Luitteko uudesta Kaksplussasta jutun sukupuolettomasta kasvatuksesta?

Kaiken pitää olla vaaleanpunaista, helyjä on yli hyvän maun rajan ja mikään muu kuin mekot ei tule kyseeseenkään. Ja tämä on kyllä jotain geeneihin kirjoitettua, sillä itse suorastaan inhoan vaaleanpunaista.



Mutta tämä on tyttäreni valinta, aj hänelle tärkeää on saada kuulla kuinka sievä ja ihana prinsessa hän on; siksi en häneltä halua tuota kieltää.



Mutta eipä tämä meillä ole tarkoittanut sitä, että perinteiset roolit olisivat jotenkin negatiivisesti leimanneet tytön mieltä. Yhtenä päivänä tein lettuja, ja nauratti, kun tyttö isoon ääneen ihmetteli seuraavana päivänä kaverilleen, että meillä äitikin osasi paistaa lettuja! Inhoan ruoanlaittoa, ja mieheni taas pitää siitä ja on myös pirun hyvä, joten mies on meillä se joka häärää keittiössä. Samoin hän on myös pääsääntöisesti se joka siivoaa, joten joskus kun tartun vaikka imuriin, niin tyttö saattaa tulla sanomaan että älä ota, se on isin.



Tyttömme myös tietää, että isää ei kannata pyytää hätiin, jos jotain pitää korjata, sellaiset asiat meillä äiti osaa hoitaa!



Niin ja ulkoisesta olemuksesta; meillä kyllä isä on kovin miehekäs ja itse pidän hameista ja pitkistä hiuksistani.



Sukupuolet ovat erinomaisen hyvin tytöllä selvillä, mutta se että onko niissä jotain arvolatausta, niin sanoisinpa että EI!

jos se kielletään, niin tyttö tulee käymään sen läpi myöhemmässä vaiheessa (esim. teini-iässä). Eli olet oikeassa - anna tyttösi nauttia=)



T. 2:n vaaleanpunaisen prisessan äiti

Mutta olisiko mahdollista, että kyseisen Onnin sukupuoli ihan oikeasti ei ole tiedossa? Siis lapsi olisi vaikka kromosomeiltaan xxy ja kropasta löytyisi molempien sukupuolten sukurauhasia, ja vanhemmat pyrkisivät valinnoillaan ostamaan aikaa sukupuolen lukkoon lyömiselle?

Itse olen suorastaan huolissani siitä, miten vahvasti pikkulasten maailma sukupuolitetaan. Eivät esim. lasten vaatteet tai lelut olleet meidän lapsuudessa (20-30 v sitten) ollenkaan niin selvästi jaettu kahtia. Lelukaupoissahan oikein lukee " tyttöjen lelut" ja " poikien lelut" eikä esim. " nuket" ja " autot" ettei ostaja vain tekisi elämänsä virhettä ja ostaisi lapselle väärän sukupuolen lelua, voi kauhistus.



Ja on näitä " pojat on poikia" -tyyppejä, jotka yhä kasvattavat lapsiaan erilaisiksi sukupuolen mukaan. Siis ihan tietoisesti eikä vain niin, että toteaa, että " se itse leikkii vain niillä autoilla" . Pojat saavat olla likaisia ja rempseitä ja resuta pihalla, mutta tyttöjen odotetaan auttavan siivosti kotitöissä.



Me mielestäni kasvatamme poikaamme melko sukupuolineutraalisti. Hän on vasta 2-vuotias ja tietää kyllä olevansa poika, mutta asialla ei tunnu olevan vielä kummempaa merkitystä. Sukupuolineutraali kasvatus on muuten myös sitä, että isä antaa lapselleen hoivaa ja hellyyttä ja hoitaa kodin toimia siinä missä äitikin. Meillä sattuu olemaan myös työ aika samanlaista isällä ja äidillä, jos toinen vaikka ajaisi rekkaa ja toinen olisi hoivatyössä, niin siitä tulisi tietysti omanlaisensa mielikuva isien ja äitien duuneista eikä siinä mitään, onhan maailmassa myös perinteisistä miehen ja naisen rooleista nauttivia aikuisia. (Lapsillahan tulee leikki-iässä se macho/prinsessavaihe, joka menee pikkuhiljaa ohi.) Idea onkin, että lapsi saisi valita itse oman tiensä. Toivon kovasti pojastani pitkätukkasivaria, mutta en minä sitä hänelle suoraan sano tai hauku hänelle perinteisiä miesrooleja. Katsotaan sitten parinkymmenen vuoden kuluttua, mikä hänestä tuli isona.



