Tabu: terveydenhuollossa ylihoidetaan vanhuksia, vaikka paukut pitäisi laittaa lapsiin, nuoriin ja työikäisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhustenkin verot silti kelpaavat yhteiskunnalle vaikka olemmekin  niin liikaa jo.

 

Sinä nettiin kirjoittavana tuskin olet sellainen vanhus, joista tässä ketjussa pääosin puhutaan; elämästä irti oleva dementti jolla ei ole enää toivoa paremmasta elämästä.

Polvet pitäisi vaihtaa, mutta olkoon. Kyllä viiskymppinen paremmin uudet polvet tarvitsee. Joku kaihi on silmissä, lääkäri sanoi sen olevan niin hitaasti kehittyvä vanhuudenkaihi jotta sitä ei ehkä koskaan tarvitse leikata. Itse asiassa näen nyt paremmin kuin nuorena kun paha likinäköisyys häviää ikääntyessä.  

Yritän olla mahdollisimman halpa, verenpainelääkkeet eivät ole kalliita etten saa edes Kelaa kupattua.

Vierailija kirjoitti:

Olen 60-vuotias ja elänyt hyvän elämän. Ei mun tarvitse elää edes 70-vuotiaaksi ollakseni elettyyn elämääni tyytyväinen. En pidä mahdollisimman pitkää elämää tavoittelemisen arvoisena.  

No itse olen 74 vuotias ja olen saanut olla onneksi terve, eikä minulla ole mitään lääkityksiä.

Kyllä minä haluaisin elää vielä monta vuotta ja seurata lastenlasteni elämää ja auttaakin heitä vielä. 

Tietysti toivon itselleni terveyttä, mutta riittääkö sekään, että en rasita terveydenhuoltoa?

Eikös suurin ongelma ole se (ainakin joistakin kirjoituksista päätellen), että meidän ei pitäisi elää ollenkaan, koska olemme eläkkeinemme niin suuri rasite yhteiskunnalle? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua alkaa jo tökkiä' tuo naapurin mieskin. Ambulanssi harva se päivä pihassa. Aina on joku ongelma. Ja välillä on viikon tutkimuksissa. Pää lahoaa, rollaattoria käyttää, ikää on vaikka kuinka. Sitten samaan aikaan nuoremmat jätetään hoitamatta, jotta tuon papan elämä oikein pitkittyy. Ettei vaan pääse kuolemaan.

MITÄ sen ambulanssin sitten pitäisi tehdä? Päivystää lapsiperheiden talojen edessä, jos mamman paskapökäle saisi sairaskohtauksen?

No, jos olisi tullut vaikka meille, kun makasin elämäni ensimmäisen kerran lattialla pääsemättä ylös. Ei tullut. Käskettiin soittaa taksi ja pyytää jotain auttamaan, jos en pääse ylös. Ei puhettakaan ambulanssista. Sen saatanan ekan kerran elämässäni olisi tarvinnut apua. En ole lääkärissä edes käynyt 10 vuoteen ja ainoa kontakti lääkäriin vuoden 2014 jälkeen oli korona-aikana, kun juteltiin erityksestä tartunnan jälkeen. 

Lopulta pääsin parin tunnin pinnistelyn jälkeen ylös, kun sain lapseni tänne 30km:n päästä vetämään kädestä ylös ja pystyin pinnistelemään itseni istualleni ja seisomaan. Mutta onneksi naapurin pappaa käydään katsomassa, kun ei pissa tule ja mitä milloinkin. Tulee olo, ettei ole mitään arvoa ennen kuin ikä alkaa kasilla. 

Ja mitään dg:tä en koskaan asiasta saanut. joku selässä meni. Romahdin suoraan jaloiltani lattialle. Siitä varovaisesti hiiviskellen selkä kuntoutui ja sattui olemaan vielä loma-aika, niin en edes saikkua tarvinnut. Joku ns. noidannuoli ehkä?

