni palkka palaa silloin tien päälle bensakuluihin.
Ja kun kolmenkympin puolessa välissä just ja just saavutett suht turvattu talous, niin sitten biologinen kello käy vastaan.
Se että nuoret käyttävät aikaansa kännyköillä tai muuhun ajanviettoon on vain seuraus eikä syy. Täytyy se aika johonkin käyttää, koska kodin perustaminen tehty liian kalliiksi.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkö että on maata Helsingin ulkopuolellakin? Lähes missä tahansa muualla asunnon vuokrat on 500-600e, ja kolmion saa ostettua 100 tonnilla. Ei nämä lisääntymistä estä.
Siis hyi yäk, pitäisi muuttaa BÖNDELLE asumaan?! Siis hyi olkoon! Tiedätkö kuinka pahalta maalaiset haisee? Siellä ei ole edes mitään internationaalia elämää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästä pitää jankata. Varmaan jossain perähikiällä asuminen on halvempaa mutta onko lähellä työpaikkoja? Työpaikka kun on kaukana kotoa niin siinä tulee taas raha, aika ja rajoitteet vastaan. Miten ehdit hakea lapset ajoissa hoidosta? Vakituiset työpaikat on harvassa nykyään. Ja muutenkin työmarkkinoilla potkujen vaara jatkuvasti läsnä.
Itse taas ihmettelen, miten hitossa toiset onnistuvat hommaamaan järkevän työpaikan isosta kaupungista??? Mitä ihmettä?? Tarkoitan siis tällä sellaista työpaikkaa, jolla elättää itsensä.
Isoissa kaupungeissa on toki avoimia työpaikkoja enemmän - mutta myös hakijoita on tolkuton määrä.
Itse tajusin tämän ajoissa, ja hain työpaikkaa juuri muuttotappiokaupungeista. Tadaa: hakijoita oli paljon vähemmän, pääsin haastatteluun lähes joka kerta, ja eipä aik
Suomessa on kymmeniä 30'000-200'000 asukkaan kaupunkeja. Niissä, ja niiden liepeillä eletään ihan normaalia elämää: käydään töissä, harrastetaan, kasvatetaan lapsia ja annetaan niitä varhaiskasvatuksen piiriin vanhempien ollessa töissä. Kuulostaa siltä, että monessa paikkaa julkiset palvelut ovat laadukkaampia ja saavutettavissa paremmin kuin suurissa kaupungeissa.
Itse työskentelen tehtävissä ja yrityksessä, jossa me toiminhenkilöt voidaan istua vaikka kuussa työpäivämme. ai niin, tilava kolmiomme maksoi 135'000 euroa + 15'000 euron facelift, huoltovastike reilut 200 euroa, kauppaan 1,5km, hiihtoladulle /lenkkipolulle ja alakouluun 50m, kirjastoon tai salille 2 km ja kattavampiin palveluihin 8 km.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hevonpaskaa.
Pieksämäeltä löytyy 300€/kk asuntoja . Kuten muualtakin Suomesta. Tähän saa asuntotukea . Jo pelkästään lapsilisä kattaa kolmasosan vuokrasta.
Kaikenlaisia tekosyitä. Tiedän oikean syyn, mutta sitä ei saa täällä kertoa.
Minä voin kertoa omani:
Tein ainokaisen 2000-luvun alussa. Sitten sitouduin työuraan. Sitten parisuhteeni päättyi. Ja kun kymmenen vuotta sitten löysin uuden parisuhteen, en enää halunnut tehdä Suomeen lasta.
En luota yhtään, että Suomi, tai valtaosa Euroopastakaan tulee olemaan hyvä paikka lapseni elää aikuisuuttaan. Täällä Itä-Suomessa olot on vielä hyvät (töitä riittää tekeville, opiskelupaikkoja on, puhdasta luontoa, ei nuorten tolkutonta väkivaltaa /päihteitä /ryöstelyitä ym toisen ihmisen oikeuksien totaalista sivuuttamista
"Sinä asut siellä persereiässä muiden ihmisten verorahoilla,minkä olet sopivasti unohtanut. "
Hah, ja kuinkahan sinä tämän päättelet? Maksan veroja pelkästään ansiotulosta n 20'000 euroa vuodessa ja se tulo tulee yksityisestä yrityksestä, jolle tuotan vuosittain satojen tuhansien, jopa miljoonan euron, lisäarvon työlläni.
Meillä täällä kauniisti ilmaisemassasi peppureiässä kun ei eletä valtion töistä, eli muiden maksamista veroista, vaan ihan yksityisrahoitteisten yritysten maksamasta työtulosta. Tuottohan lasketaankin sitten Helsingin eduksi, pääkonttorin osoitteen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hevonpaskaa.
