Erityislapsi ja koulun vaihto yläasteen alkamisen myötä. Taksikyyti evätty. Minun pitää jäädä pois töistä jotta voin viedä lapsen kouluun
Saattaa luokkaan ja koulupäivän jälkeen hakea luokasta ja viedä kotiin.
Pienluokka onneksi,mutta on käsittämätöntä ettei taksikyytiä myönnetty.
Kommentit (298)
Itse lopetin täysin työt koko lapsuusiäksi kun kukaan ei suostunut hoitamaan mutta fiagnoosiakaan ei ollut. Nyt vanhemmiten vasta suostuttu tutkimaan ja selvisi autismi, add ja adhd sekä erittäin vaativa personaallisuus, niin omaehtoinen ettei kukaan ole koskaan voinut vaikuttaa lapsen tekemisiin. Päivähoitokin luovutti. Silti ei suostuttu tutkimaan.
Tee valitus ja heti. Jos kerran työkokeiluun kuljetetaan Mänttä- Vilppula - Tampere väliä taksilla aikuista ihmistä niin hänen kuuluu saada taksi kyyti.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että ap ongelma on ettei saa lasta lähtemään kouluun. Väsyttää, ei huvita, sanoo vastaan ja äiti ei henno sanoa että on pakko lähteä. On helpompi jos pihalle karauttaa taksikuski joka komentaa pojan 13 v (oletan että on poika) kyytiin.
Itikseen kyllä lähtee helposti pe iltana klo 20 ja osaa takaisinkin. Pelottaa vaan aamulla klo 08 lähteä kouluun, mitä jos eksyy, ei osaa kysyä keltään, itkettää, pierettää. Eihän se käy, äiti haluaa ettei lasta pakoteta.
Oletko lukenut yhtään, mitä ap lapsestaan on kertonut? Voi luoja näitä palstan "aasintuntijoita".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autisteja on monenlaisia ja tasoisia. Monet pystyy kulkemaan koulumatkat itsenäisesti kun on sama reitti, rutiinit ja opetettu kunnolla aikuisen seurassa. Sitten on niitä joita ei millään voi päästää yksin liikenteeseen mutta he ovatkin yleensä erityiskoulussa ja heillä on aina taksikyyti. Jos ap lapsi on normaali luokalla normikoulussa niin vaikea ajatella että saisi kyydityksen.
Monet vanhemmat sanoo että lapsi on autisti vaikka mitään diagnoosia ei olisikaan. Silloin se on vain vanhemman mielipide, kyllä tuollaiset yleensä huomataan jo tarhassa ja ala-asteella.
Mitä jos ottaisit pari viikkoa vapaata töistä ja saattaisit lapsen kouluun joka päivä samalla aikataululla ja samoilla rutiineilla? Siten sulla olisi dokumenttia siitä miten alkaisi sujua.Tai ettei sujuisi..
Minua näin työssäkäyvänä ja akateemisena autistina ärsyt
Silloin tiedät, että kyseessä on kirjo, ja tilanteita on todella monenlaisia muunlaisiakin kirjolaisilla kuin juuri sinulla. Ymmärrettävää kyllä, että muiden näkökulmia on vaikea nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemukseni koulumaailmasta on, että monet erityislapset ei tarvitse mitään kyytejä kouluun. Myös autistit osaa kulkea itse. Harvoin normaalin koulun yhteydessä (erikseen nämä kehitysvammaisyksiköt) olevassa pienluokassa olevat oikeasti tarvii taksikyytiä kouluun. Ja hyvin nuo yläkouluiässä osaa kulkea. Vanhemmat usein aliarvioi lapsen kykyjä ja kuvittelee, ettei ne osaa. Todellisuudessa ne kykenee moneenkin asiaa, kun lopetetaan helikopterivanhemmuus. Jotenkin erityislasten kohdalla vanhemmat tottuukin siihen, että joka asiaan pitää saada palvelua. Liikaakin. Tavoite on itsenäinen elämä ja se varmaan vanhempienkin toive on pohjimmiltaan. Keinona vaan ei voi olla paapominen loppuun saakka vaan opettaminen/patistaminen omaan toimintaan.