On tarpeetonta vanhan ja sairaan ihmisen elämän pitkittämistä ja tarpeellista. Vanhalla ja/tai hyvin sairaalla ihmisellä pitää myös olla oikeus ku0lla, jos kivuliaat hoidot pitkittäisivät elämää vain pari viikkoa tai kuukautta ja hän itse ei halua ko. hoitoja. Näitä valintoja voi käsittääkseni  tehdä jo nyt, yhteisymmä rryksessä lääkärin kanssa.

Mutta te, jotka olette ajamassa sitä, että vanhuksia jätettäisiin vastoin heidän tahtoaan  ku0lemaan: hekin ovat ihmisiä. Tässä elämässä on olemassa universaali kylvämisen ja niittämisen laki, myös karmaksi kutsuttu. Eli mitä ihminen elämässään kylvää, sitä hän myös niittää.

Olet varsinainen valopää. Lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän perusteella. Toisekseen tuo on pelkkää mutuilua puolestasi, kun kuvittelet, että vanhuksia ylihoidetaan. On nyt yksinkertaisen selvää, että vanhemmalla iällä sairastetaan enemmän kuin nuorena ja silloin myös tarvitaan hoitoa enemmän. Oletko joku Mengele, kun et soisi vanhuksia hoidettavan? Ällöttävää lukea tuollaista saastaa mitä suollat.

Se, että sinä et saa hoitoa johtuu ihan jostain muusta syystä kuin mitä kuvittelet. Tänne on luotu ihmesysteemi, jossa ahneemmat lääkärit  hakeutuvat yksityiselle puolelle töihin, koska tienaavat siellä enemmän. Ja koska palkat ovat nyt niin kovat jo julkisellakin puolella, niin laiskemmat jäävät chillailemaan kotiin tehden puolta päivää, koska lääkärien puolikkaallakin palkalla tulee hyvin toimeen. Virat on täyttämättä ja sinä etsit ongelmia vanhuksista? Pösilö. Ehkä on ihan hyvä että tuollainen tollo jää  ilman hoitoa.

Vanhukset movat veronsa maksaneet. Mode ei anna kertoa kerjäläisistä mitään..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 60-vuotias ja elänyt hyvän elämän. Ei mun tarvitse elää edes 70-vuotiaaksi ollakseni elettyyn elämääni tyytyväinen. En pidä mahdollisimman pitkää elämää tavoittelemisen arvoisena.  

 

No itse olen 74 vuotias ja olen saanut olla onneksi terve, eikä minulla ole mitään lääkityksiä.

Kyllä minä haluaisin elää vielä monta vuotta ja seurata lastenlasteni elämää ja auttaakin heitä vielä. 

Tietysti toivon itselleni terveyttä, mutta riittääkö sekään, että en rasita terveydenhuoltoa?

Eikös suurin ongelma ole se (ainakin joistakin kirjoituksista päätellen), että meidän ei pitäisi elää ollenkaan, koska olemme eläkkeinemme niin suuri rasite yhteiskunnalle? 

 

Nyt kun oikeistolaiset ovat saaneet trollaamisellaan pienituloiset, köyhät, työttömät leikkauslistan kärkeen, heidän seuraava kohteensa on ikäihmiset. Aloittavat hyvissä ajoin jo trollikampanjansa ennen seuraavia vaaleja.

Aloittaja kyllä puhui vain iästä, ei muistisairaista.

Riskihän se tietysti on mutta joskus se kannattaa. Kerroinkin jo 94 v sisarestani, noin 80 v sai lonkan, kymmenkunta vuotta sitten kaihi leikattiin eli n 84 v.  Asuu yksin ja itsenäisesti ilman apuja. Kerran viikossa köy kaupassa vähän nuoremman tuttavansa kyydissä. ( Sukua ei lähellä).

Vierailija kirjoitti:

Jotakin on siis yleisessä terveydentilassa, elämäntavoissa?  tapahtunut jos ihmiset ovat noin sairaita?   Yleensä jotain syöpiä lukuunottamatta ihmiset ruvenneet sairastelemaan eläkeiän kynnyksellä 



 

Suurin syy on elintavat. Vaikka toisin usein väitetään niin ei iäkkäämmän sukupolven ihmisten elintavat ole kovinkaan terveellä pohjalla ollut koskaan. Suurinosa elää pelkästään lääkkeitten armosta. Jos vaikka kolesteroli- ja sydänlääkkeet otettaisiin vuodeksi pois niin porukkaa alkaisi kaatua kun heinää.

