Mounjaro laihdutuslääke kokemuksia

Vierailija kirjoitti:

Laihtuuko, jos lihonut runsaasta alkoholista ja  liikkumattomuudesta eli ruoan laatu tai määrä ei ongelman syy.

Alkoholissa on paljon turhia kaloreita, joten sen pois jättäminen vaikuttaa kyllä painonhallintaan. Se, onko alkoholista irrottautumisen ensisijainen keino mounjaro on sitten asia erikseen. Vaikka lääkkeen myötä monet ovat kokeneet ettei alkoholi maistu, niin jos se on perimmäinen syy lihomiseen, niin ehkä kannattaisi hoitaa alkoholismia itsessään.

Oletteko olleet syystä tai toisesta vaikka viikon ilman lääkettä, mitä on tapahtunut? Kiinnostaisi tietää iskeekö esim. ruokahimot ja pompsahtaako paino heti ylöspäin.

Marju

Hei kaikille, mukava lukea kaikkien kirjoituksia. Taas on takana yksi viikko, nyt runsaat 33 viikkoa tavoitepainon ohittamisesta. Paino on pysynyt edelleen aloillaan, mutta totuuden nimissä, kyllä yksi syy on se, että tarkkailen sitä koko ajan. Mitään mielitekoja ei ole tullut, enkä usko että enää tuleekaan ainakaan siitä syystä, että lopetin lääkityksen tavoitteen ohitettuani. 

Tonnikeiju kirjoitti tuolla aiemmin ylläpitolääkityksestä ja mielestäni se on ihan kannatettavaa, koska kukaan ei voi tietää miten itselle käy lääkityksen lopettamisen jälkeen. Omalla kohdalla pidin silloisen tietoni valossa itsestään selvänä, että lopetan lääkityksen tavoitepainon saavutettuani, mutta jos olisin nyt samassa tilanteessa, pohtisin asiaa uudelleen. Kun on saanut painon alas, niin olisihan se tosi rankkaa, jos paino singahtaisi saman tien takaisin. Nyt, kun noilla kynillä voi "kikkailla", niin myös kustannukset ylläpitohoidolla voi saada jotenkin kohtuullisiksi.  Lääkkeen lopettaessani varauduin kyllä siihen, että jos paino lähtee hallitsemattomaan nousuun ja tulee pakonomainen nälkä, niin olisin varmasti aloittanut lääkityksen uudelleen.

Tonnikeijulle myös tsemppiä 1,4 kilon kanssa. Tunnistan tuon tunteen, kun yhden viikonloppukekkerin seurauksena paino nousi ja meni monta päivää painon tasaamisessa. Jotenkin kohtuutonta, että keho on niin tehokas hyödyntämään kaiken. Tosin kun on painonhallintaprosessissa, niin pieni yksi kekkeri viikonloppu ei sisällään tarkoita lihomista, vaikka puntari näyttäisikin enemmän. Siinä on vaan suolistossa enemmän tavaraa ja ehkä hieman nesteitäkin, tiedän silti, että se on tosi turhauttavaa ja se on se kohta, kun turnausväsymys nousee pintaan. Sitten vaan sinnitellään, hitaasti mutta varmasti. Tsemppiä Tonnikeiju.

Puolikas on lähellä maalia, ellet jo ole tavoitteessa. Projektiisi on helppo samaistua, koska painonpudotus tavoitteemme on samanlainen. 

Sitten taas s1988 -> Olet pudottanut painoa ihan valtavasti. Onnittelut. On ilmiselvää, että tuo kyllä näkyy, vaikka saman verran pudotettavaa olisi edessä. Joten ei ihme, että nyt olet saanut myös kommentteja siitä. Mietin yleisellä tasolle sitä, kun täällä on tullut esiin ettei nykyään mainita painon vaihteluista samoin kun ennen. Se on kyllä totta. Ehkä sitä pidetään epäkohteliaana ja toisaalta tunnistetaan paremmin, että painon putoamisen taustalla voi olla myös jokin ei-toivottu syy, kuten esim. jokin sairaus tms. jolloin syyn kuuleminen voisi saada aikaan hämmentävän tilanteen.

