Mitä tekee pizzasta ja hampurilaisesta epäterveellisiä?

Vierailija kirjoitti:

Okei, hampparit on epäterveellisiä. Samoin pitsa. Mutta samoilla kriteereillä tarkasteltuna epäterveellistä on myös kaikki pasta, jossa on juustoa ja lihaa, lihapullat, täytetyt patongit, lihapiirakat, kaikki kotitekoiset ruokaisat piirakat, makaronilaatikko ja monet muut ihan tavallisina pidettävät ruuat. Joku jauhelihaperunasoselaatikkokin on kuidutonta, prosessoitua hiilaria ja punaista lihaa, mutta ei sitä varmaan kukaan aattele erityisen epäterveellisenä. Ja ei, tähän ei kelpaa mikään "no sen kanssa syödään kasviksia", koska eihän hampparin kanssakaan yleensä syödä kuin ne rehut mitä siellä sisällä on.

Tilatessa voi sanoa että jätä ne rehut pois !

Vierailija kirjoitti:

en tiedä mitä hampurilainen painaa, mutta tässä 100g sisältämät...katsokaa SUOLAn määrää.

Hampurilainen

294 Kalorit (kcal)

 - 100 g

NutrientAmount(g)DV(%)

Lipidi14 g

Kolesteroli 47 mg

Natrium 414 mg SUOLA ois n 0,9 hyvä saantimäärä

Kalium 226 mg

Hiilihydraatti 24 g

Proteiini 17 g

Tarkistapa nyt itse tuo suolan määrä.

Huomioithan myös sen, että meillä Suomessa suolamerkinnät tuotteissa ja suosituksissa ovat natriumkloridia, kun taas esim. yhdysvaltalaisissa lähteissä merkitään vain natriumin määrä, joten et voi suoraan verrata niitä suomalaisiin merkintöihin ja suosituksiin.

Suomessa suolan (natriumkloridi) saantisuositus on max 5g/vrk. 5g=5000mg, joten tuo sinun 414mg ei ole edes kymmenesosaa suosituksesta, eikä se siten olisi ollenkaan ongelmallista. Mutta olet sotkenut yksiköt niin lahjakkaasti, ettei tuosta kukaan ota selkoa.

Ruisleipä on iso piilosuolan lähde, mutta sitä on syötävä ainakin puolen tusinaa viipaletta päivässä. Tämän vuoksi muun ruuan on oltava suolatonta ja mautonta. Mutta on sen arvoista, että saamme olla terveempiä kuin ruisleivättömät kansat

Vierailija kirjoitti:

Ruisleipä on iso piilosuolan lähde, mutta sitä on syötävä ainakin puolen tusinaa viipaletta päivässä. Tämän vuoksi muun ruuan on oltava suolatonta ja mautonta. Mutta on sen arvoista, että saamme olla terveempiä kuin ruisleivättömät kansat

Mikä estää leipomasta itse?

Vierailija kirjoitti:

Ruisleipä on iso piilosuolan lähde, mutta sitä on syötävä ainakin puolen tusinaa viipaletta päivässä. Tämän vuoksi muun ruuan on oltava suolatonta ja mautonta. Mutta on sen arvoista, että saamme olla terveempiä kuin ruisleivättömät kansat

Ihminen ei tarvitse ruisleipää eikä viljoja ylipäätään. Niitä on alettu aikanaan käyttää, koska niistä saa nopeasti energiaa. Eivät ne silti ole terveellisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea vastaus kuuluu: täytteet.

Pizza Margaritalla ei liho/sairastu kukaan, kuten ravintoterapeuttini sanoi.

Jos hampurilaisessa on pelkkää kasvista sisällä, tuskin lihoo/sairastuu silläkään.

Väärin meni; ihminen on luontojaan lihan ja eläinrasvan syöjä. Eli kun jätetään pizzoista ja hampurilaisista pois kaikki kasvisperäinen niin niistä saadaan terveellisiä.

 

Ihminen itseasiassa taitaa olla sekasyöjä jonka kuuluu saada pääosa ravinnostaan kasviksista. Jos ihminen olisi lihansyöjä niin meillä olisi terävät hampaat kuten kissoilla ja koirilla.

Ihminen on luontojaan hyper-karnivori. Tästä on todisteena ravintoketjussa kertyvien typpi-isotooppien pitoisu

Nice story bro. Keksitkö itse vai kopioitko netistä?

 

No sehän ei tullut yllätyksenä että et tunne tieteellistä tutkimusta. Kannattaisi joskus kaltaisesi tyhjäpäänkin lukea muutama artikkeli aiheesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkoisen viljan käyttö (= kuiduttomuus) sekä (tyydyttyneen) rasvan määrä sekä kasvisten vähäinen määrä.