Pieksämäeltä löytyy 300€/kk asuntoja . Kuten muualtakin Suomesta. Tähän saa asuntotukea . Jo pelkästään lapsilisä kattaa kolmasosan vuokrasta.
Kaikenlaisia tekosyitä. Tiedän oikean syyn, mutta sitä ei saa täällä kertoa.
Veikkaan ettei 300€ vuokraan saa mitään asumistukea. Niin pihalla voi olla joku tässä maassa. Muutenkin hevonperseeseen muuttaminen ei houkuttele ketään. Maksat vain mummojen hoidosta ja itse et saa mitään
300 eurolla ei todellakaan perhe asuu edes Pieksämäellä. Ei kannata uskoa kaikkea mitä palstalla lukee.
Saa 300e asuntoon asumistukea, varsinkin työtön. Voi ihan itse käydä laskemassa.
Miten voi olla niin vaikeaa tajuta, ettei niissä parinkymmenen tuhannen asukkaan kaupungeissa ole töitä? Moni asuisi niissä, jos voisi. Palvelut ja koulut häviävät, kun ne nykyisetkään asukkaat ei löydä töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla niin vaikeaa tajuta, ettei niissä parinkymmenen tuhannen asukkaan kaupungeissa ole töitä? Moni asuisi niissä, jos voisi. Palvelut ja koulut häviävät, kun ne nykyisetkään asukkaat ei löydä töitä.
No miksi sitten juuri näissä pienissä kaupungeissa on kaikkiin avoimiin työpaikkoihin paljon vähemmän hakijoita kuin isoissa kaupungeissa vastaaviin työpaikkoihin? Jos kerran töitä ei ole, niin miksi sitten on suorastaan hakijapula moniin tehtäviin?
Mites ne jotka eivät ole toimihenkilöitä ja jotka joutuvat repimään persiinsä työpaikalle päivittäin? Ei meinaan tollasia duuneja ole ihan jokaiselle. On se vaikeaa joillekin ihmisille tajuta miten onnekkaita ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla niin vaikeaa tajuta, ettei niissä parinkymmenen tuhannen asukkaan kaupungeissa ole töitä? Moni asuisi niissä, jos voisi. Palvelut ja koulut häviävät, kun ne nykyisetkään asukkaat ei löydä töitä.
No miksi sitten juuri näissä pienissä kaupungeissa on kaikkiin avoimiin työpaikkoihin paljon vähemmän hakijoita kuin isoissa kaupungeissa vastaaviin työpaikkoihin? Jos kerran töitä ei ole, niin miksi sitten on suorastaan hakijapula moniin tehtäviin?
Kerrotko mikä on tällainen pieni kaupunki, jossa on hakijapula töihin? Minkä alan töihin?
Vierailija kirjoitti:
Joo ja ei. Suurin osa, kuten minä, ei haluta lapsia
No eipä tuo ainakaan tilastollisesti pidä paikkaansa, mututuntuma ei aina ole paras mittari. Tuossa aihetta käsittelevässä Ylen artikkelissa tutkija sanoi, että 3/4 lapsettomuudesta on ihmisillä, jotka haluaisivat kyllä lapsia mutta jäävät syystä tai toisesta ilman. Eli hyvin pieni osa on vapaaehtoisesti lapsettomia, vaikka siitä paljon puhutaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Tirsk! Ei ole monellakaan alalla. Nimenomaan muualla työpaikka voi olla esim. yhden tehtaan varassa. Kun se lopettaa, ei ole satojen kilometrien säteellä mitään. Ja kun töitä tarttee molemmat puolisot. Sen takia taantuvilla paikkakunnilla on halvalla asuntoja myynnissä, kun ei ole töitä.
Usein kahden puolison perheessä molemmille on töitä vain isommissa kaupungeissa."
Tirsk itsellesi!
Jos et tajua, että työtä on muuallakin kuin isoissa kaupungeissa (niiden keskustoissa), elä sitten tietosi kanssa. Maksa ylihintaista vuokraa tai ylisuurta asuntolainaa + korkoja vaikka loppuikäsi. Asu ahtaasti ja kalliisti. Saa suorittaa.
Itselläni on sellainen tilanne, että jos joudun irtisanotuksi esimerkiksi 4-5 vuoden kuluttua (nyt ei ole sellaista tilannetta edes näköpiirissä, joten siitä johtuen tuollainen aikahaarukka) niin käytännössä voin elää vaikka loppuikäni ilman työpaikkaa, ja ilman tarvetta sopeuttaa elintasoani. Muutaman vuoden kuluttua lapset lähtevät kotoa, ja jo nyt omat pääomatuloni ovat isommat kuin kuukausittaiset asumis- ja ruokamenoni.
Eli jos jäisin työttömäksi, aluksi ansiosidonnaiselle, ja sen jälkeen peruspäivärahalle, ei varsinainen elantoni olisi siitä edes kiinni; saadut työttömyyskorvaukset olisivat "vain" extrarahaa.
