Mikä ammatti on persoonallisuutesi "vastakohta"? Mitä jos joutuisit työskentelemään kyseisessä ammatissa?
Olen hiljainen ja vakava virkamies, joten minun vastakohta ammatti on sirkuspelletaiteilija 🤣, voisin sopiakin sirkukseen miimikoksi 🤣
Kommentit (109)
Varmaan se on minullakin tuo hoiva-alan työ. En oikein välitä asiakaspalvelusta ja läheisestä kontaktista tuntemattomiin.
Ja oikeastaan hoiva-alan töiden lisäksi minullekin on vaikeaa jos joutuu improvisoimaan mitään maalailevia puheita tai esiintymisiä. Olen hiljainen ihminen, en osaa tai jaksa olla esillä.
Komentaja-persoonallisuus eli joku johtaja tai armeijan upseeri. Olen ujo huitshapeli (Tutkimusmatkailija/Säveltäjä-persoona) joten mulle sopii luovuuden saralla tapahtuvat stressittömät työt :-3
Vierailija kirjoitti:
Jalkahoitaja. Lähtisin juokseen kun pitäis alkaa katsomaan.
Minulla ei niitä jalkoja vastaan olisi mitään, vaikka kynsisieni rehottaisi ja olisivat täynnä syyliä ja paiseita. Mutta voisiko ne hoidon ajaksi irrottaa siitä ihmisestä jolle kuuluvat, ettei vain tarvitsisi rupatella mitään? Juttelu on työlästä ja koko ajan keskeyttäisi keskittymisen itse asiaan eli niihin jalkoihin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki, missä pitää puhua pelkän puhumisen vuoksi. Tai kirjoittaa. Esimerkiksi radiokanavan juontaja, jonka pitää levyjen väliin lätistä joutavanpäiväisyyksiä. Kampaaja, jonka odotetaan rupattelevan asiakkaan kanssa, tai pappi, joka joutuu istumaan muistotilaisuudessa omaisten seurana. Mikä tahansa henkilö, jonka ammattiasemansa takia odotetaan pitävän puheita juhlatilaisuuksissa, oli jotain sanottavaa tai ei.
Voisin kyllä toimia kampaajana, jos ainoa sallittu puheenaihe olisi hiukset ja niiden hoitaminen :) Asiasta puhuminen ei tuota minulle mitään ongelmia. Kohtaan viikoittain työssäni koodarina asiakkaita, joilla on käytännöllinen ongelma joka pitäisi ratkaista, ja kyllä minä niitä keskusteluja sujuvasti käyn, kuuntelen mitä haluttaisiin ja tarjoan vaihtoehtoja.
En myöskään sovellu tehtäviin, joissa joutuu valehtelemaan niin että esittää jonkin asian erinomaisempana kuin se onkaan. Kuvittelin joskus, että mi
Miksi ne tulokset eivät olisi merkittäviä? Ovathan ne usein saatu kovan vaivannäön ansiosta. Ei niitä kannata vähätelläkään "ei minun vuoksi tarvitse keittää kahvia" -hengessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki, missä pitää puhua pelkän puhumisen vuoksi. Tai kirjoittaa. Esimerkiksi radiokanavan juontaja, jonka pitää levyjen väliin lätistä joutavanpäiväisyyksiä. Kampaaja, jonka odotetaan rupattelevan asiakkaan kanssa, tai pappi, joka joutuu istumaan muistotilaisuudessa omaisten seurana. Mikä tahansa henkilö, jonka ammattiasemansa takia odotetaan pitävän puheita juhlatilaisuuksissa, oli jotain sanottavaa tai ei.
Voisin kyllä toimia kampaajana, jos ainoa sallittu puheenaihe olisi hiukset ja niiden hoitaminen :) Asiasta puhuminen ei tuota minulle mitään ongelmia. Kohtaan viikoittain työssäni koodarina asiakkaita, joilla on käytännöllinen ongelma joka pitäisi ratkaista, ja kyllä minä niitä keskusteluja sujuvasti käyn, kuuntelen mitä haluttaisiin ja tarjoan vaihtoehtoja.
En myöskään sovellu tehtäviin, joissa joutuu valehtelemaan niin että esittää jonkin asian erinoma
Miksi ne tulokset eivät olisi merkittäviä? Ovathan ne usein saatu kovan vaivannäön ansiosta.
(Kysymys siis tieteellisen tutkimuksen tuloksista, mutta tämä nykyinen perseestä oleva lainaussysteemi ei anna sitä näyttää.)
Kaikki, mihin on pantu suunnattomasti vaivaa, ei ole merkittävää.
IT-järjestelmiä myyvä insinööri Teslalla ja muka-hesalaisella aksentilla.
Kaikki, missä pitää puhua pelkän puhumisen vuoksi. Tai kirjoittaa. Esimerkiksi radiokanavan juontaja, jonka pitää levyjen väliin lätistä joutavanpäiväisyyksiä. Kampaaja, jonka odotetaan rupattelevan asiakkaan kanssa, tai pappi, joka joutuu istumaan muistotilaisuudessa omaisten seurana. Mikä tahansa henkilö, jonka ammattiasemansa takia odotetaan pitävän puheita juhlatilaisuuksissa, oli jotain sanottavaa tai ei.
Voisin kyllä toimia kampaajana, jos ainoa sallittu puheenaihe olisi hiukset ja niiden hoitaminen :) Asiasta puhuminen ei tuota minulle mitään ongelmia. Kohtaan viikoittain työssäni koodarina asiakkaita, joilla on käytännöllinen ongelma joka pitäisi ratkaista, ja kyllä minä niitä keskusteluja sujuvasti käyn, kuuntelen mitä haluttaisiin ja tarjoan vaihtoehtoja.
En myöskään sovellu tehtäviin, joissa joutuu valehtelemaan niin että esittää jonkin asian erinomaisempana kuin se onkaan. Kuvittelin joskus, että minusta voisi tulla tutkija, kun asioiden analyyttinen selvittäminen kiinnosti ja koulumenestyskin viittasi siihen, että akateemista lahjakkuutta olisi. Huomasin kuitenkin pian, että iso osa työstä on se, että esittää sekä artikkeleissa että rahoitushakemuksissa tutkimusaiheitaan tärkeämpinä kuin ne oikeasti ovat, ja myös tuloksiaan suhteettoman merkittävinä. Olisin halunnut olla ihan vain rehellinen aina, en korostaa tekemisteni merkitystä. Nykyisessä työssäni onnistuu. Edes pomon painostuksesta en suostu lupailemaan liikoja esim. homman valmistumisen aikataulusta.