Myös hampparissa?

Ja kovaa rasvaa ( majoneesit), liikaa suolaa ja punaista lihaa. 

Majoneesi on itse asiassa pääasiassa pehmeää rasvaa, koska siihen käytetään öljyä. Mutta hampparin pihvissä on paljon kovaa rasvaa. Kana- tai kalahamppari on parempi vaihtoehto. Ja onhan niitä ainakin ollut myös ruisburgereita, muistelen, tosin harvoin tulee käytä hampparipaikoissa. Siinä on enemmän kuituja. 

Ihmisravinnoksi parasta lihaa on rasvainen liha ja se on parasta burgeriinkin. Kuolo korjaa jos ei ravinnosta löydy rasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkoisen viljan käyttö (= kuiduttomuus) sekä (tyydyttyneen) rasvan määrä sekä kasvisten vähäinen määrä.

 

Myös hampparissa?

Ja kovaa rasvaa ( majoneesit), liikaa suolaa ja punaista lihaa. 

Majoneesi tehdään kasvisöljystä. Pehmeää rasvaa. 

Kananmuna? Siinä on kovaa rasvaa.

Valtaosa kananmunan rasvasta on tyydyttynyttä. Ks. Fineli, sieltä selviää paljon muutakin ja kaataa luuloja.

Kanamunat ovat terveellisiä.

Myers M, Ruxton CHS. Eggs: Healthy or Risky? A Review of Evidence from High Quality Studies on Hens Eggs. Nutrients. 2023; 15(12):2657. https://doi.org/10.3390/nu15122657

Hens eggs (from Gallus gallus domesticus) provide choline, folate, vitamin D, iodine, B vitamins and high-quality protein and are no longer viewed by national bodies as a risk factor for hypercholesterolaemia and cardiovascular disease (CVD). Yet, questions remain about the benefits and risks of eating eggs regularly. This review evaluates recent high-quality evidence from randomised controlled trials (RCT) and meta-analyses of observational studies and considers new areas of interest, such as weight management, protein metabolism, allergy risk and sustainability. In several RCT, eggs increased muscle protein synthesis and lowered fat mass, which could support optimal body composition. Eggs within a meal improved satiety, which could translate into lower energy intakes, although more RCT are needed. In observational studies, higher egg consumption was associated with a null effect or a modest reduced risk of CVD. For type 2 diabetes (T2D) incidence and risk of CVD in people with T2D, there were inconsistencies between observational and RCT data, with the former noting positive associations and the latter seeing no effect of higher egg intake on markers of T2D and CVD. Sustainability metrics suggest that eggs have the lowest planetary impact amongst animal proteins. To lower allergy risk, earlier introduction of eggs into weaning diets is warranted. In conclusion, the balance of evidence points to eggs being a nutritious food suggesting there are broad health benefits from including eggs in the diet at intakes higher than that currently consumed by European populations.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkoisen viljan käyttö (= kuiduttomuus) sekä (tyydyttyneen) rasvan määrä sekä kasvisten vähäinen määrä.

 

Myös hampparissa?

sämpylä = valkoista viljaa

majoneesi = rasvaa

jauhelihapihvi = rasvaa

pari tomaatin siivua, vähän sipulia ja salaatinlehti = vähäinen määrä kasviksia

ja siis lisäksi juusto = kovaa rasvaa

Juusto on terveyden kannalta varsin neutraali tai ehkä jopa hyödyllinen ravinnonlähde.

Hjerpsted, Julie, and Tine Tholstrup. "Cheese and cardiovascular disease risk: a review of the evidence and discussion of possible mechanisms." Critical reviews in food science and nutrition 56.8 (2016): 1389-1403.

Currently, the effect of dairy products on cardiovascular risk is a topic much debated and with conflicting results. The purpose of this review is to give an overview of the existing literature regarding the effect of cheese intake and risk of cardiovascular disease (CVD). Studies included reporting the intake of cheese and risk of CVD or risk markers of CVD represent four human intervention studies, nine prospective studies, one prospective case-cohort study, one prospective nested case-control study, five case-control studies, five cross-sectional studies and three correlation studies. The possible mechanisms that may be of importance include calcium, protein, fermentation and the fatty acid composition of cheese. Results from four prospective studies reported no association between cheese intake and CVD risk, whereas one reported an increased risk, two reported a decreased risk and one reported no association in men but a decreased risk in women.

