Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tapailen miestä, joka ei ole tekemisissä lapsensa kanssa
09.08.2024 |
Osaako kukaan antaa perspektiiviä tähän.
Asia ei tapailun alussa vaivannut, koska ei muutenkaan jaettu arkea eikä asumusta, vaan seurustelu oli huoletonta, aikuisten kesken tapailua.
Nyt viime aikoina itseäni on alkanut vaivata, että miehellä tosiaan on lapsi, joka on olemassa, mutta katkaissut välit. Hän tulee olemaan olemassa myös tulevaisuudessa, mutta minä en tiedä hänestä mitään, ja tuntuu niin kovin merkilliseltä, että miestä ei tunnut vaivaavan asia lainkaan. Itsellä kun on aktiiviset välit omiin sisaruksiin, vanhempiin, sisarusten lapsiin jne.
Vaivaisiko muita, että jossain on olemassa puolisonne jälkeläinen, josta te ette tiedä?
Kommentit (95)
Etkö voi jutella miehen kanssa asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi jutella miehen kanssa asiasta?
Olen jutellut, useinkin. Kysynyt, että eikö voisi ottaa yhteyttä lapseensa, mutta tilanne päätyy aina riitelyyn, koska *puutun hänen asioihin*
No todellakin vaivaisi. Todennäköisesti en tapailisi tuollaista tyyppiä. Kertoo aika helvetin paljon ihmisestä, sen arvomaailmasta. Ja se että suuttuu kun yrität kysyä aiheesta? Juokse.
En kestäisi tuollaista tunnekylmyyttä mieheltäni. Omaa lasta ei hylätä, piste
Jos hän kykenee hylkäämään lapsensa, joka on hänen lihaa ja verta, mitähän hän kykenee tekemään sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kertoo paljon miehestä, eikä suinkaan positiivista. Kertoo sen, että hän hoitaa huonosti asioitaan ja ihmissuhteitaan. En jäisi itse kokemaan.
Tuo mies on pettymys, kuten useimmat heistä.
Nyt ap joutuu miettimään, etsiäkö parempi, joita ei kenties ole, vai jatkaa luuserin kanssa.
Heteronaisen dilemma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tuo ois niin iso asia että maku menisi mieheen. Tai mihin mieheen, selkärangattomaan luuseriin olisi varmaan oikeammin sanottu. Hyi yök.
Tavallinen tapaus on vieraannutus. Ihan normisettiä suomessa, että naiset vieraannuttavat lapset kostoksi. Viranomaiset tukevat tätä usein vielä todella kivasti.
Kaikki ei halua puhua moisesta, vaikka käytännössä kaikki tunnistavat vieraannutettuja lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni aikanaan päättyi orastaba suhde kun nainen, joka aluksi oli kieltänyt että hänellä ei olsii lainkaan lapsia. - No. Tämän saatoin yrittää katsoa läpi sormieni. Verraten nuoria kun olimme molemmat, niin kyllä sen saatoin kun yritin ymmärtää, ettei heti halunnut kertoa, että hänellä on lapsia.
Siinä vaiheessa tiesin, ettei häntä ja minua ole tarkoitettu elämään parisuhteessa kun hän kovasti kiirehti selittämään ja sanomaan, kuinka minä olisin hänelle se kaikkein tärkein, joka tuntui minusta ei imartelevalta vaan pökerryttävältä; ja täysin idiootin käytökseltä millaine ihminen, jolla on lapsia sanoo noin alle puolen vuoden tuntemisen jälkeen kjoitain kertoja tavanneelle. .
Lopullinen niitti joka vielä alleviivasi halusin päättää oraalla olleen suhteemme, kun hän jatkoi lapsista, että ei haluaisi koskaan ikinä missään olla heidän kanssa yhtään missään tekemisissä nähdä tai kuulla heistä
. En vain voinut ymmärtää, että millainen vanhempi kokisi ja tuntisi näin vielä hyvin nuorista (Reilsiuti alle 10 vuotiaista) lapsistaan.
Sinkkumies
Ok, taitaa olla mun exä. Sillä erotuksella, että vaikka ei juurikaan pidä yhteyttä lapseen, (joka tosin on jo täysi-ikäinen, mutta yhteydenpito loppui jo 15 vuotta sitten), mutta silti puhuu mm. työkavereilleen kuin olisi lapsen kanssa päivittäin tekemisissä. Olimme samassa työpaikassa, (älkää IKINÄ seotko työkaveriin, siitä ei seuraa kuin harmia!), ja kuulin usein, kuinka työkaverit ihastelivat, miten isä kehuskeli lapsen koulumenestyksellä ym. Teki mieli sanoa, että Wilmasta on lukenut, ei ole edes viestiä lapselle laittanut kuukausiin. Sitä en tiedä, miten sitten mahdollisille tyttöystäville selitti, ettei ole lapsen kanssa tekemisissä. Luultavasti mustamaalasi minua, etten anna heidän tavata, vaikka niin monesti sanoin, että kyllä vapaailta minullekin edes pari kertaa vuodessa kelpaisi. Mutta isällä oli kuulemma "muutakin elämää", kun tapaamisia hänelle ehdotin.. 🤷
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tapailis ollenkaan tollasta miestä. Laita kiertoon.