Tsemppiä kaikille, mahtavia olette. Tervetuloa myös uusille kirjoittajille.

-AP

No, nyt on minulla ensimmäinen jumi. Ei mikään iso, yksi viikko ollut ilman pudotusta, mutta ärsyttää. Johtuu töiden aloituksesta ja eilisestä illallisesta pienessä seurassa, missä ei voi paeta eikä peitellä. Molemmat suuria kompastuskiviäni jo monen vuosikymmenen ajalta: töiden deadlinet stressaavat, ja toisaalta sosiaalinen syöminen aiheuttaa pattitilanteita. Jälkimmäisestä: Oletteko keksineet tapoja sosiaalisiin tilanteisiin, missä on pakko syödä ja juoda, ellei aio kertoa lääkityksestään? Jotkuthan puhuvat terveydentilastaan ummet ja lammet ja siten saavat olla enemmän rauhassa sen suhteen mitä syövät. Mutta en halua mennä tuohon.

Onhan ehkä mahdollista nostaa annosta, olen vielä sillä 2.5 mg:llä. Mutta en oikein tiedä kannattaako se. Ehkä pitää ottaa lääkärille aika.

mm

Täytyy tulla teillekin jakamaan onnistumiseni! Mounjaro on ollut käytössä heinäkuun alusta ja pääsin tänään ensimmäiseen tavoitepainooni, joka on alle 80 kiloa. Painonpudotus on ollut varsin helppoa edelleen, kun annoskoot pysyivät kurissa kuin itsestään. Minäkään en laske kaloreita tai seuraa makroja. Syön ihan tavallista ruokaa ja koitan keskittyä siihen että söisin tarpeeksi proteiinia. En juurikaan syö herkkuja mutta kesällä olen kyllä juonut jonkin verran alkoholia ja syönyt terassilla ranskalaisiakin. 

Nostin viime viikolla annostuksen lääkärin ohjeistuksesta 2,5 -> 5mg. Tästä seurasi useamman päivän pahoinvointi ja jäätävä väsymys, joka onneksi kuitenkin kaikkosi. Aion veivata pistospäivän perjantaille jotta mahdolliset sivuvaikutukset saisi kärsittyä viikonloppuna. Toivon ettei annosta enää tästä tarvitsisi nostaa, mutta täytyy seurata tarpeen mukaan. Mulla on 10mg:n kynä josta napsuttelen puolikkaita annoksia.

Tästä sitten syksyn myötä kohti seuraavaa tavoitetta joka on alle 75 kiloa. Tsemppiä kaikille kanssalaihduttajille! 

-bodynakki- 

Aloitin Mounjaron (ensimäinen pistos 2,5 mg) tänään. Alkupaino (tänä aamuna) on 88 kg, tavoitteeni on 75 kg.

Syön terveellisesti (ei juurikaan sokerista & rasvaista) ja liikunkin kohtuullisen paljon.

Tiedostan hyvin että ongelmani ovat annoskoot ja alkoholi. Viikonloppuisin kuluu liikaa olutta.

Odotan mielenkiinnolla mitä tapahtuu. Jos ruokahalu (ja kenties myös juomahalu) vähenee, on haasteellista huolehtia riittävästä proteiinin ja vitamiinien saannista. Tähän olen varautunut.

Voin päivitellä tuloksia tähän ketjuun, mikäli ylläpito ei jostain syystä poista keskustelua.

 a&a

Minulla on selvästi jotain jumia nyt. Luulen, että huominen punnitus on suunnilleen samoissa kuin oli kaksi viikkoa sitten. Välissähän oli se pompsahduskin. Toisaalta pitää muistaa, että takana on se noin 23kg aika lineaarisesti ja vauhdilla, niin on oletettavaakin, että tulee toviksi väliin tasanne. Sitä tietysti hautoo, että miksi jo nyt ja BMI on melkein 35 edelleen jne. Mutta en tiedä, onko sitten helpompi kestää, kun BMI on 29. Yhtä paljon se risoo joka tapauksessa. 