Vierailija kirjoitti:

Kotona tehty alusta lähti oleva hamppari voi olla ok mutta ravintoloissa ne on täynnä piilosokereita ja rasvaa ja suolaa. Sisältävät paljon kaloreita mutta ei paljoa ravinteita ja näin ei pidä nälkää poissa 

Ei se kotona tehtykään yhtään terveellisempi ole. Samaa roskaruokaa kaikki, pelkkää rasvaa hiilihydraattia, sokeria ja suolaa. Ällöttää ihmiset jotka moista moskaa syövät. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valkoisen viljan käyttö (= kuiduttomuus) sekä (tyydyttyneen) rasvan määrä sekä kasvisten vähäinen määrä.

 

Myös hampparissa?

Ja kovaa rasvaa ( majoneesit), liikaa suolaa ja punaista lihaa. 

Majoneesi tehdään kasviöljystä 

Ja kananmunasta joka on tunnetusti yksi epäterveellisimmistä ruoka-aineista. 

Ei mikään muu kuin raaka-aineet. Jos tekee pizzaa ja hampurilaisia itse kotona alusta lähtien, niin ne voi olla vaikka superfoodien veroista kamaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona tehty alusta lähti oleva hamppari voi olla ok mutta ravintoloissa ne on täynnä piilosokereita ja rasvaa ja suolaa. Sisältävät paljon kaloreita mutta ei paljoa ravinteita ja näin ei pidä nälkää poissa 

Ei se kotona tehtykään yhtään terveellisempi ole. Samaa roskaruokaa kaikki, pelkkää rasvaa hiilihydraattia, sokeria ja suolaa. Ällöttää ihmiset jotka moista moskaa syövät. 

Mitä sä oikein höpötät? Mitä sinä syöt?

Ei kannata pissaa juoda

Jos ostat ne kaupasta niin ne ei ole terveellisiä. Jos teet itse niin voit tehdä niistä ihan niin tervellisiä kuin osaat/haluat/viitsit.

Nk. ultra-prosessoidut ruuat ovat uusi höpöhöpö, jolla pelotellaan ihmisiä. Kyse on kuitenkin lopulta aina ruokavalion laadusta ei siitä miten se on "prosessoitu".

https://theconversation.com/not-all-ultra-processed-foods-are-bad-for-y…

The new paper just published used 30 years of data from two large US cohort studies to evaluate the relationship between ultra-processed food consumption and long-term health. The study tried to disentangle the effects of the manufacturing process itself from the nutrient profile of foods.

The study found a small increase in the risk of early death with higher ultra-processed food consumption.

But importantly, the authors also looked at diet quality. They found that for people who had high quality diets (high in fruit, vegetables, wholegrains, as well as healthy fats, and low in sugary drinks, salt, and red and processed meat), there was no clear association between the amount of ultra-processed food they ate and risk of premature death.

This suggests overall diet quality has a stronger influence on long-term health than ultra-processed food consumption.

When the researchers analysed ultra-processed foods by sub-category, mass-produced wholegrain products, such as supermarket wholegrain breads and wholegrain breakfast cereals, were not associated with poorer health.

This finding matches another recent study that suggests ultra-processed wholegrain foods are not a driver of poor health.

The authors concluded, while there was some support for limiting consumption of certain types of ultra-processed food for long-term health, not all ultra-processed food products should be universally restricted.

Vierailija kirjoitti:

Kaiken voi tehdä terveellisemminkin, mutta yleensä hamppareissa ja pizzoissa käytetään valkoista ravintoköyhää viljaa, paljon suolaa ja epäterveellistä rasvaa, punaista lihaa ja juustoa, piilosokeria ja kaikki on yliprosessoitua.

Noista pizzan saa ehkä helpommin valmistettua tasapainoiseksi ja terveellisemmäksi jos itse tekee. Täysjyvä hapanjuuripohja, itse tehty tomaattikastike ja runsaasti kasviksia päälle. Juusto on sen verran epäterveellistä itsessään ettei siitä saa terveellistä millään (lisäksi addiktoivaa, kasomorfiini saa himoitsemaan lisää mikä johtaa helposti ylisyöntiin) joten jätetään pois.

Onhan juustossa kuitenkin kalsiumia yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona tehty alusta lähti oleva hamppari voi olla ok mutta ravintoloissa ne on täynnä piilosokereita ja rasvaa ja suolaa. Sisältävät paljon kaloreita mutta ei paljoa ravinteita ja näin ei pidä nälkää poissa 

Ei se kotona tehtykään yhtään terveellisempi ole. Samaa roskaruokaa kaikki, pelkkää rasvaa hiilihydraattia, sokeria ja suolaa. Ällöttää ihmiset jotka moista moskaa syövät. 