Läkkeet ei kuitenkaan pitkässä juoksussa ole ratkaisu ja huonot elintavat saa aikaan muitakin terveydellisiä huolia, tässä sitten lopputulos.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa sairauksista on itse aiheutettuja. Olen valinnut osakseni pitää itsestäni niin hyvää huolta kuin se on mahdollista. Näin todennäköisyys, että tarvitsen lääkäriä on mahdollisimman pieni. Toki aina voi tulla jotain, jos on geeni lotossa käynyt huono tuuri tai sattuu tapaturma. Tosin siinäkin tapauksessa elintavoilla voi tehdä paljon, kuten olemme tällä viikolla saaneet lukea mm. 2. tyypin diabeteksen kohdalla.

Terveellinen, oikea ruoka, ei napostelua, monipuolista liikuntaa, riittävästi unta ja stressin välttämistä, sekä elämästä nauttimista.

Mikäli suurin osa aikuisista tekisi näin, ei meillä olisi nykyisiä ongelmia. Eli katse sinne peiliin vaan. Päihteiden käyttäjät ja lihavat roskaruokaa syövät kuormittavat suurimmaksi osaksi aikuisikäisistä terveydenhoitoa. 

Jokaisesta meistä tulee vanhoja, sitä ei voi elintavoilla välttää. Useimmat ovat ikänsä maksaneet veroja, annetaan vanhoille se hoiva,  joka arvokkaaseen vanhuuteen kuuluu. 

Se on juuri näin. Jos priorisoimaan aletaan, laiskat, lihavat, roskaruokaa syövät, päihteitä käyttävät aikuiset voisivat olla hoitojonossa viimeisinä. Oliko se 60 % sairauksista, kun on itse aiheutettuja. Ajatelkaa miten suuri osa terveydenhuollon kapasiteetista. 

Ei meidän mummo ole päässyt lääkäriin 5 vuoteen! Lääkäri määrää lääkkeet etänä ja kotihoito antaa annospusseista. Lääkäri ei ole tavannut. Kun tuli sydämen vajaatoiminnasta johtuva turvotus, lääkäri oli etänä määrännyt nesteenpoistolääkkeet, mutta ongelma oli, ettei saa käyttö yhdessä entisten sydämen vajaatoimintaan määrättyjen kanssa yhtä sikaa. Hoitajat sitten ihmetteli, että oho, ei me voidakaan antaa tätä. Omaiset joutuu olemaan valveilla. Mummo ei myöskään pääse enää julkiselle kaihileikkaukseen, kun on 85 v, täyttänyt. Se on vaan vaikeaa, kun tarvitsee sitä enemmän apua mitä heikommin näkee. Lukemaan ei pysty ollenkaan. Aamupuuron keitti itse vielä 2 vuotta sitten kun näki paremmin. Hänellä ei ole liikkumisen vaikeutta, mitä nyt lihaskipuja. Näkemisen vaikeus aiheuttaa joka ikinen päivä avun tarvetta. Pukeutumisessa, peseytymisessä, lääkkeiden otossa jne. 

Ärsyttää oletus, että kaikki ihmiset haluavat elää mahdollisimman vanhaksi. Eivät halua.

Isäni on sanonut hyvin: ongelma on siinä, että nuo ylimääräiset elinvuodet tulevat sinne elämän väärään päähän eli huonokuntoiseen loppuun.

