Kannattaako tinkiä "vaatimuksista" parisuhteessa?
Olen 34v korkeasti koulutettu nainen. Olen etsinyt miestä, joka
1. Kykenee ja on halukas syvälliseen, älylliseen, pohdiskelevaan keskusteluun - koska olen itse tällainen ja ajattelen, että syvälliset keskustelut yhdistävät
2. Omaa joko korkeahkon koulutuksen TAI muuten hyvän yleissivistyksen - koska nämä toteutuu itsessäni ja ajattelen, että sama sivistyksen taso yhdistää
3. Tuntuu itsestäni puoleensavetävältä. Minun kohdallani tarkoittaa, että mies on perinteisen miehekäs ja raavas - koska seksuaalinen kemia edellytys mm toimivalle seksielämälle
4. On jossain määrin nöyrä, ei k*sipäinen ja täynnä itseään, ymmärtää empaattisesti erilaisia ihmiskohtaloita - ei kaivanne selitystä
Ongelmahan on sitten se, että:
Miehet, joissa 1. toteutuu, ovat usein itselleni hieman liian herkkiä ja feminiinisiä - heissä 3. ei kohdallani toteudu.
Miehet, joissa 2. toteutuu, ovat usein melko täynnä itseään: heissä 4. ei toteudu. Etenkin jos ovat korkeasti koulutettuja.
Jos 3. toteutuu, vähintään yksi 1., 2. ja 4:stä jää yleensä puuttumaan. Usein monikin noista.
Jos 4. toteutuu, jää 2. tai 3. yleensä puuttumaan.
Eli kaikkia toiveitani täyttävää miestä ei tunnu löytyvän vuosien etsimisestä huolimatta. Ja kysymys kuuluu: pitäisikö osasta toiveista luopua?
Olen ajatellut, että loppujen lopuksi parisuhteessa 3. ja 4. ovat minulle tärkeimpiä. Ilman vetovoimaa (3) suhdetta ei kerta kaikkiaan voi syntyä, jää ystävyyden tasolle. K*sipään kanssa taas en alkaisi millekään, oli mikä oli (4).
Olen nyt tavannut tällaisen miehen, jossa 3 ja 4 toteutuu: Miehekäs ja raavas, empaattinen ja nöyrä.
Mutta miehellä ei juurikaan ole yleissivistystä, ei osaa kieliä, ei ole missään määrin kiinnostunut syvällisistä asioista. On miehisessä, suorittavassa ammatissa.
Tällä hetkellä tuntuu, että nuo asiat ei yhtään haittaa. En halua jäädä yksin, ja olen valmis joustamaan näistä muutamista asioista. Olen valmis rakastamaan miestä sellaisena, kuin tämä on.
Mitä sanotte, kuulostaako järkevältä, vai olenko tekemässä virheen? Alkaako 1. ja 2. puuttuminen myöhemmin risoa, vaikka tällä hetkellä tuntuu että ei ne nyt maata kaatavia asioita ole? Tunnenko itseni lopulta yksinäiseksi suhteessa?
Kokemuksia?
Kommentit (383)
Minusta tuntuu ap, että vähättelet vähän tuota kohtaa 3. Epäilen, että tähän kuuluu aika tarkkoja kriteereitä ja paljon.
Luin jostain, että parisuhteeseen kannattaa valita ihminen jonka kanssa on mukava keskustella vielä kasikymppisenä aamukahvilla. Kun fysiikka vähitellen pettää niin jäljelle jää toivottavasti kiinnostava juttuseura.
Ongelma tässä lienee se, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Ihmiset myös muuttuvat vanhetessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap koskaan rakastunut?
Kerran. Siihen ainoaan tapaamaani mieheen joka täytti kaikki nämä kriteerit. Hän jätti minut erään tekosyyn varjolla, empaattinen ja kiva kun oli, mutta todellinen syy taisi olla etten lopulta ihan vastannut hänen tasoaan.
Reilu vuosi seurusteltiin. Oli elämäni ehkä parasta aikaa.
Ap
Et vastannut hänen tasoaan? Voi mitä soopaa. Onko ajatusmaailmasi noin kylmä? Olikohan niin, että hän ei vain rakastanut sinua? Tai ehkä hän tosiaan juoksee jonkun listan kanssa menemään, eikä näe mitä elämä oikeasti on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap koskaan rakastunut?
Kerran. Siihen ainoaan tapaamaani mieheen joka täytti kaikki nämä kriteerit. Hän jätti minut erään tekosyyn varjolla, empaattinen ja kiva kun oli, mutta todellinen syy taisi olla etten lopulta ihan vastannut hänen tasoaan.
Reilu vuosi seurusteltiin. Oli elämäni ehkä parasta aikaa.
Ap
Et vastannut hänen tasoaan? Voi mitä soopaa. Onko ajatusmaailmasi noin kylmä? Olikohan niin, että hän ei vain rakastanut sinua? Tai ehkä hän tosiaan juoksee jonkun listan kanssa menemään, eikä näe mitä elämä oikeasti on.
No se voi tarkoittaa vaikka sitä että miehen mielestä nainen ei ole riittävän kaunis.
