Mounjaro laihdutuslääke kokemuksia

Vierailija kirjoitti:

Yritän vähintään 2 krt viikossa käydä ja tosiaan laskeskella vähän proteiinin saantia. olen syönyt proteiinipatukoita ja -vanukkaita mutta mieluummin saisin proteiinit ruoasta. Ehkä pitää kuitenkin vielä pojan proteiinijauhe testata.

Proteiinipatukoiden ja -vanukkaiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Eräs tuttuni söi niitä paljon samalla kun pudotti painoaan juuri proteiinin saannin turvaamiseksi. Hänellä kolesteroliarvot kohosivat ensimmäistä kertaa, kovan rasvan osalta. Sitä on joissain proteiinituotteissa enemmän. Mutta toki niitä kohtuullisesti voi syödä! 

Patukoissa voi olla kovaa kookosrasvaa, palmuöljyä tai sheavoita. Moni katsoo vain, että vegan tai vegetarian ja popsii patukan sen kummemmin sen sisältöä analysoimatta. Kova rasva on kovaa rasvaa myös kasvirasvana.

Vierailija kirjoitti:

Yritän vähintään 2 krt viikossa käydä ja tosiaan laskeskella vähän proteiinin saantia. olen syönyt proteiinipatukoita ja -vanukkaita mutta mieluummin saisin proteiinit ruoasta. Ehkä pitää kuitenkin vielä pojan proteiinijauhe testata.

Proteiinipatukoiden ja -vanukkaiden kanssa kannattaa olla tarkkana. Eräs tuttuni söi niitä paljon samalla kun pudotti painoaan juuri proteiinin saannin turvaamiseksi. Hänellä kolesteroliarvot kohosivat ensimmäistä kertaa, kovan rasvan osalta. Sitä on joissain proteiinituotteissa enemmän. Mutta toki niitä kohtuullisesti voi syödä! 

Hyvä huomio!

tutkin noita tarkemmin ja varsinkin patukoissa pn tosiaan kovaa rasvaa paljon. Ihmekkös tuo kun ovat kuitenkin suklaapatukoita. Energiamääriin olinkin kiinnittänyt huomiota, mutta en yhtään ajatellut kolesterooliaspektia, vaikka tavoitteena nimenomaan on laskea kolesteroliarvoja tässä samalla.

-neppari

Kyllä minä olen saanut proteeineja riittävästi lähinnä proteiinirahkasta, tonnikalasta, rasvattomasta kinkusta ja kanamunista. Luulen, että nuo bodareille tehdyt lisäravinteet eivät todellakaan ole laihduttajien ruokaa :)

Tuo "menettää lihaksia" termi on aika hassu. Kun lihastenkin päällä oleva ihonalainen rasvakerros ohenee, erottuvat lihakset selvemmin. Toisaalta meidän ei-bodareiden habitus saattaa näyttää jopa kuihtuneelta nopean laihduttamisen jälkeen. 

Lihasten kasvattaminen ja laihduttaminen eivät varmasti onnistu yhtä aikaa. Olen kyllä onnistunut parantamaan salituloksia Mounjaro-kuurin aikanakin, mutta se kehitys ei tule lihasten kasvusta. 

@Pehmis, tässä ehkä kuukausi sitten oli Satakeijun hyvä kirjoitus, missä pohditaan sitä, jojoaako paino takaisin. Kuulemma lääkäri oli sanonut, että jos rupeaa nousemaan, niin sitten otetaan lisää lääkettä. Tuo Ap:n lääkkeen alasajo ja sen jälkeinen painon tasaantuminen voivat olla hyvinkin harvinainen asia, ja jos se yhdelle onnistuu, ei ole mitään takeita, että se onnistuu kaikille. Minä ainakin lähden siitä, että paino ei tule enää ikinä takaisin. Tosin tietenkin voi tulla jokin maailmanlaajuinen lääkkeiden toimitushäiriö tms. Eli heitä ne isot vaatteet mäkeen ja hommaa uudet, olet sen ansainnut.