Annosta voi nostaa myös osittain. Esim. 2,5mg->3,75mg. Ylipäätään suositan omalla kokemuksilla maltillisia nostoja ja harkinnan jälkeen. Tietystikään en elä kuten opetan, koska viime viikolla nostin 7,5mg kiukunpuuskassa, koska paino oli noussut. Aion laskea annoksen huomenna takaisin 5mg ja jos se tuntuu liian vähäiseltä, niin otan sitten seuraavan vähän nopeammin. 

Ja tervetuloa a&a, kyllä tämä lääke juuri useimmilla pienentää sen annoskoon. Toivotaan, että sinäkin saat toivomasi avun kilojen karistamiseen.

Tonnikeiju

Vierailija kirjoitti:

No, nyt on minulla ensimmäinen jumi. Ei mikään iso, yksi viikko ollut ilman pudotusta, mutta ärsyttää. Johtuu töiden aloituksesta ja eilisestä illallisesta pienessä seurassa, missä ei voi paeta eikä peitellä. Molemmat suuria kompastuskiviäni jo monen vuosikymmenen ajalta: töiden deadlinet stressaavat, ja toisaalta sosiaalinen syöminen aiheuttaa pattitilanteita. Jälkimmäisestä: Oletteko keksineet tapoja sosiaalisiin tilanteisiin, missä on pakko syödä ja juoda, ellei aio kertoa lääkityksestään? Jotkuthan puhuvat terveydentilastaan ummet ja lammet ja siten saavat olla enemmän rauhassa sen suhteen mitä syövät. Mutta en halua mennä tuohon.

Onhan ehkä mahdollista nostaa annosta, olen vielä sillä 2.5 mg:llä. Mutta en oikein tiedä kannattaako se. Ehkä pitää ottaa lääkärille aika.

mm

Syömisestään tai syömättömyydestään ei kannata tehdä numeroa. Toteaa vain olevansa kylläinen ja sanoo syöneensä aikaisemmin samana päivänä reilummin. Kenenkään ei tarvi tehdä lääkityksestään tiliä kenellekään muulle kuin lääkärille. Sosiaalisessakin syömisessä voi kertoa olevansa kylläinen ja kiittää saaneensa jo riittävästi ruokaa.

Ravintolassa voi valita kaksi alkuruokaa tai alkuruoan ja jälkiruoan, mikäli toiset menevät suoraan pääruokaan. Tarjoilija voi nikotella, jos ei tajua että ensimmäinen alkuruoka syödään kuten muutkin alkuruokana ja toinen alkuruoka syödään samaan aikaan kun muut syövät pääruokaa. 

Onhan ihmisillä välillä vatsa kipeä milloin minkäkin vuoksi ja heitäkään ei laiteta tilille siitä, että syövät tai juovat kevyemmin tai vähemmän kuin muut. Tavallisimmin ihmiset unohtavat kaikki muiden ruokien ja juomien ihmettelyt siinä vaiheessa kun saavat oman ruokansa ja juomansa nenänsä eteen. 

Ei kevyemmin syömistä kukaan ihmettele paitsi ehkä perheenjäsenet, mutta nehän tietääkin asiasta jo valmiiksi. Tietysti, jos et ota yhtään mitään, voi joku ihmetellä. Sittenkin voit sanoa, että yrität nyt ihan oikeasti syödä vähemmän ja olet syönyt jo niin paljon tänään, että nyt on pakko skarpata. Mutta jos on vaikka täytekakkua, niin jos sitä nyt sen 1cm viipaleen ottaa, niin ei kukaan ala tuijottamaan, miksi toi otti noin pienen palan. Lääkkeestä ei tiedä kukaan ja ei edes arvaa, koska kuitenkin laihduttaminen syömällä vähemmän ilman lääkettä useimmille se vanha tapa. Itseasiassa jos hoksaavatkin sun keventelevän, niin monet luulee juuri, että teet sen ilman lääkettä, koska se käsitys on edelleen niin yleinen, että vaihtoehdot on syödä vähemmän tai piikittää kalorit pois lääkkeellä....