Toivoisin lapsestani myös miestä, joka kunnioittaa naista. Aika usein kun se " sukupuolet ovat erilaisia" -juttu jatkuu niin, että miehet käytännössä halveksivat ja väheksyvät " akkojen juttuja" , vaikka naiset ymmärtävätkin, että miesten jutut ovat omanlaisiaan.. Ikävää, mutta totta.

Lapsi imee herkästi sukupuoliasenteita. Jos vain " antaa mennä" , perinteiset käsitykset istuvat lujasti lapseen. Huomaan sen omassa pojassani: vaikka itse yritän ainakin jonkun verran kasvattaa tasa-arvoon, joskus tulee 6-vuotiaalta jo pöyristyttävän sovinistisia kommentteja. Mistä lie niitä omaksunut, isältään ja tarhasta varmaan.



Olisiko sitten toinen ääripää parempi: esimerkkinä Tampereen Olkahisten koulu, jossa tytöt ja pojat on eroteltu eri luokkiin. Minusta tuo lähentelee jo sukupuolirasismia, vaikka onkin saanut yllättävän paljon myötäsukaista julkisuutta mm. paikalliselta (oikeistolaiselta) valtalehdeltä.

jos tietoisesti vanhemmat seuraavat ympäristöä ja itseään, huomaa sukupuolistereotypioiden rehottavan edelleen vahvasti.



Jos tekee enemmän tilaa lapsen omalle persoonallisuuden kasvulle, siitä tuskin on haittaa.



Sen sijaan täydellinen sukupuolineutraalisuus on illuusio. Tässä yhteiskunnassa on tunnustettu vain kaksi sukupuolta, mies ja nainen, jotka usein katsotaan myös toisilleen vastakkaisiksi sukupuoliksi, vaikka yhtäläisyyksiä on huomattavasti enemmän kuin eroavaisuuksia.



Suomessa sukupuolikäsitys on konservatiivinen, ja siihen törmää joka tapauksessa vahvasti, vaikka kotona siihen ei kasvatettaisikaan. Mahdollisuudet olisivat kovin erilaiset esim. thaimaassa, jossa tunnustetaan useampia variaatioita sukupuolen toteuttamisesta.



Mikäli meillä olisi mahdollisuus elää vapaammin sukupuolissamme, vähenisi sosiaaliset syyt esim. sukupuolenkorjauksiin. Kaikki transvestiitit ja transgenret luokitellaan meillä hihhuleiksi tai pervoiksi, vaikka monissa kulttuureissa ne koetaan aivan tavallisiksi ilmiöiksi.



Se, että antaa poikalapsensa kulkea mekossa tai vaaleanpunaisissa sandaaleissa koetaan huomattavasti suuremmaksi ja epäilyttävämmäksi asiaksi kuin se, että tyttö leikkii kaivinkoneella.

t. 33

kyllähän sen näkee ja tietää, että ollaan eri sukupuolia ja ollaan myös jo geenien tasolla erilaisia... uskon että jotkut asiat periytyvät ilman opettamistakin... ja se on luonnollista että ollaan erilaisia ja parempia eriasioissa. mitähän maailmasta tulis jos kaikki olis esim miehiä??? (en uskalla edes ajatella)... lapselle pitää antaa mahdollisuus olla tyttömäinen tai poikamainen.. ja sit pitää antaa mahdollisuus tehdä myös sen vastakkaisen sukupuolen juttuja... meillä on tyttö ja poika ja leikkivät yhdessä sekä nukeilla että autoilla. tyttö rakastaa kaikkia nukkejaan ja hoivaa kovasti mutta on myös ihan traktorifriikki. eikä häntä ohjata leikeissään tms. mut en näe mitään syytä miksi en saisi pukea mekkoihin....?? kyllä musta on kivaa olla nainen ja naisellinen... joskus on kiva sit napata vessaan mennessä tekniikan maailma mukaan... :D

että lapsi olisi tällainen intersukupuolinen, niinkuin joku edellinen sanoi. Silloin tosin en hakisi jutulle todellakaan mitään julkisuutta, ettei lapsi joutuisi vaikeaa asiaa vielä selittelemään vieraillekin isompana.



Tässä on minusta sekoitettu kaksi asiaa. Itse olen antanut lasteni leikkiä juuri niillä leluilla ja juuri niitä leikkejä kuin ovat halunneet. Ja kaikki ovat sukupuolesta riippumatta leikkineet sekä nukeilla että autoilla että legoilla. Lempivärit saavat olla mitä lapset itse haluavat.



Mutta mielestäni lapsella on oikeus tukeen omaan sukupuoleensa samaistumiseen ja sukupuolisen identiteetin kasvuun. Se on mielestäni tärkeä osa lapsen kehitystä. Tytön tulee saada kuulla isältään ja äidiltään olevansa viehättävä ja onnistunut tyttö, ja pojan samoin hyvä poika.