Eihän ap kirjoituksessaan kritisoi eläkeläisiä yleisesti. Hän kritisoi sitä, että nämä +80 v ikäiset saavat syöpähoidot ja muut, kun samoissa julkisen puolen hoitojonoissa odottavat myös lapset, nuoret ja työikäiset. Ja kun joku nillittää, että ei ne syöpähoitojonot ole kaikille samat. Realiteetti on kuitenkin se, että julkisella diagnoosin saadakseen pitää ensin päästä sinne perustason hoitoon eli päästä hoitajan/lääkärin juttusille, jotta saa tarvittavat tutkimukset. Näissä jonoissa ja lisätutkimuksiin kaikki odottavat, ei ole mitään pikakaistaa vaikka työikäisille.

Vierailija kirjoitti:

Eihän ap kirjoituksessaan kritisoi eläkeläisiä yleisesti. Hän kritisoi sitä, että nämä +80 v ikäiset saavat syöpähoidot ja muut, kun samoissa julkisen puolen hoitojonoissa odottavat myös lapset, nuoret ja työikäiset. Ja kun joku nillittää, että ei ne syöpähoitojonot ole kaikille samat. Realiteetti on kuitenkin se, että julkisella diagnoosin saadakseen pitää ensin päästä sinne perustason hoitoon eli päästä hoitajan/lääkärin juttusille, jotta saa tarvittavat tutkimukset. Näissä jonoissa ja lisätutkimuksiin kaikki odottavat, ei ole mitään pikakaistaa vaikka työikäisille.

Työikäisille on pikakaista, työterveydenhoito. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ap kirjoituksessaan kritisoi eläkeläisiä yleisesti. Hän kritisoi sitä, että nämä +80 v ikäiset saavat syöpähoidot ja muut, kun samoissa julkisen puolen hoitojonoissa odottavat myös lapset, nuoret ja työikäiset. Ja kun joku nillittää, että ei ne syöpähoitojonot ole kaikille samat. Realiteetti on kuitenkin se, että julkisella diagnoosin saadakseen pitää ensin päästä sinne perustason hoitoon eli päästä hoitajan/lääkärin juttusille, jotta saa tarvittavat tutkimukset. Näissä jonoissa ja lisätutkimuksiin kaikki odottavat, ei ole mitään pikakaistaa vaikka työikäisille.

 

 

Työikäisille on pikakaista, työterveydenhoito. 

Läheskään kaikilla työterveyshuolto ei ole noin laaja. Monilla kattaa vain työhöntulotarkastuksen sekä työperäiset sairaudet. Eli et pääse tutkimuksiin, jos epäilet vaikka syöpää, joka ei millään lailla ole ns. ammattitauti.

Vierailija kirjoitti:

Tätä asiaa on helppo alapeukuttaa, jos se ei koske itseä. Esimerkki omalta paikkakunnaltani:

-en saa julkiselta hoitoa sairauteeni. joudun käymään yksityisellä esimerkiksi lääkityksen tarkastelun vuoksi.

-lapseni on kohta 3,5 v, eikä lapsella ole ollut yhtään kunnallista hammastarkastusta. käynnit peruttiin koronan takia. vanhuksille löytyy vaikka peruutusaika lohjenneen hampaan takia heti seuraavaksi päiväksi. minä työikäinen en saa aikaa hammastarkastukseen.

-lapsella neuvolakäynti kerran vuodessa, kunnalla ei tiiviimpään tahtiin varaa. 

Kaikki nuo on totta, mutta ei se johdu siitä että vanhuksia mitenkään ylihoidettaisiin. Kaikki samankaltaiset ongelmat koskee myös heitä. Hoitoa ei tahdo saada millään, huonokuntoiset on suorastaan heitteillä kotonaan kun ei ole muita paikkoja yritetään kotihoidon turvin pärjätä. No, sitten he toki tukkii ne sairaalat kun ei voi vaan jättää kitumaan hengiltä kotonaan. 

Minusta on ainakin täysin eri asia hoitaa vaikka seitsemänkymppistä, virkeää eläkeläistä, joka on muuten aktiviinen ja terve, mutta sattuu sairastumaan krooniseen sairauteen x. Tuollaisissa tapauksissa hoito voi auttaa ja ihminen saa jatkaa arkea suht terveenä 1020 vuotta, kunhan saa vain hoitoa sairauteensa. Eri juttuja nämä, joissa joku monisairas 90 v saa hoitoa lukuisiin eri sairauksiin, kun vointi on jo huono eikä ihminen tule koskaan enää kuntoutumaan terveemmäksi. Noilla hoidoilla vain pitkitetään elämää.