Olen tässä normaalipainon kolkutellessa pohtinut paljon aiempaa hötkyilyä jumeista, ja myös jännää huomiota, että nyt suhtautuminen itseen on jännän suvaitseva. Lisäksi suhtautuminen painavampiin ihmisiin on suvaitseva. Ihmiset ovat keskimäärin kauniita, aivan sama mitä painavat. Nyt ei enää hötkyilytäkään. Jotenkin seesteinen ja positiivinen olo. Tällainen sivuvaikutus. Vissiin joku bias sitten oli, joka on nyt lähtenyt, ja hyvä niin.

mm

Minäkin olen viskonut kahdesti vaatetta pois kaapista. Viimeksi parisen viikkoa sitten keräsin jätesäkillisen vaatetta pois. Esimerkiksi viidet farkut, joista kahdet olen ostanut toukokuulla. Vähäiseksi jäi käyttö, pari päivää taisivat olla kummatkin jalassa. Toisaalta olen kyllä reippaasti ostanut toisesta päästä koko ajan lisää. Ostan mahdollisimman halpoja, tarjouskoreista ja kirppareilta. Tiedän, että nämä vaatteet jää lyhytaikaiseksi, mutta haluan kuitenkin kulkea minulle sopivissa vaatteissa ja siitäkin saa iloa, että menee aina pienemmät vaatteet päälle. Nyt kaapissa on yhdet M-koon farkut odottamassa. Ne menee jo kiinni kiskomalla, mutta vyötärönauhan päälle tulee iso makkara, joten ei vielä oikein ole kivat päällä. Ehkä se 5kg tai sitä luokkaa pois ja sitten voinkin laittaa ne jo töihin päälle. 

Gramma kerrallaan tässä jatketaan. Lenkkeily on jäänyt kovin vähiin ja se harmittaa. Ensin oli flunssa, sitten satoi joka päivä ja nyt sitten on kylmä/liukas. 

Satakeiju

Hyvä kirjoitus mm. Muutenkin niin paljo kaikkea mihin tekisi mieli kommentoida esim. nimimerkit.  Huvitti mm tuo, että jos Minninen on matkalla Miniseksi ja Tonnikeiju on matkalla Satakeijun kautta Helinäkeijuksi, niin Pehmis - pysy sinä Pehmiksenä. Se on niin kiva ja ei olisi kiva, jos sinusta tulisi Kovis:)

Olen tietysti myös todella otettu kaikesta saamastani huomiosta. Kiitos. Minusta kuitenkin me kaikki teemme yhdessä tästä  avoimen vertaisryhmän. Ja edelleen - vaikka olen saavuttanut tavoitepainon, haluan alleviivata, että koen edelleen olevani matkalla ja koen tämän todella merkityksellisenä foorumina, jossa voi jakaa kaikkia tunteita, ajatuksia ja kokemuksia prosessiin liittyen. Siis sellaisia, joita ei kehtaisi jotenkin puhua tutuille tms. Eli uskon, että vertaisjutuilla on oik oikeasti merkitystä ja paljon.Siinä tulee varmaan liittymäpinta menneen aikakauden Painonvartijoihin, vaikka se ei olekaan tuttu muutoin kuin nimenä.

Vuosi sitten tähän aikaan tuntui, että viimeiset 3 kg on tosi tiukassa. Katsoin juuri, että tasan vuosi sitten painoni oli 71,6 kg ja tavoite 68,8 kg. Lopulta jouluna (aattona) ohitin kuin ohitinkin tavoitteeni. n. 2 viikkoa positiivisimman ennusteen jälkeen.

Tänään tuli 48 viikkoa tavoitteessa ja paino on muutaman kilon sen alla. Vielä 4 viikkoa ensimmäiseen vuoteen, joka on ollut minulle merkityksellinen ja ensimmäinen merkkipaalu painonhallinnassa. Olen iloinen ja helpottunut, ettei lääkkeen lopettaminen tavoitteen saavuttamisen jälkeen ei saanut  aikaan mitään erityisiä reaktioita ja lääkkeen alasajo onnistui hyvin. Jos minä onnistun tässä (painonhallinnassa), onnistuu siinä moni muukin. Mutta se, kannattaako lääkettä lopettaa kokonaan on asia erikseen. Minulla ei ollut lopettamiseen vertaistukea ja pelkäsin hieman jatkaa lääkettä. En myöskään ollut (hosulina) aloittaessani ajatellut muuta kuin että tavoitteeseen ja se on sitten siinä. Nyt ehkä toimisin toisin, mutta runsas vuosi sitten toimin sen tiedon varassa joka minulla oli silloin.

Mutta alleviivaan, ettei matka lopu tavoitteen saavuttamiseen. Se on vain yksi steppi. Punnitsen muuten edelleen itseni käytännössä joka aamu, vaikka paino pysytteleekin hyvin stabiilina. Mutta kuitenkin.