Voisit kysyä koululta esimerkiksi ohjaajaa koulumatkalle avuksi. Meillä on jotkut tämmöiset alussa tulleet ohjaajan kanssa kouluun. Eli eka ohjaaja hakenut, sitten tullut sovitusti vastaan vaikka kadun pää
Oletko luokanopettaja tai aineen opettaja? Alituisena pelkonasi, että joku oppilas teeskentelee erityislasta, ettei tarvitsisi tulla kouluun? Saisiko teillä täydennyskoulutusta?
Vierailija kirjoitti:
Itse lopetin täysin työt koko lapsuusiäksi kun kukaan ei suostunut hoitamaan mutta fiagnoosiakaan ei ollut. Nyt vanhemmiten vasta suostuttu tutkimaan ja selvisi autismi, add ja adhd sekä erittäin vaativa personaallisuus, niin omaehtoinen ettei kukaan ole koskaan voinut vaikuttaa lapsen tekemisiin. Päivähoitokin luovutti. Silti ei suostuttu tutkimaan.
Sinä olet ollut varmasti kovilla. Toivottavasti jo helpottanut.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että emme joudu ihan kaikkea erityislapsen menoja maksamaan🤷
Lapsia pitäis maailmaan vääntää ja epäkelvoista tekisit natseille makkaraa niinkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse lopetin täysin työt koko lapsuusiäksi kun kukaan ei suostunut hoitamaan mutta fiagnoosiakaan ei ollut. Nyt vanhemmiten vasta suostuttu tutkimaan ja selvisi autismi, add ja adhd sekä erittäin vaativa personaallisuus, niin omaehtoinen ettei kukaan ole koskaan voinut vaikuttaa lapsen tekemisiin. Päivähoitokin luovutti. Silti ei suostuttu tutkimaan.
Sinä olet ollut varmasti kovilla. Toivottavasti jo helpottanut.
Voisi sanoa juu, nyt toisenlaiset murheet hänen kanssaan. No ehkä jossain kohtaa kasvaa aikuiseksi 😊
Vierailija kirjoitti:
Itse lopetin täysin työt koko lapsuusiäksi kun kukaan ei suostunut hoitamaan mutta fiagnoosiakaan ei ollut. Nyt vanhemmiten vasta suostuttu tutkimaan ja selvisi autismi, add ja adhd sekä erittäin vaativa personaallisuus, niin omaehtoinen ettei kukaan ole koskaan voinut vaikuttaa lapsen tekemisiin. Päivähoitokin luovutti. Silti ei suostuttu tutkimaan.
Tyttäreni autismi todettiin vasta 22-vuotiaana. Sitä ennen syyteltiin minua ja syötettiin tytär tokkuraan masennuslääkkeillä.
Näin "säästetään". Nuoret jää vaille oikeaa hoitoa ja kuntoutus saamatta.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkä matka? Kokeilkaa sitä kävelyä nyt ennen koulun alkua. Näkee että mitkä asiat siinä tuottavat ongelmia.
Yhtä hyvä neuvo olisi jalattomalle, kävele ilman jalkoja niin nähdään mitkä asiat siinä tuottaa ongelmia. Kun aivoissa puuttuu taito selviytyä kävelymatkasta, se on sama ongelma kuin jalkojen puuttuminen. Matkanteko ei onnistu.
Mä olen kahteen otteeseen joutunut reilun vuoden olemaan erityislapsen kanssa kotona, pois työelämästä siis. En tiedä tuliko meidän toimeentulotuki sitten yhteiskunnalle halvemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eiköhän sieltä koulusta löydy joku luokkakaveri jonka kanssa voi kävellä kouluun ja kotiin samaa matkaa? Vai Asutteko jossain veneessä tai erämaassa?
Eli nyt lapsi on tämän toisen lapsen vastuulla?