Mitä sä oikein höpötät? Mitä sinä syöt?

Runsaasti tuoreita kasviksia, vähärasvaista kalaa, broileria, siemenöljyjä... 

Vierailija kirjoitti:

Pizzaa ja hampurilaisia saa syödä. Suklaata saa syödä. Sipsiä saa syödä.

Kyse on siitä, minkälainen ruokavalio on kokonaisuudessaan.

Tyhmemmänkin pitäisi sen verran tajuta, että pelkällä pizzalla ja hampurilaisilla ja roskaruoalla eläminen ei todellakaan ole terveellistä.  Miksi aina pitää mennä ääripäihin?  Miksi on niin vaikea tajuta että mikään ei ole kiellettyä, järjen pitää vain sanoa minkälaisia määriä ja miten usein.

Terveellisen kotiruoan kustannuksella ei pidä alkaa ahtaa pelkkää roskaruokaa josta puuttuu kaikki elimistölle ja terveydelle välttämättömät vitamiinit ja hivenaineet. 

Jos tästä yrittää puhua, saa vastaansa lauman öyhöjä mölyämään että mitään ei saa syödä ja vihanneksilla ei elä.

Järjen käyttö -jos sitä on - on luvallista tässäkin asiassa.

Lihavilta ihmisiltä pitäisi kieltää pizzat,hampparit,suklaat ja sipsit. Kaupassa pitäisi olla joku vaaka mihin mennää ja jos painoa on liikaa niin ei myydä herkkuja sille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin sinäkin luettusi ymmärrät. Mutta koita vetää kasviksia niin, että saat saman energiamäärän kuin lihasta ja eläinrasvasta, tule sitten sanomaan miten se kylläisyys pysyi.

Miksi ihmeessä myrkyttäisin itseäni kasviksilla? Kun syö lihaa ja eläinrasvaa niin keho kertoo oikean määrän. Hiilihydraattimoskaa, joka on peräisin kasviksista, voi mättää ilman mitään rajaa.

 

 

Kasviksista saatavat hiilihydraatit eivät ole sama asia kuin sokerit ja valkoiset viljat. Kasviksista saatavat hiilihydraatit ovat usein hitaasti imeytyviä ja ravintokuitupitoisia, mikä auttaa säätelemään verensokeritasoja eikä aiheuta verensokerin nopeita vaihteluita. Kasvikset sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja, jotka edistävät kehon terveyttä ja suojaavat

 

Tämä väite sisältää joitakin väärinkäsityksiä ja yksinkertaistuksia. Käydään läpi muutamia keskeisiä kohtia:

Hiilihydraatit ja glukoosi: On totta, että monet hiilihydraatit pilkkoutuvat elimistössä glukoosiksi, mutta tämä ei tarkoita, että kaikki hiilihydraatit muuttuvat täysin glukoosiksi. Esimerkiksi kuitu, joka on hiilihydraatti, ei muutu glukoosiksi, vaan se kulkee osittain muuttumattomana suoliston läpi.

C-vitamiinin tarve ja glukoosi: C-vitamiini ja glukoosi eivät varsinaisesti "kilpaile" GLUT4-glukoosinsiirtäjästä. GLUT4 on insuliinista riippuvainen glukoosinsiirtäjä, joka on tärkeä glukoosin siirrossa soluihin, erityisesti lihaskudoksessa ja rasvakudoksessa. C-vitamiini ei vaikuta suoraan GLUT4

toimintaan.

C-vitamiinin tarve: C-vitamiini on välttämätön monille kehon toiminnoille, kuten kollageenin synteesille, antioksidanttisuojalle ja immuunijärjestelmän toiminnalle. Kehomme ei voi itse tuottaa C-vitamiinia, joten se on saatava ravinnosta. Vaikka hiilihydraattien saanti voi vaikuttaa moniin aineenvaihdunnan prosesseihin, se ei poista tarvetta C-vitamiinille.

Kasvisten rooli: Kasvikset ovat tärkeä lähde C-vitamiinille. Vaikka voi olla, että glukoosin ja C-vitamiinin saanti voivat vaikuttaa toisiinsa joillakin tavoin, se ei tarkoita, että C-vitamiinia ei tarvitsisi tai että se saataisiin riittävästi muista lähteistä ilman kasviksia. C-vitamiinin puutos voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten skorbuuttiin.

Yhteenvetona, vaikka glukoosi ja hiilihydraatit vaikuttavat aineenvaihduntaan, C-vitamiinin saanti on edelleen tärkeää, ja sitä tulisi saada monipuolisesta ruokavaliosta, johon kuuluu myös kasviksia.