Olen miettinyt tätä lääkejuttua, että itseäni se jo ärsyttää. En aio kertoa tästä yleisesti, vaikka välillä tekisi mieli kertoa kaikille ihan vaan lääkkeen käytön normalisoimiseksi. Kyllähän nuo päältä näkee, että kiloja on. Ja näkee myös sen, että paino nyt tippuu. Ei se ole mikään salaisuus. Ja jokainen tietää, että 99,5% laihtumisista, todennäköisesti vieläkin enemmän, on tarkoituksellista energianpihtausta vaativaa. Se, että siinä on lääke mukana, ei muuta sitä faktaa, että paino on ollut liikaa, on edelleen liikaa ja niistä halutaan eroon. Mikäköhän siinä on, että se lääke mukana kuvioissa tekee tämän noloksi ja salattavaksi? Se tässä itseänikin jo ärsyttää. Jos mulla olisi jatkuvat migreenit, niin kyllä mä voisin kertoa saaneeni uudet huippulääkkeet ja nyt se pysyy pois. Mutta kun kyse on painosta, niin kuvaan tulee ihmeellinen häpeä. 

Tonnikeiju

Ps. Paino nyt 91,1kg eli 1.8. oli 91,7kg, seuraavalla viikolla 93,1 ja nyt 91,1. Tuo oli se pompsahdus, josta täälläkin valitin. Nyt onneksi taas menty alle sen kahden viikon takaisen. 

Hyvä aiheen nosto - Sosiaaliset tilanteet ja syöminen.

Vähän samoja ajatuksia kuin Tonnikeijulla.  Alunperin ihan alussa ratkaisin siten, että kerroin kaikille, että olen päättänyt pudottaa painoa ja nyt menee annoskoot uusiksi. Siten pystyin alussa saamaan pienempiä annoksia, jättämään jälkkäristä suurimman osan jne. Lääkkeestä tosin en maininnut. Myöhemmin opin ottamaan lautaselle vähemmän, asettelin sen avarammin ja pyörittelin annostani keskittyen lounas--/illallisseurusteluun. Eli puuhailin kyllä annokseni kanssa, eikä tuskin kukaan kiinnittänyt huomiota siihen paljonko söin tai  söinkö annoksestani lopulta tuskin mitään. Mitään muita selityksiä en kertonut. Ihan hyvin on mennyt noin. Kenenkään ei tarvitse raportoida syömisestään mitenkään muille. Jos tulee tiukka paikka, niin voihan vähän keikuttaa venettä ja sanoa, että vatsassa hieman kiertää :)))

Tsempit

-AP

Hei kohtalotoverit ja kiitos monipuolisista kertomuksista, kommenteista ja kokemuksista. Olen koko aikuisikäni (lukuunottamatta raskauden jälkeisiä painonpudotuksia) ollut hoikka. N. 8 vuotta sitten alkoi paino nousta eikä tutkimuksista huolimatta syytä ole löydetty (+30 kg) On otettu verikokeita, käyty läpi ruokailutottumuksia arjessa, käytän alkoholia maltillisesti ja herkutkaan eivät arkeen kuulu. Verensokeriarvot normaalit enkä napostele ruokailujen välissä, en myöskään ole tunnesyöjä. Eli asiat pitäisi olla kunnossa, mutta paino vain nousee. 