Tsemppiä kaikille, täällä on hurjia pudotuksia ja tosi sitoutuneita tyyppejä. Saan teistä kaikista voimaa. 

AP

Uutta tietoa Mounjarosta tutkimuksessa Deep brain recordings reveal how Mounjaro suppresses food cravings https://scitechdaily.com/deep-brain-recordings-reveal-how-mounjaro-supp… .

Lyhesti: tutkijat seurasivat yhdellä lihavuudesta ja syömiskontrollin häiriöstä kärsivällä potilaalla aivotoimintaa, kun hän sai tirzepatidia eli Mounjaroa. Se vaikuttaa myös luultavasti aivojen impulssi- ja palkitsemiskäyttäytymiseen. 

Aivoissa tarkkailtiin erityisesti nucleus accumbens-aluetta, joka liittyy pakitsemisjärjestelmään ja ruokahimoihin sekä ruokahälyyn (food noise). Kun potilas sai täyden annoksen tirzepatidia, häneltä hävisi ruokahäly ja mieliteotkin. Vaikutus ei ollut kuitenkaan pysyvä: ruokahäly ja mieliteot palasivat viidessä kuukaudessa. Tutkijat päättelivät, että jatkossa pitää kehitellä lääkkeitä, joilla ruokahäly ja yli äyräiden menevät mieliteot pysyvät pois. Tässä tutkittiin yhtä henkilöä ja Suomesta poiketen hän oli saanut Mounjaron käyttöönsä syömishäiriöoireilusta huolimatta.

Suomessa hänenlaiselleen voitaisiin ehkä ehdottaa ahmimista hillitsevää masennuslääkettä, joka ei ole varsinaisesti laihdutuslääke. Koska Suomessa on vaikea päästä ainakin julkisen terveydenhuollon syömishäriöyksikköön hoidettavaksi, lääkäri voi kirjoittaa kyseistä lääkettä ja ohjata Mielenterveystalon omahoito-ohjelman käyttöön ja julkisen terveydenhuollon nettiterapiaan.

En koe, että Mounjaro edes olisi syömishäiriöiselle sopiva lääke. Tutkimuksen mielenkiintoisin anti on ruokahälyn ja mielitekojen palaaminen viiden kuukauden jälkeen. Siihen tavallinen Mounjaron käyttäjä voi varautua omilla strategioillaan.

Jo se, että on aina askeleen edellä nälkää ja syö riittävästi proteiinia ja kuitua voi lieventää herkkuhimoja. Vaikka käyttäisi laihdutuslääkettä, siinäkin opetellaan yleensä uutta ruokavalioa ja tapaa syödä mindful eating-tekniikkaa hyödyntäen.

Matka on pitkä ja askelia riittää. Tutkimusten mukaan kaikista eniten painon aloillaan pysymistä laihdutusvaiheen jälkeen tukevat joustava ruokasuhde (80% terveellistä perusruokaa ja 20% voi olla herkkujakin) sekä arkiliikunnan ottamiseksi osaa elämäänsä. 

Vierailija kirjoitti:

Uutta tietoa Mounjarosta tutkimuksessa Deep brain recordings reveal how Mounjaro suppresses food cravings https://scitechdaily.com/deep-brain-recordings-reveal-how-mounjaro-supp… .

Lyhesti: tutkijat seurasivat yhdellä lihavuudesta ja syömiskontrollin häiriöstä kärsivällä potilaalla aivotoimintaa, kun hän sai tirzepatidia eli Mounjaroa. Se vaikuttaa myös luultavasti aivojen impulssi- ja palkitsemiskäyttäytymiseen. 

Aivoissa tarkkailtiin erityisesti nucleus accumbens-aluetta, joka liittyy pakitsemisjärjestelmään ja ruokahimoihin sekä ruokahälyyn (food noise). Kun potilas sai täyden annoksen tirzepatidia, häneltä hävisi ruokahäly ja mieliteotkin. Vaikutus ei ollut kuitenkaan pysyvä: ruokahäly ja mieliteot palasivat viidessä kuukaudessa. Tutkijat päättelivät, että jatkossa pitää kehitellä lääkkeitä, joilla ruokahäly ja yli äyräiden menevät mieliteot pysyvät pois. Tässä tutkittiin yhtä h

 Avartava nosto, kaikki uusi  lääkkeeseen liittyvä tieto on kiinnostavaa, vaikka jokaisella tietysti kokemus on yksilöllinen. Miten sinun oma painonpudotuksesi etenee ja kaunako olet käyttänyt MJ:a? Mikä on sinun tavoitteesi ja miten olet edennyt?  