Eli näin niitä vahingollisia sukupuoliasenteita siirretään eteenpäin, vaikka ei itse sitä edes huomata.

Tuo ulkonäön korostus tytöille alkaa jo saada epidemian oireita. Juuri Voimala-ohjelmassa puhuttiin kulovalkean lailla yleistyvästä nuorten tyttöjen masennuksesta ja lisääntyvistä itsemurhista. Eräs suuri tekijä taustalla ovat valtavat ulkonäköpaineet, kuten mukana ollut Kana huomautti. Nuorena naisena varmasti tietää mistä puhuu.

Vierailija:

Tytön tulee saada kuulla isältään ja äidiltään olevansa viehättävä ja onnistunut tyttö, ja pojan samoin hyvä poika.

joo pitää toki olla myös sukupuolineutraali tiettyyn pisteeseen, mutta... on aika ikävästi sanottu että jos poikaa kasvattaa kuten poikia yleensä ja tyttöjä kuten tyttöjä yleensä niin pojat kasvaa sitten sovinisteiksi yms.



mulla mies on niin perusukko, tykkäis vaan remontoida ja kulkee haalarit päällä kaikki päivät... työ on autojen parissa.. lukee vaan tekniikka ja autolehtiä... ja joskus kutsuu mua emännäksi :D mut tekee silti kotitöitä ihan yhtä paljon, hoitaa lapsia ihan yhtä paljon, on rakastava hellä ja kunnioittava... vaikka ihan tasan tarkkaan vanhempansa on kasvattaneet niin pojaksi kuin pojaksi voi kasvattaa.

Vierailija:

Mutta mielestäni lapsella on oikeus tukeen omaan sukupuoleensa samaistumiseen ja sukupuolisen identiteetin kasvuun. Se on mielestäni tärkeä osa lapsen kehitystä. Tytön tulee saada kuulla isältään ja äidiltään olevansa viehättävä ja onnistunut tyttö, ja pojan samoin hyvä poika.

Tästä juuri olen erimieltä. Sukupuolineutraalisuus ei tuota tällaisia lauseita, missä asetetaan tytön tehtäväksi olla viehättävä ja pojan hyvä. Tämä on se todellisuus, mitä vastaan sukupuolineutraalisuus taistelee, etteivät roolit olisi niin vahvasti etukäteen annettuja.

t. 40 vai mikä se mun nro oli

Ja kommenttina jollekulle kirjoittajalle, joka sanoi, että lapselle pitää antaa mahdollisuus olla tyttö tai olla poika. Totta kai, mutta aika tiukkaa sukupuolittamista tulee kyllä viimeistään tarhan ja koulun vertaisryhmien kautta. Varmasti on hankalampaa tytön olla epäperinteinen tyttö ja pojan epäperinteinen poika kuin antaa heidän olla " porukan mukana ihan tavallisia vain" . Etenkin herkkien poikien osana on aika usein kaiken maailman homottelut ja kiusaamiset. Tyttöjen roolissa on paljon enemmän liikkumavaraa, mikä johtuu juuri siitä, että perinteinen pojan rooli on meidän yhteiskunnassa tavoiteltava ja ihailtu. Poikatyttö - no totta kai tyttö haluaa touhuta kiinnostavia poikien juttuja eikä siinä mitään. Tyttöpoika - eihän sellaista sanaakaan kukaan käytä!



t. 38

ja tavoiteltavampana kuin naisten. Siksi on enemmän ok tytön olla raju ja " poikamainen" , mutta pojan ei sovi hempeillä. Itse koetan antaa hyväksyvää viestiä tytärteni prinsessaleikeille ja muille " tyttömäisille" jutuille. Olen huomannut että niille monesti hymähdellään väheksyvästi, kun taas poikien auto- ja miekkaleikit saavat ihailua.

Meillä on ainakin aina hyväksytty täysin se että toinen lapsi on tyttö ja toinen poika -mielestäni se että on vanhoihin, luutuneihin sukupuolikäsityksiin eri asia kuin se, että lapsi kasvatetaan olemaan jompaa kumpaa. NYKYAIKANA tyttö ja poika voi olla paljon laajemmin oman itsensä kaltainen kuin ennen, siksi sillä ei ole niin suurta merkitystä vaikka lapselle kerrotaankin että olet tyttö tai poika. Ja että tytöt ja pojat ovat joissakin asioissa erilaisia -monissa kuitenkin samanlaisia ja että on myös tyttöjä jotka ovat poikamaisia ja toisinpäin, JA KAIKKI ERI VERSIOT ON OKEI.