Nyt lääkäri ehdotteli Ozempicia tai Mounjaroa kokeeksi painonpudotuksen tueksi. 2 vkoa olen tutkinut ja vertaillut tuotteita keskenään ja päädyin Mounjaroon. Tänään sain reseptin ja nyt olisi aika aloittaa matka kohti normaalia painoa. Olen koko ikäni käyttänyt todella vähän lääkkeitä ja nyt jännittää mahdolliset haitat. Toivotaan ettei niitä tule! 

Painoa olisi nyt sitten pudotettavana 25-30 kg. Olen hyvin epätoivoinen ja väsynyt ja itseinho on valtavaa. Nyt kokeillaan viimeistä keinoa ja toivon hartaasti, että Mounjaro on maineensa veroinen tuote.

-Mardu

Hei Mardu, toivon todella että Mounjaro sopii sinulle, koska se on tehokas. Tuntuu hurjalta tuo painonnousu mihin ei löydy syytä. Toivon siis, että saat sen taittumaan ja lopulta myös perimmäinen syy selviäisi. 

Tsemppiä, saat täällä tuuletella rauhassa ajatuksiasi ja kokemuksiasi. Niin me muutkin teemme ja se on aika turvallista tällaisessa anonyymissa keskustelufoorumissa. Tervetuloa keskusteluun.

-AP

Kiva, sitten murtui nilkka. Ja mikä yllätys, paino jatkaa jumitusta, koska ei pääse liikkumaan. Eilen tosin keksin, että voin kevyesti kuntopyöräillä. Olen vihdoin painonpudotuksen ansiosta päässyt takaisin aloittamaan yhtä rakkaimmista harrastuksista, eli juoksemista, kun nivelet eivät enää kipeydy. Ja miten käykään - nilkka pyörähtää. Tai eihän se juoksemista vielä ole ollut, mutta sen on saattanut aistia, että kohta saan taas juosta.

Puoliso tuossa huomautti, että onkohan Mounjarolla yhteyttä tapaturmaherkkyyden kasvuun. Minulla on luontaisesti erittäin alhainen verenpaine, ja lääke kuitenkin vielä erikseen alentaa sitä. Tämä on toinen onnettomuus lääkkeen aloittamisen jälkeen, ensimmäisessä meni peukalo sijoiltaan. Täytyy olla tarkkana ja varovasti nyt.

mm

Aika päivittää kuulumisia. Tänään on kulunut 34 viikkoa tavoitepainon saavuttamisesta. Eli kriittisestä ensimmäisestä seurantavuodesta on nyt kulunut yli 65%. Vaikka mitään erityistä haastetta painon ylläpitämisessä ei ole ollut, niin siitä huolimatta jotenkin tuntuu, että painon ylläpitäminen on jotenkin koko ajan luontaisempaa ja helpompaa. Eli monesti viittamani tutkimustulos siitä, että ensimmäinen vuosi on kriittisin tavoitepainon pysymisen kannalta taitaa osua kohdallani aika hyvin oikeaan. 

Lähtöpainosta paino on pudonnut neljänneksen ja vaikka olen aiemmin tehnyt niitä pikapudotuksia painoluokkiin liittyen, niin en koskaan ole ennen pudottanut tällaista määrää enkä ole toiminut näin pitkäjänteisesti. Tietysti olen iloinen ettei paino ole lähtenyt jojoilemaan, mutta samalla olen tehnyt paljon ajatustyötä ja pohdintaa asian ympärillä. Motivaatiolla on tietysti keskeinen merkitys ja uskon, että kehon kannalta merkityksellistä on ollut (tällaiselle hosulille)  riittävän pitkä aikajänne, joka kului painonpudotukseen ja siitä eteenpäin määritellylle painontarkkailun aikataululle. On ollut hämmentävää huomata miten asiat ovat muovautuneet itsestään niin mielitekojen, kylläisyyden tunteen, vatsan toiminnan jne. osalta.