Reppuri

Siksi kai me sitä lääkettä syömme, että mieliteot on sen avulla helppo pitää kurissa. Eikä liene kenellekään yllätys, että lääkkeen vaikutus loppuu aika pian lopettamisen jälkeen.

Kyllä olen laskenut kaloreita ja makroja jo ennen mounjaroa ja oli silloinkin vaikeaa kun on ruokarajoitteita. Nyt sitten kun ruokahalua on niin vähän tai ei juuri ollenkaan niin vaikeaa se on saada proteiinit lähelle 100. Jää 50 tuntumaan. 

Ei se kyllä ole hassu termi, aina kun laihtuu niin menettää myös lihaskudosta. Monjarolla jopa vielä enemmän jos ja kun on vaikea saada syötyä tarpeeksi. Syy miksi siitä huolehdin on juurikin lihasten aineenvaihduntaa lisäävä vaikutus. Mitä vähemmän lihasmassaa, sitä vähemmän kuluttaa levossakin. Tuossa esim juttu aiheesta. 

https://keventajat.fi/liikunta/laihduttaminen-syo-lihasta-nain-estat-se…

Vierailija kirjoitti:

Kyllä olen laskenut kaloreita ja makroja jo ennen mounjaroa ja oli silloinkin vaikeaa kun on ruokarajoitteita. Nyt sitten kun ruokahalua on niin vähän tai ei juuri ollenkaan niin vaikeaa se on saada proteiinit lähelle 100. Jää 50 tuntumaan. 

TÄmä siis sille, joka kyseli :)

Nainen 40+

Olen laihduttanut mounjaron avulla kuuden kuukauden aikana 22kg. Toki olen tehnyt isoja muutoksia elintapoihini. Syön säännöillisesti ravintoterapeutin suosittelenaa terveellistä ruokaa, jokaisella aterialla viisi kertaa päivässä proteiinia ja kuituja. Mielitekoja minulla ei ole, joten herkkujakaan ei tee mieli. Käyn kuntosalilla 4 kertaa viikossa säilyttämässä lihaksiani ja harrastan reipasta hyötyliikuntaa. Kävin inbody mittauksessa ennen lääkkeen aloitusta ja sen jälkeen säännöllisesti. Tavoitteenani oli säilyttää lihasmassaa ja siinä olen mielestäni onnistunutkin. Inbodyn mukaan pääasiassa olen pudottanut rasvaa ja vain 2,8kg lihasta. Olen myös käynyt paljon keskusteluja painonpudotuksen aikana. Käynyt siis läpi henkistä muutosta. Koskaan aiemmin painonpudotus ei ole ollut minulle näin helppoa, kun lääke on antanut elämääni ruokarauhan. Mounjaro on auttanut minua toteuttamaan näitä kaikkia muutoksia. 

Minulla on jäljellä viisi kiloa painonpudotusta. Sitten siirryn itselleni vaikeampaan osuuteen eli painon ylläpitovaiheeseen. Minulla on taustallani 20 vuoden jojo-laihduttajan ura, joten voin suoraan todeta, että minulla on suuria vaikeuksia painon ylläpitovaiheessa. 

AP on tehnyt hienon työn tässä ketjussa. Kiitos sinulle siitä. Kyselisin, onko meillä joukossa muita painonpudotuksen jo lopettaneita onnistujia, jotka ovat siirtyneet painonylläpitovaiheeseen? Minua kiinnostavat kaikki, myös lääkettä jatkaneet ylläpitäjät. Oletteko jatkaneet lääkitystä ja minkälainen painonpudotushistoria teillä on? 

 

Ystävällisesti, Talitintti

Talitintti on kanssa vetänyt vauhdilla. Ja kyllä, itseäkin pelottaa se ylläpitovaihe. Onneksi on vielä matkaa siihen haasteeseen, vaikka näin hosulina tietysti haluaisi kaiken ylimääräinen heti pois.

Ja sitten se uskomaton fiilis. Tänään BMI 29.9. "Lievä ylipaino". LIEVÄ! Olen ekstaasissa noista sanoista. Olen ylipainoinen, mutta enää "lievästi". Lähtö oli melkein 44 ja nyt meni jo alle 30. 