Ei ole kiva seurata vierestä sukulaiseni elämää. Ysikymppinen mies on muistisairas, lisäksi on monenlaista terveysvaivaa, silmät leikattiin vasta jne. Mies ei ole enää vuosiin jaksanut tehdä niitä asioita, jotka toivat hänelle iloa. Hätäisenä muistisairas soittelee vaimolleen, jos vaimo poistuu hetkeksi kotoa ja mies jää yksin. Vaimo on umpiväsynyt sairaan miehensä hoitamiseen ja vaimonkin terveys on alkanut reistailla, kun miehen hoitaminen ottaa voimille. Kenen etu on, että tuon miehen sairauksia hoidetaan loputtomiin?

Montako aborttia jää tekemättä siksi, että hoidetaan vanhuksia? Moniko nuori narkkari jää ilman ymmärrystä, kun hoidetaan vanhuksia? Moniko paperiton jää ilman hoitoa, kun hoidetaan vanhuksia?

Siirtyikö lastenneuvolan hoitaja vanhustenneuvolaan?

Taitaa mennä ennemminkin niin, että vanhuksille ei ole tarpeeksi hoitopaikkoja. Moni kituuttaa kotona vaikka kuuluisi jo palvelutaloon tai vastaavaan. Kotihoidon resurssit eivät riitä ,etenkään kuntouttavan työotteen käyttöön, kun kaikki tehdään kiireessä ja hoitajavajauksella. Mikä nopeuttaa toimintakyvyn heikentymistä entisestään ja lisää palveluiden tarvetta. Sitten kun nämä kaatuvat tai sairastuvat, he kuormittavat päivystystä ja sairaalaa, josta heidät resurssien puutteessa kotitetaan liian aikaisin. Ja parin päivän kuluttua sama vanhus on taas päivystyksessä kun tilanne paheni tai hän kaatui, kun ei ekalla kerralla hoidettu asiaa loppuun asti. Tämänhetkisillä resursseilla vanhusten ja muidenkin hoito jää vajaaksi, jolloin tietyt ryhmät kuormittavat terveydenhuoltoa entisestään. 

Iäkäs naapurini on odottanut selkäleikkaukseen jo toista vuotta. Kulkee kivun takia kumarassa eikä pysty seisomaan pitkään. Sen sijaan, että hän olisi leikkaukseen päässyt, kuntoutunut ja olisi taas itsenäinen, hänen luonaan käy kotihoito auttamassa peseytymisessä ja pukeutumisessa yms, hänellä on roimasti apuvälineitä kuten rollaattori, sänkyyn kahva ja suihkutuoli. Ei pääse ulos eikä viitsi enää ruokaa laittaa, joten mielikin on varsin matala. Että olisi säästänyt jos hänet olisi leikattu jo vuosi sitten. Mutta ei niihin leikkauksiin pääse vanhukset eikä kukaan muukaan. Kaikkeen on pitkät jonot vaikka hoitamatta jättäminen maksaa yhteiskunnalle. Hoitoalan resurssit ovat liian pienet. Vielä kun vähän resursseja pienennetään tai viimeisetkin hoitajat lähtevät alalta, niin jonkin sortin valintaa potilaissa pitää ruveta tekemään. Ratkaisevana tekijänä ei ole ikä vaan raha.

Itselleni on ollut hämmennyksen aihe, miten moni iäkäs ihminen haluaa mahdollisimman paljon hoitoja ja ajatus kuolemasta pelottaa. Ihan suoraan sanovat, että haluavat kaiken mahdollisen hoidon, eivätkä todellakaan edes ajattele kieltäytyvänsä hoidoista.

Itse olen valmiiksi jo vakavasti sairas reilusti alle nelikymppisenä ja en todellakaan haluaisi raskaita hoitoja osakseni. Olen kokenut elämässä kipua jo riittävästi.