On selvää, että kohdallani oli oikea päätös olla rajoittamatta ruoka-aineita tai ruokalajeja, vaan syödä kaikkea mitä aiemminkin, mutta annoskokoja pienentämällä. Ajan kuluessa olen huomannut, että painotukset ruoka-aineissa ovat muuttuneet vaikken ole tehnyt sitä tietoisesti. Lähes kaikki entiset herkkuruuat ova edelleen hyviä, mutta painotus niiden jakaumassa on muuttunut ja joitain uusia juttujakin on tullut. On jotenkin kiva, että keho reagoi näin ihan pyytämättä. Se on asia joka minut on hieman yllättänyt positiivisesti.

Tällaista pohdintaa tällä kertaa. Tsemppiä kaikille ja pikaista paranemista mm:lle.

-AP

Onko kukaan joutunut olemaan antibioottikuurilla MJn kanssa samanaikaisesti? Lueskelin netistä ja ymmärsin, että voi jumittaa painonpudotuksen. Jos jollain on kokemusta, niin olisin kiitollinen.

Lekurin mielestä ei ole mitään merkitystä- silti pohdituttaa. 

Hei,

Olipa kiva lukea muiden kuulumisia, paljon tuttuja aiheita on monella päällä. Varsinkin syöminen muiden ihmisten aikana, tilanteessa kun ei halua kertoa lääkityksestä.

Itsellä tulee ensimmäisestä pistoksesta huomenna 17 viikkoa ja painoa on tippunut nyt reilu 15 kg. Aika ja määrä tuntuu näin numeroina maltilliselta, kun taas välillä itselle iskee paniikki, että apua, onko tämä liian nopeasti. Ja kyllä, olen sama ihminen joka pari kuukautta sitten tuskaili kun paino ei tippunut 😅 Vielä on kuitenkin ainakin 20 kiloa jäljellä, mutta olisin tyytyväinen jos tippuisi vaikka vaan 9 kg enää.

Kesä liikuttiin aktiivisesti puolison kanssa ja tein pientä kehonpainotreeniä joka aamu. Jotkut lihakset ovat selvästi kasvaneet 😮Puolisokin on hoikistunut, vaikka ei olekaan millään lääkityksellä.

Seuraan syömisiäni tekoälyn avulla ja olen huomannut, että syön liian vähän. Tähän pitäisi panostaa nyt enemmän.

Perjantaina näen kesän jäljiltä useampaa työkaveria ja olen tätä murehtinut jo monta viikkoa. Pelkään siis että joku huomaa että olen laihtunut, eikö ole hullua 😄 Aikaisemmin sitä mietti, että missä vaatteissa sitä ei näytä niin lihavalta kuin joissain muissa vaatteissa, nyt pohdin että millä saisin laihtumisen piilotettua. Mietin jo, että joku radikaali uusi hiustyyli pitäisi hankkia, niin kuin Hollywood-tähdet tekivät ainakin aikaisemmin kun kävivät kauneusleikkauksissa.

Eniten pelkään yhden tietyn työkaverin tapaamista, jolla on monissa asioissa tyylinä että jankuttaa kysymyksiä, eikä tyydy mihinkään ympäripyöreään. Hänellä myös on ollut painonpudotustoiveita ja pelkäänkin, että hänelle ei kelpaa samat vastaukset kuin muille, ja jatkaa sitä vielä etänä teamsissakin. 

-Pehmis

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan joutunut olemaan antibioottikuurilla MJn kanssa samanaikaisesti? Lueskelin netistä ja ymmärsin, että voi jumittaa painonpudotuksen. Jos jollain on kokemusta, niin olisin kiitollinen.

Lekurin mielestä ei ole mitään merkitystä- silti pohdituttaa. 

En ole ollut antibioottikuurilla MJ:n kanssa, mutta jos olisi tarve, niin en epäröisi. Suomessa kuitenkin ollaan aika tarkkoja antibiootin kanssa, joten sille on varmasti painava syy. Vaikka paino sitten jumittaisi muutaman päivän, niin kokonaisuuden kannalta se on aika pieni asia. Ymmärrän kyllä, että jokainen päivä tuntuu kriittiseltä, mutta muutaman kuukauden päästä on aivan sama, onko paino jumittanut välissä viikon vaiko eikö. Eli sinuna en epäröisi, vaan ottaisin antibiootin.