Kommenttia laskeneesta painosta on nyt alkanut tulla töissäkin päivittäin. Ehkä joku on sivukorvalla kuullut, kun olen toisen kanssa jutellut, koska lähes joka päivä joku uusi on nyt reippaasti sanonut tästä laihtumisesta ja se ei ole mikään tabu. Yksi ja toinen on kysynyt, että "millä menetelmällä oot laihduttanut". Sinänsä en koe tarvetta salata lääkettä, mutta en myöskään jaksa jokaiselle sitä sanoa. Olen vastannut, että "syönyt vähemmän". Sehän on totta. 

Kymppikeiju (ap ei tiennyt, että Satakeijusta mennään ensin Kymppikeijuksi ja sitten vasta Helinäksi...)

Mielettömän mahtavia onnistumisia. Erinomainen pudotus Talitintti. Omalla kohdalla tuo edellytti kyllä melkoista nälän hallintaa, joten tuo 5 aterian sisältö kyllä kiinnostaa. Mistä ne koostuvat?  Ja myös minua kiinnostaa tavoitepainon jo saavuttaneiden kokemukset. Ymmärrän ettei kaikki tavoitteeseen päässeet enää eksy tänne, mutta jokaisella tavoitteeseen päässeellä on omanlaisensa tarina painon ylläpidosta ja kaikista kokemuksista on hyötyä myö muilla ja saa näkökulmia, joita ei ole ehkä itse huomannut.

Ja Satakeiju, vaikka olen ollut matemaattisesti ihan lahjakas, niin nyt se on kyseenlaistettava :Tosiaankin siis Satakeijusta tulee Kymppikeiju - eli siis Kymppikerholainen:) Tuo on mahtava tunne, kun saavuttaa uusia konkreettisia virstanpylväitä. Uusi kiloluku, uusi kymmenluku tai BMI:n uusi virstanpylväs. Ne on mahtavia, koska ne konkretisoi edistymistä ja auttaa sitoutumaan omaan prosessiin, joka vaatii eittämättä aikaa ja turnauskestävyyttä. On tosi mukava lukea edistymisestäsi, koska pysytyn samaistumaan ihan täysillä kokemuksiisi ja tuntemuksiisi. Usein tuntuu, että olisin voinut kirjoittaa iihan samoin. Ehkä Hosuleita yhdistää monet asiat.

Muita huomioita ihmisten reaktioista painoaan pudottaneen:

1. Aloitin aikanaan vastaavan ketjun suomi kaksi neljässä ja täällä. On jotenkin huvittavaa, miten tuiki tuntemattomat ihmiset keskittyvät negatiiviseen kommentointiin liittyen painonpudotukseen, tuomitsevat lääkkeen käytön ja tuntuvat olevan pettyneitä siitä, että painoni on vakiintunut tavoitteeseen ja sen alle. Eli siis kun muuta ei voi kommentoida, niin ainakin sen, että lihaksiakaan ei sitten enää ole ja paino tulee varmasti nousemaan. Voihan noin ajatella, mutta tietysti mieleen hiipii myös ajatus, että miten ihmeessä jonkun keskustelupalstalaisen painonpudotus saa aikaan ihmisissä niin suuria tunteita ja reaktioita. En nyt sano säälittävää, mutta kuitenkin.

2. Pitkät katseet. Tuntuu, että ihmiset mittailevat vartaloani katseillaan. Osa tietysti siksi, että tapaa minut pitkästä aikaa ja osa  taas tuntuu varistelevan, että onko paino pysynyt, onko laihtunut lisää tai onko muita painon muutoksia. 

3. (Tuomitseva) päivittely. "Älä nyt sitten enempää ", "Ei sinun tarvitse",  jne. Jopa äitini puhuu painostani voivotellen,  silti hän ei kommentoi hyvin hoikan sisareni painoa mitenkään. Eikö sitäkin voisi sitten voivotella:)

4. Avoimet hyväksyvät kommentoijat. Ne tuntuvat kivoilta.

Tsemppiä meille kaikille

-AP

AP kyseli päivittäin syömäni viiden aterian sisältöä. Taustaksi kerron, että keskustelin ensimmäisen kerran ravintoterapeutin kanssa jo ennen lääkkeen aloitusta. Minulla on taustalla pitkä painonpudotushistoria. Lääkkeeseen siirtyminen tuntui viimeiseltä mahdollisuudelta, jossa halusin onnistua kaikin keinoin. Halusin ruokavalion, jonka avulla säilyttäisin mahdollisimman hyvin lihakseni ja paino putoaisi rasvakudoksesta. Toivoin, että ruokailussa säilyisi rentous. En toivonut ruokapäiväkirjoja tai kalorien laskentaa. Lisäksi muutama läheinen oli aloittanut ozempicin käytön diabeteksen käyttöön. Heidän kokemuksensa perusteella tiesin, että lääkkeen käyttö ilman elintapamuutoksia ei välttämättä pudota painoa. Lisäksi läheiseni olivat kokeneet erilaisia vaikeita pahoinvoinninoireita, joten halusin apua ravintoterapeutilta myös niihin hetkiin. 