Vierailija kirjoitti:
Tavallinen tapaus on vieraannutus. Ihan normisettiä suomessa, että naiset vieraannuttavat lapset kostoksi. Viranomaiset tukevat tätä usein vielä todella kivasti.
Kaikki ei halua puhua moisesta, vaikka käytännössä kaikki tunnistavat vieraannutettuja lapsia.
Miten tämä liittyy aloitukseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo olisi aika lailla ainoa skenaario, jossa voisin olla lapsellisen miehen kanssa. Ihannetilanne.
Mun lapsi on katkaissut välit minuun. Tuntuu tosi pahalta ja suren asiaa joka päivä. En saa ottaa häneen ollenkaan yhteyttä. Toivon, että hieman aikuistuttuaan pystyisimme taas olemaan tekemisessä. Selkeää syytä välirikolle en ole saanut. Olemme kuulemma liian erilaisia. Luulen, että ainoa selviytymismekakismi on unohtaa lapsi...
Vierailija kirjoitti:
Ok, taitaa olla mun exä. Sillä erotuksella, että vaikka ei juurikaan pidä yhteyttä lapseen, (joka tosin on jo täysi-ikäinen, mutta yhteydenpito loppui jo 15 vuotta sitten), mutta silti puhuu mm. työkavereilleen kuin olisi lapsen kanssa päivittäin tekemisissä. Olimme samassa työpaikassa, (älkää IKINÄ seotko työkaveriin, siitä ei seuraa kuin harmia!), ja kuulin usein, kuinka työkaverit ihastelivat, miten isä kehuskeli lapsen koulumenestyksellä ym. Teki mieli sanoa, että Wilmasta on lukenut, ei ole edes viestiä lapselle laittanut kuukausiin. Sitä en tiedä, miten sitten mahdollisille tyttöystäville selitti, ettei ole lapsen kanssa tekemisissä. Luultavasti mustamaalasi minua, etten anna heidän tavata, vaikka niin monesti sanoin, että kyllä vapaailta minullekin edes pari kertaa vuodessa kelpaisi. Mutta isällä oli kuulemma "muutakin elämää", kun tapaamisia hänelle ehdotin.. 🤷
No, lohdutuksena sanon sinulle, että ei kyllä taida olla sinun eksäsi tämä mies, onneksesi :)
Miehen jälkeläinen kyllä on täysi-ikäinen, mutta mitään wilma-vaihetta me ei olla yhdessä eletty. Eikä taatusti puhu kenellekään ulkopuoliselle tästä lapsestaan. Lapsi teki itse ratkaisunsa, ja tuo tunnekylmyys pätee kyllä sekä lapseen että isään.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on katkaissut välit minuun. Tuntuu tosi pahalta ja suren asiaa joka päivä. En saa ottaa häneen ollenkaan yhteyttä. Toivon, että hieman aikuistuttuaan pystyisimme taas olemaan tekemisessä. Selkeää syytä välirikolle en ole saanut. Olemme kuulemma liian erilaisia. Luulen, että ainoa selviytymismekakismi on unohtaa lapsi...
Mikä oli syynä lapsen päätökseen, jos sopii kysyä?
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi on katkaissut välit minuun. Tuntuu tosi pahalta ja suren asiaa joka päivä. En saa ottaa häneen ollenkaan yhteyttä. Toivon, että hieman aikuistuttuaan pystyisimme taas olemaan tekemisessä. Selkeää syytä välirikolle en ole saanut. Olemme kuulemma liian erilaisia. Luulen, että ainoa selviytymismekakismi on unohtaa lapsi...
Onhan tuo hyvä syy. Etkö ole koskaan lopettanut tapailua, kun olet kokenut toisen liian erilaisena?
En tarkalleen tiedä, miksi lapsi katkaisi välit. Hänellä oli vaikea aika elämässä. Yritin olla tukena ja maksoin terapian. Epäilen, että terapeutti tai yksi kaveri on kehottanut katkaisemaan välit. Mielestäni olen ollut ihan tavallinen vanhempi, mutta ehkä liian hallitseva ja puhelias persoona lapseeni verrattuna. Ainoa syy, mitä sain oli se, että olemme liian erilaisia.
Alue: Aihe vapaa
Minkä ikäinen se lapsi on? Asuuko hän samalla paikkakunnalla? Miksi mies ei ole tekemisissä lapsensa kanssa?