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan joutunut olemaan antibioottikuurilla MJn kanssa samanaikaisesti? Lueskelin netistä ja ymmärsin, että voi jumittaa painonpudotuksen. Jos jollain on kokemusta, niin olisin kiitollinen.

Lekurin mielestä ei ole mitään merkitystä- silti pohdituttaa. 

Minä olin, ei ollut mitään ongelmaa.

mm

Vierailija kirjoitti:

Onko kukaan joutunut olemaan antibioottikuurilla MJn kanssa samanaikaisesti? Lueskelin netistä ja ymmärsin, että voi jumittaa painonpudotuksen. Jos jollain on kokemusta, niin olisin kiitollinen.

Lekurin mielestä ei ole mitään merkitystä- silti pohdituttaa. 

Antibiootit tappavat pahojen bakteerien lisäksi myös hyvät bakteerit. Suoliston mikrobisto siis ottaa osumaa joka ikisestä antibioottikuurista muuttaen suoliston mikrobistoa lihomista suosivaan suuntaan. Sen vuoksi antibioottikuurilla ollessa kannattaa ehdottomasti syödä antibioottiannosten välissä maitohappobakteereita, mieluiten sellaista, jossa on useampaa kantaa sekä saccharomyces boulardii-valmistetta (apteekissa nimellä Precosa).

Niillä ehkäisee myös antibioottiripuliin sairastumista ja clostridium difficileen sairastumista. Kannattaa ottaa niiden kyytipojaksi kuitua, esimerkiksi kauraleseitä vaikka puuroksi keitettynä. Puoli desiä kauralesepuuroa on sopiva kerta-annos. Kannattaa jatkaa sekä maitohappobakteereita että Precosaa ainakin kuukausi antibioottikuurin jälkeenkin, jotta suoliston mikrobisto tasapainottuisi. Jos vielä malttaa juoda Gefilus- ja AB-piimää vaikka puolen desin annoksina, pelaa varman päälle. 

 

Linkitän kauraan liittyvän jutun kaikille luettavaksi tänne: https://www.medicalnewstoday.com/articles/one-type-fiber-beta-glucan-oa… . Kaura on meillä Suomessa hyviin ominaisuuksiinsa nähden suorastaan liian halpaa!

Vierailija kirjoitti:

Kiva, sitten murtui nilkka. Ja mikä yllätys, paino jatkaa jumitusta, koska ei pääse liikkumaan. Eilen tosin keksin, että voin kevyesti kuntopyöräillä. Olen vihdoin painonpudotuksen ansiosta päässyt takaisin aloittamaan yhtä rakkaimmista harrastuksista, eli juoksemista, kun nivelet eivät enää kipeydy. Ja miten käykään - nilkka pyörähtää. Tai eihän se juoksemista vielä ole ollut, mutta sen on saattanut aistia, että kohta saan taas juosta.

Puoliso tuossa huomautti, että onkohan Mounjarolla yhteyttä tapaturmaherkkyyden kasvuun. Minulla on luontaisesti erittäin alhainen verenpaine, ja lääke kuitenkin vielä erikseen alentaa sitä. Tämä on toinen onnettomuus lääkkeen aloittamisen jälkeen, ensimmäisessä meni peukalo sijoiltaan. Täytyy olla tarkkana ja varovasti nyt.

mm

Kyse on sattumasta. Minäkin olen onnistunut kaatumaan heti ulko-ovesta astuessani liukkaalla pihalla niin, että ilmat lähtivät keuhkoista ja olin kuin pieksetty kolme viikkoa. Eipä aikaakaan kun sitten loukkasin raajan laskettelurinteessä. Kesälläkin taisi olla jotain haaveria. Välillä on vuosia, jolloin tapahtuu paljon ja välillä saa onneksi olla ehjempämä.