Mitäpä jos ihan vaan kohtaat ihmiset ihmisinä? Ammatti kertoo todella vähän ihmisestä itsestään. Ehkä tuloluokan jos sitäkään.. esim itse en ole tehnyt varsinaisesti työtä moniin vuosiin vaan lähinnä osingoilla sekä vuokratuloilla. Tavis jätkästä en periaatteessa eroa juuri mitenkään kun liikun ihmisten ilmoilla. Ei mitään erikoisempia vaatteita,koruja tai kalliita kellojakaan. Enkä tiedä edes miksi pitäisi? Autoni on ihan tuiki tavallinen vanha 2019 mallin volvo joka ei erotu oikeastaan mitenkään liikenteessä. Ihan yhtä tyhjän kanssa leijailla puku päällä tärkeän näköisenä vaikka niinkin voisin tietysti tehdä. Ja juu en tyrkytä itseäni sinulle, en todellakaan koska sinussa tuskin on mitään ns aitoa koska olet noin pinnallinen kullankaivaja tyyppi. Ei sinulle oikein ole kysyntää ja siksi saatkin olla yksin. Mutta ota vähän rennommin, ei elämä ole ihan niin vakavaa, eikä välttämättä kannata etsiä sitä " hyvää diiliä" ja ihmistä jolla "raha näkyy", vaikka "aitoutensa" puolesta sinulle sopisivatkin. Ei tule kestämään koska aina löytyy joku sinua parempi diili jostain muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap koskaan rakastunut?
Kerran. Siihen ainoaan tapaamaani mieheen joka täytti kaikki nämä kriteerit. Hän jätti minut erään tekosyyn varjolla, empaattinen ja kiva kun oli, mutta todellinen syy taisi olla etten lopulta ihan vastannut hänen tasoaan.
Reilu vuosi seurusteltiin. Oli elämäni ehkä parasta aikaa.
Ap
Et vastannut hänen tasoaan? Voi mitä soopaa. Onko ajatusmaailmasi noin kylmä? Olikohan niin, että hän ei vain rakastanut sinua? Tai ehkä hän tosiaan juoksee jonkun listan kanssa menemään, eikä näe mitä elämä oikeasti on.
No se voi tarkoittaa vaikka sitä että miehen mielestä nainen ei ole riittävän kaunis.
Höpön höpö. Ei ole olemassa rumia naisia. On vain liian vähän vodkaa.
Hmm.. ap, sinun kannattaisi ehkä pudottaa vähän painoa, vaikka kolmisen kiloa ihan naamasta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap koskaan rakastunut?
Kerran. Siihen ainoaan tapaamaani mieheen joka täytti kaikki nämä kriteerit. Hän jätti minut erään tekosyyn varjolla, empaattinen ja kiva kun oli, mutta todellinen syy taisi olla etten lopulta ihan vastannut hänen tasoaan.
Reilu vuosi seurusteltiin. Oli elämäni ehkä parasta aikaa.
Ap
Et vastannut hänen tasoaan? Voi mitä soopaa. Onko ajatusmaailmasi noin kylmä? Olikohan niin, että hän ei vain rakastanut sinua? Tai ehkä hän tosiaan juoksee jonkun listan kanssa menemään, eikä näe mitä elämä oikeasti on.
No se voi tarkoittaa vaikka sitä että miehen mielestä nainen ei ole riittävän kaunis.
Te ja teidän tasonne. 😅 Vähän veikkaan, että jos ottaisin jonkun ihan tuki tavallisen naisen ja hänen elintasonsa nousisi siinä yhdessä ollessa niin aika nopeasti kuin huomaamatta hänen "tasonsa" nousee. On paremmat vaatteet, voi käydä kampaajalla ym ym. Ne "tasoerot" tuppaa yleensä tasoittumaan ajan myötä kun kahdesta tulee yhtä. Tuskinpa pointtia kukaan ymmärsi, mutta kuitenkin.
Noo, itse olen luopunut jo toiveista löytää kriteerieni mukaista miestä, mutta jos kohtaat sopivalta vaikuttavan miehen, niin suosittelen joustamaan jostain. Ihan täydellistä ei varmaankaan löydy. Katso itse , mistä kohtaa voit joustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap koskaan rakastunut?
Kerran. Siihen ainoaan tapaamaani mieheen joka täytti kaikki nämä kriteerit. Hän jätti minut erään tekosyyn varjolla, empaattinen ja kiva kun oli, mutta todellinen syy taisi olla etten lopulta ihan vastannut hänen tasoaan.
Reilu vuosi seurusteltiin. Oli elämäni ehkä parasta aikaa.
Ap
Et vastannut hänen tasoaan? Voi mitä soopaa. Onko ajatusmaailmasi noin kylmä? Olikohan niin, että hän ei vain rakastanut sinua? Tai ehkä hän tosiaan juoksee jonkun listan kanssa menemään, eikä näe mitä elämä oikeasti on.
No se voi tarkoittaa vaikka sitä että miehen mielestä nainen ei ole riittävän kaunis.