Sitä minä kutsun tasa-arvoksi ja suvaitsevaisuudeksi, en sitä että kielletään olemasta jotain jota kuitenkin on. Tai jos ei kielletä, niin peitellään.



Meillä muuten tyttökin tykkää painia ja viimeksi eilen leikki poikien kanssa transformereilla. Ja poika leikkii usein kotileikkejä nukeilla tytön kanssa, ikää heillä on 7 ja 8 v.

En minä mielestäni sanonut, että kasvaa sovinistiksi, mutta vertaisryhmien paineet usein johtavat sellaiseen suuntaan, että naisten juttuja halveksitaan. Itse mielestäni kärsin teini-iässä tosi pahasti siitä, että pojat puhuivat ja tytöt kuuntelivat. En halunnut mennä siihen mukaan, ja siitäpä seurasi aikamoinen outolinnun maine. Ihan turhaan.

Mitä tulee teidän perheeseen, olette varmaan just erinomainen esimerkki siitä, mitä sanoin: että maailmassa on myös aikuisia, jotka nauttivat perinteisistä miehen ja naisen rooleista eikä siinä mitään. Nämä asiat kun voi tehdä niin monella tavalla, ja meidän tehtävä vanhempina on auttaa lapsia löytämään ne omimmat juttunsa ja elämään niiden mukaisesti.

Vierailija:

joo pitää toki olla myös sukupuolineutraali tiettyyn pisteeseen, mutta... on aika ikävästi sanottu että jos poikaa kasvattaa kuten poikia yleensä ja tyttöjä kuten tyttöjä yleensä niin pojat kasvaa sitten sovinisteiksi yms.

mulla mies on niin perusukko, tykkäis vaan remontoida ja kulkee haalarit päällä kaikki päivät... työ on autojen parissa.. lukee vaan tekniikka ja autolehtiä... ja joskus kutsuu mua emännäksi :D mut tekee silti kotitöitä ihan yhtä paljon, hoitaa lapsia ihan yhtä paljon, on rakastava hellä ja kunnioittava... vaikka ihan tasan tarkkaan vanhempansa on kasvattaneet niin pojaksi kuin pojaksi voi kasvattaa.

Kyllä lapsella pitää mielestäni olla nukkeja ja autoja yhtä lailla. Leikkii oma tyttärenikin leikkiautoilla ja junaradalla nukkejen lisäksi. Tämä Onni ei ole varmaan eläissään nähnytkään leikkiautoja...

että hän on viehättävä ja kaunis ja ihana... juuri näillä sanoilla!!! nimittäin hän tulee kuitenkin törmäämään näihin kauneuskäsityksiin mitä maailmassa on ja silloin on hyvä, että hänelle on kerrottu että hän on kaunis ja kaikki on kauniita sellaisina kuin ovat.

kasvatuksen tulos, ja selkeimmin se asia, jota en halua omalle tyttärelleni siirtää, on huono itsetunto naisena. Muuten itsetuntoni on hyvä. Olen menestynyt opinnoissani hyvin melkoisen miehisellä alalla, ja olen pärjännyt elämässäni hyvin. Olen myös sikäli sukupuoliselta identiteetiltäni tasapainossa, että suhteet vastakkaiseen sukupuoleen ovat aina olleet normaalit, ja nyt olen ollut jo toistakymmentävuotta onnellisesti avioliitossa.



Mutta toisten naisten kanssa kommunikointi on minulle ollut vaikeaa, ja itsetuntoni nimenomaan siinä että tuntisin itseni viehättäväksi, on vaatinut minulta työtä. Ja se on kuitenkin iso osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Omalle tyttärelleni haluan kertoa että hän on sekä älykäs että kaunis. Kuten hän mielestäni oikeasti onkin. Poikani ovat sekä älykkäitä että komeita.

On kaksi eri asiaa tukea lapsen mahdollisuuksia leikkiä, harrastaa ja toimia miten haluaa, sukupuolestaan riippumatta JA yrittää tehdä hänestä väkisin sukupuoletonta. Pienen lapsen kehitysvaiheisiin kun kuuluu olennaisena osana oman sukupuolensa rooliin kasvaminen ja sen roolin kokeilu ja sovittelu.



Tottahan lapselle voi ostaa sukupuoleen sitoutumattomia leluja ja antaa pojan leikkiä nukeilla ja tytön pikkuautoilla. Niin minäkin teen. Mutta sen lisäksi tyttäreni saa leikkiä pikkuprinsessaa ja kokeilla meikkejäni, ja poikani saa remuta ja olla halutessaan lännensankari. Jos ne kieltää, antaa lapselle samalla piiloviestin: et ole hyvä ja kelvollinen oman sukupuolesi edustajana.



PS: tykkään samasta Sinkkosen kirjasta kovasti, ap. Oiva opus!