Vierailija kirjoitti:
Mites ne jotka eivät ole toimihenkilöitä ja jotka joutuvat repimään persiinsä työpaikalle päivittäin? Ei meinaan tollasia duuneja ole ihan jokaiselle. On se vaikeaa joillekin ihmisille tajuta miten onnekkaita ovat.
Sosialistisen vero-tuki- ja kaupunkisuunnittelun tuottamia ongelmia taas.
jos ei ravintolatyöntekijä tule palkallaan toimeen ja pysty asumaan järkevän matkan päässä työpaikastaan, ravintola menee joko työvoimapulan vuoksi nurin tai tekee jotain asialle. Vastaavasti ravintolan käyttöaste nousee ja työntekijälle on varaa maksaa parempaa palkkaa kun asiakkaiden kulutuskyky nousee maltillisemmalla verotuksella.
Meillä yleishyödyllinen kaupungin rahoittama vuokra-asuntoyhtiö pitää tappion uhallakin tuhansia asuntoja tyhjillään, jottei vuokrataso pääsisi putoamaan kysynnän laskettua suhteessa tarjontaan. Kyllä on Satot ja Kojamot onnistuneet lobbaamisessa ja mikäpäs siinä kun aina voi nostaa vuokraa asumistuen seuratessa perässä. Vai voiko sittenkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ihan hyvä kehitys, ihmiset ovat alkaneet ymmärtää ettei lisääntyminen ole se elämän paras juttu ja tätä ajattelua yleinen tilanne todella edistää, hyvä näin.
Siitä huolimatta suomalaiset lisääntyy ja aikanaan vaje korvautuu muualta muuttajilla, tämä on ihan väistämätöntä, haluttiin sitä tai ei. Valtiolla ei ole varaa "teettää" rahalla lapsia ja toki hyvä ettei niitä sitä varten tehdäkkään.
Kun lukee aloituksia, missä isät lyö hanskat tiskiin muutaman vuoden lapsiarjen jälkeen, haetaan syytä milloin mistäkin, mutta syy on ihan yksinkertainen, tajutaan että elämä meni siitä, ikuinen pallo jalassa, kun vapaana lapsettomana voi nykymaaimassa tehdä niin paljon muutakin kun vaihdella paskavaippoja ja riidellä muijan kanssa. eli ymmärretään kaikki paska mitä lapset tuovat mukanaan, kyllä siinä tekee mieli lyödä hanskat tiskiin.
Olen si
On kyllä äärimmäisen huono malli tuo Karibiaan malli. Miehet ovat hoitovastuun vapaamatkustajia ja jo rahalllinen apu perheen elatukseen miehiltä on sisaruksien sukupuolen varassa, jos sisaruksia ylipäänsä on. Hyvin usein tuo malli johtaa siihen, että naiset sekä elättävät että hoitavat lapset yhdessä, miehet ovat itseensä keskittyviä turhakkeita, joiden ainoa panos on siittiö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tästä pitää jankata. Varmaan jossain perähikiällä asuminen on halvempaa mutta onko lähellä työpaikkoja? Työpaikka kun on kaukana kotoa niin siinä tulee taas raha, aika ja rajoitteet vastaan. Miten ehdit hakea lapset ajoissa hoidosta? Vakituiset työpaikat on harvassa nykyään. Ja muutenkin työmarkkinoilla potkujen vaara jatkuvasti läsnä.
Itse taas ihmettelen, miten hitossa toiset onnistuvat hommaamaan järkevän työpaikan isosta kaupungista??? Mitä ihmettä?? Tarkoitan siis tällä sellaista työpaikkaa, jolla elättää itsensä.
Isoissa kaupungeissa on toki avoimia työpaikkoja enemmän - mutta myös hakijoita on tolkuton määrä.
Itse tajusin tämän ajoissa, ja hain työpaikkaa juuri muuttotappiokaupungeista. Tadaa: hakijoita oli paljon vähemmän, pääsin haastatteluun lähes joka kerta, ja eipä aikaakaan, kun sain nimet toistaiseksi voimassa olevaan
Tämä on totaalisen totta. Oikeasti niillä pikkupaikkakunnilla on ongelmana usein se, ettei työntekijöitä tahdo saada, kun taas kaupungissa samaa työpaikkaa hakee 100 ihmistä. Mutta toki, tämä riippuu vahvasti alasta ja se että molemmille puolisoille löytyy työpaikka olisi toki perheen perustamisen kannalta olennaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieni ja keskituloisilla on vaikeaa edes elättää itsensä, joten lapsien hankkiminen ei ole toivomuslistalla etusijalla.