Ravintoterapeutti nosti esiin kaksi asiaa, joihin panostaisin ruokailussani, proteiini ja kuitu. Proteiini auttaa säilyttämään lihaksia ja kuitu on erityisen tärkeää, koska mounjaro hidastaa ruuansulatusta. Ruokaillessa hän ohjeisti, että lautaselta tulee syödä tärkeysjärjestyksessä proteiini, kasvikset ja hiilihydraatit. Tärkeysjärjestys oli apuna, jos ei jaksa syödä kaikkea lautaselta niin on syönyt aluksi oleellisimmat. Lisäksi sain mukaani kaksi monistetta, jotka ovat olleet jääkaapin ovessa tapaamisesta asti. Ne konkretisoivat proteiinin ja kuidun lähteitä esimerkein. Toinen olis Sydänliiton Mistä saat kuitua?-moniste ja toinen Finelin sivulta moniste Esimerkkejä ruokien proteiinilähteistä. Tämän tyyppiset ohjeet voivat monista tuntua yksinkertaisilta tai tutuilta. Minua ne auttoivat. Tiesin mihin panostaa, asiat olivat yksinkertaisia ja mitään ei kielletty syömästä.

Käytännössä ravintoterapeutti laati minulle esimerkkejä eri aterioista, joita syödä viisi kertaa päivässä. Aamupalalla, välipalalla ja iltapalalla tavoitteena oli syödä 15-20g proteiinia. Lounaalla ja päivällisellä 30g. Lisäksi päivän kuitutarve vaati syömään kuidunlähteitä joka aterialla.

Teksti jatkuu...

Talitintti

Teksti jatkuu...

Syön ihan tavallista kotiruokaa. Aamupalalla syön esim. kaksi ruisleipää, margariinia, juustoa ja kalkkunaa, kaksi kananmunaa, viinirypäleitä ja pienen annoksen pähkinöitä. Lounas ja päivällinen ovat hyvin samanlaiset eli noin 100g kanaa/mereneläviä/lihaa, kasviksia sekä pastaa/perunaa/vaikka kaikki kääräistynä täysjyvätortillalettuun. Lisäksi aina 100g raejuustoa, sillä saan aterian proteiinit täyteen, mutta minun ei tarvitse syödä esim. 150g paistettua lohifilettä. Väli- ja iltapala ovat usein rahka tai proteiinivanukas, jonka lisäksi pähkinöitä/leseitä/hedelmä. 

Minulle muutosta ruokavaliossa oli se, että joka aterialla syödään proteiinia. En ollut tottunut tähän. Sitten etsin omaan makuuni sopivia välipaloja ja olen syönyt niitä. Lisäksi en ennen syönyt säännöllisesti. Nyt syön melkein kelloa katsoen, koska lääkitys vaikuttaa siihen, että näläntunne vaihtelee. Olen myös oppinut kuuntelemaan kylläisyyssignaaleja, että lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi. 

Vinkkinä hetkiin, kun on mahdollista lääkkeestä johtuvaa huonovointisuutta ravintoterapeutti ehdotti varautumaan esim proteiinipirtelöillä ja keitoilla. Niitä on helpompi nauttia ja saada tarvittavaa ravintoa. Hän ehdotti, että kaupan valmiskeittoihin voi lisätä esim raejuustoa tai kananmunaa proteiinin lisäämiseksi. Itse en ole lääkkeen aloituksen jälkeen kärsinyt kuin muutamana päivinä heikotuksesta, mutta mielestäni nämä oli hyviä vinkkejä. 

Avasin tässä tekstissä ateriasisältöäni AP:n pyynnöstä. Lopuksi haluan sanoa, että olemme jokainen yksilöitä. Meillä jokaisella on omat mieltymyksemme ja tottumuksemme. Se mikä toimii yhdellä, ei välttämättä sovi toiselle. Annetaan kaikille ruokarauha. 

Talitintti