Tätä on jotenkin vaikea ymmärtää. Mikä on riittävän kaunis? Onko nainen siis miehestä kaunis, muttei tarpeeksi? Kuka sen riittävän kauneuden määrittelee? Minusta mies on joko viehättävä tai sitten ei, parisuhdemielessä en usko että torjuisin miestä jos pitäisin häntä kuitenkin viehättävänä. Eri asia jos olisin mallimoguli tai Hollywoodin tuottaja.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tässä lienee se, että asiat eivät ole niin mustavalkoisia. Ihmiset myös muuttuvat vanhetessaan.
Minusta olisi kuitenkin aika riskialtista ryhtyä parisuhteeseen jos ei alkuunkaan ole tyytyväinen. Ei ole mitään taetta että muutos tapahtuu haluttuun suuntaan
Aikamoista osaoptimointia kuulostaa olevan. Koko romanttisen rakkauden idea on tuskin 100v vanhempia ajatus.
Tuhansien vuosien ajan suvut valitsevat ketkä menevät naimisiin ja muodostavat suhteen - monessa vanhassa sivistysmaassa edelleenkin. Se ihastus, vetovoima ja rakkaus tulee sitten jos hyvin käy ja on tullakseen.
Etsit ap hieman yksisarvistapausta. Sanotaan vaikka anteliaasti että 20% kaikista miehistä olisi mielestäsi puoleensavetäviä. Niistä haravoit pois kaikki jotka ei ole korkeakoulutettuja niin jää pois iso läjä, erityisesti koska ilmeisesti miesihanteesi fyysiseltä kantilta ei korreloi niiden korkeakoulutettujen joukkoon. Sitten nappaat sieltä kaikki kusipäät pois ja ne mukavat jäljelle jääneistä jotka eivät ole niin hyviä keskustelutaidoissa. Jos olet vielä rehellinen itsellesi niin muitakin kriteereitä noiden 4:n lisäksi on, esim mitä jos juo tai on korviaan myöten veloissa tms. Jäljellejäävä ihannemiesten poppoo alkaa näyttää ohuelta ja siinä kohtaa hoksaat että sinun yi 30v ikähaarukassa nuo kaverit ovat ehkä muidenkin mieleen ja poistat kaikki varatut.
En nyt sano ettetkö tuommoista voi löytää mutta todennäkösyydet on aika heikot. Mitäs jos unohdat listat ja etsisit mieluummin jotain jonka kanssa on hyvä olla? Parisuhteessa ei tarvitse olla samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap koskaan rakastunut?
Kerran. Siihen ainoaan tapaamaani mieheen joka täytti kaikki nämä kriteerit. Hän jätti minut erään tekosyyn varjolla, empaattinen ja kiva kun oli, mutta todellinen syy taisi olla etten lopulta ihan vastannut hänen tasoaan.
Reilu vuosi seurusteltiin. Oli elämäni ehkä parasta aikaa.
Ap
Et vastannut hänen tasoaan? Voi mitä soopaa. Onko ajatusmaailmasi noin kylmä? Olikohan niin, että hän ei vain rakastanut sinua? Tai ehkä hän tosiaan juoksee jonkun listan kanssa menemään, eikä näe mitä elämä oikeasti on.
No se voi tarkoittaa vaikka sitä että miehen mielestä nainen ei ole riittävän kaunis.
No miehillä tuo menee vähän niin että monennäköisten naisten kanssa voi harrastella seksiä friends with benefits tyyppisesti mutta parisuhteeseen pitää olla kauniimpi.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sitä parisuhdetta voi etsiä rennommin ilman listoja ja vaatimuksia? Rima oikealle korkeudelle ja ennakkoluulottomasti tutustut miehiin. Saatat yllättyä positiivisesti
Jotkut etsii prinssiä haha. no elämä opettaa. mad lehdessä oli joskus sketsi 46 vuotiaasta vanhasta piiasta joka katsoi ikkunasta pimeyteen prinssiä odotellen ja vanha äiti kutoi villasukkaa ihmetellen mitä hän odottaa?
Pinnallisuus hyi helkkari. Onneksi suomessakin on normaaleja ihmisiä ja pareja. Tasopelleily nyt on ihan persiistä. Ihmisen kuuluu rakastua ja siinä ei tasot auta. Jos haluat rahaa ja järjestetyn avioliiton mene sitten sellaiseen maahan missä sellaisia oikein on ja sitten ei ole kivaa. paitsi jos on itse kylmä laskelmoiva ihminen.
Te kommentoijat, jotka kauhistelette kriteerejä, tasoja ja pinnallisuutta: kuinka usein tiedätte pitkän, komean, menestyneen miehen valinneen kumppanikseen vaikkapa vaatimattoman näköisen yh:n? Tai missin seurustelleen 165-senttisen putkimiehen kanssa?
Niinpä.
Tasot ja kriteerit ovat totta, halusitte sitä tai ette. Poikkeuksia aina toki on. Mutta isossa kuvassa parinvalinta tapahtuu tiettyjen kaavojen mukaan, joissa isoina merkittävinä tekijöinä ovat mm ulkonäkö, perhetausta ja koulutus.
Well said.