Komppaan. Meillä oli juuri ja juuri varaa pieneen rivarikaksioon Turussa ja olemme keskiluokkaa/alempaa keskiluokkaa. Pääkaupunkiseudulle ei toivoakaan. 15 vuotta sitten kun ystäväni ostivat asuntonsa, olisimme saaneet samalla hinnalla vähintään ison kolmion. Lapset oli suunnitelmissa, mutta ei tänne kyllä mahdu kuin yksi ja hänkin on sitten meidän kanssa samassa huoneessa koko elämänsä. Hurraa :D Ja kyllä kehyskunnissa ja maalla on halvempaa, mutta jos minun pitää tehdä valinta asunko maalla vai hankinko monta lasta niin vastaus on, että lapset jää tekemättä. Itselleni tämä on ok, mutta yhteiskunnalta toivoisi toimia jatkuvan kurjistamisen sijaan, jos syntyvyyden lasku on kerran niin kauhea katastrofi.
Vierailija kirjoitti:
Komppaan. Meillä oli juuri ja juuri varaa pieneen rivarikaksioon Turussa ja olemme keskiluokkaa/alempaa keskiluokkaa. Pääkaupunkiseudulle ei toivoakaan. 15 vuotta sitten kun ystäväni ostivat asuntonsa, olisimme saaneet samalla hinnalla vähintään ison kolmion. Lapset oli suunnitelmissa, mutta ei tänne kyllä mahdu kuin yksi ja hänkin on sitten meidän kanssa samassa huoneessa koko elämänsä. Hurraa :D Ja kyllä kehyskunnissa ja maalla on halvempaa, mutta jos minun pitää tehdä valinta asunko maalla vai hankinko monta lasta niin vastaus on, että lapset jää tekemättä. Itselleni tämä on ok, mutta yhteiskunnalta toivoisi toimia jatkuvan kurjistamisen sijaan, jos syntyvyyden lasku on kerran niin kauhea katastrofi.
Asumisen kalleus varmaankin vaikuttaa monen pariskunnan suunnitelmiin perheen perustamisesta.
Etenkin kalliit perheasunnot vaikuttavat siihen, että lapsia haluavatkin pariskunnat usein jättävät lapsiluvun yhteen. Pk-seudulla ja isoissa kaupungeissa isot perheasunnot ovat niin kalliita, ettei monilla tavallisilla työssä käyvillä ole varaa 2-4 lapsen perheisiin, vaikka toiveet voisivat olla toisenlaisia. Ruoka- ja harrastuskulut ovat myös kasvaneet inflaation laukatessa. Eipä ihme, että perheellisilläkin rahat ovat loppu eikä lisää lapsia ole tulossa.
Pienituloisin 2 kymmenystä tekee kuitenkin Suomessa suhteessa eniten lapsia.
Vuodesta 1995 on lasten lukumäärä pienentynyt eniten keskituloisissa sekä toiseksi korkeimmassa tulodesiilissä. Lapsia taas hankitaan enemmän kuin 1995 pienituloisimmassa desiilissä poislukien kaikkein pienituloisin 2% kotitalouksista, jossa lastentekointo on pudonnut.
Toimeentulo-ongelma ei siis tuntuisi olevan syynä. Ehkäpä työelämä?
https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2021/lapsia-elaa-tulojakauman-k…
Mututuntumalta sanoisin, että pienituloiset hankkii lapsensa aikaisemmin kun muut ovat kouluttautumassa sen koommin asunnoista stressaamatta. Suurin ongelma varmaan olemme siis juuri me 30+ lapsettomat, joita on paljon. Vaan eipä se akateeminen koulutuskaan, johon kymmenen vuotta elämästäni pistin taannut keskituloa enempää palkkaa. Tästä päästään siihen, ettei ole varaa isompaan asuntoon, kun on päässyt vasta hetki sitten työelämään kiinni. Nyt jatkuvasti saakin pelätä töiden loppumista, joten jo hankkimamme pieni asunto tulee olemaan ankkuri, jossa roikumme kynsin hampain kiinni. Jos vaikka sitten eläkkeellä olisi edes helpompaa kun on maksettu asunto. Lapsia tähän yhtälöön on vaan todella vaikea enää kuvitella.
Vierailija kirjoitti:
Tiesitkö että on maata Helsingin ulkopuolellakin? Lähes missä tahansa muualla asunnon vuokrat on 500-600e, ja kolmion saa ostettua 100 tonnilla. Ei nämä lisääntymistä estä.
Siellä ei vaan ole töitä. Päiväkoti on auki klo 7-17 ja jos menee tunti työmatkoihin niin lastenhoito voi käydä hankalaksi, vaatii ainakin molempien vanhempien panosta viennin ja noudon suhteen.
300 eurolla ei todellakaan perhe asuu edes Pieksämäellä. Ei kannata uskoa kaikkea mitä palstalla lukee.