Kai autistiselllakin saa olla kavereita. Kyllä itsekin katson kavereideni perään, mitäs putoa siinä on. Jos 12-vuotias pärjää yksin koulussa niin mitä vastuuta siinä on kävellä yhtä matkaa kaverin kanssa kouluun? Vai o ko kivempaa kävellä samaa matkaa äidin kanssa?
Saa olla kavereita ja toivon mukaan onkin. Mutta jos ap:n lapsi on ihan autettava, laskee alleen eikä osaa mennä paikkaan X, niin se ei ole kaverin vastuulla se. Se on hoitosuhde.
Rihän lapset ole koulussa yksin. Siellä on opettajat ja ohjaajat. Heillä on tieto kunkin lapsen erityistarpeista ja toimivat niiden puitteissa. Vähän eri asia, kuin lähettää se lapsi oikeasti yksin liikenteen sekaan busseilemaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi pystyy toimimaan itsenäisesti hyvin rajallisesti. Kotona hän käy wc:ssä ilman ongelmia mutta kodin ulkopuolella saattaa laskea housuun jos kukaan ei tajua, että hänellä on hätä ja saata vessaan. Katsoo jatkuvasti aikuista odottaen ohjeita ja opastusta. Asumme saman kadun varrella kuin ala-aste ja sinne osasi kulkea saatettuani häntä koko ekan luokan. Bussilla ei osaa kulkea yksin,ei myöskään käydä asioilla. Olemme harjoitelleet mutta autismista johtuen menee täysin lukkoon,ei puhu eikä liiku vaan on kuin peura ajovaloissa ja odottaa koko ajan toimintaohjeita.
En todellakaan näe,että oppisi kulkemaan bussilla ja kulkemaan suuren koulun läpi luokkaansa!
Ap
En tarkoita pahalla, mutta kuulostaa siltä että tämän tasoisen lapsen paikka ei edes koulussa. Kuulostaa että lapsi ei tarvitse opetusta, vaan henkilökohtaisen avustajan. Näin vaikea lapsi vie vaan aikaa ja resursseja niiltä muilta oppilaita jotka tarvitsevat opastusta ja tukea, että pääsevät koulussa eteenpäin. Ei tästä sinun lapsesta ole kuitenkaan ikinä jatko-opintoihin tai työelämään. Ei opettajan tehtävä ole toimia yläkoulussa hoitajana, vaan opettajana. En yhtään ihmettele jos opettajat väsyy jos tälläisiä lapsia viedään kouluun muiden sekaan.
Ehdottomasti noilla haasteilla ja diagnooseilla kyydin olisi pitänyt järjestyä, itselläni ADHD lapsi ja ihan helposti sai taksin, vaikka haasteet paljon pienempiä.
Epäilen, että olette jääneet jotenkin tuen ulkopuolelle siten, että kukaan terveydenhuollon ammattilainen ei tunne tilannettanne tarpeeksi? Sinunhan ei vanhempana tulisi itse joutua perustelemaan taksin tarve, vaan lapsesi hoitavan lääkärin. Lapsella tulisi olla asiakkuus vammaispalveluissa, ja oma lääkäri, joka kirjoittaa lausunnot tarvittavista tukitoimista suoraan kaupungille. Ei sieltä lääkärin painokkaasti suosittelemia tukitoimia evätä, huoltajien omaan arvioon perustuvia kylläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vammainenkin ihminen voi olla hyödyllinen.
Minulla on lapsuudesta asti ollut kuulovamma ja kehityin niin hyvin lukemaan huulilta, että opiskelin gynekologiksi.
Ei tarvitse huuliveikon pelätä, että ap:n vähä-älyisestä kersasta, joka yläasteikäisenä paskoo housuunsa, koskaan tulisi yhtään mitään.
Mutta sama ihmisarvo sinullakin, kuin hänellä. Sinun mielipiteistä huolimatta.
Monet tekevät töitä. Niitä ilmaisia tehtailijoille ym. yrittäjille. Joskus oli artikkali näistä. Oliko näitä ilmaisia tekijöitä tuhansia. En muista määriä, mutta käsittämättömältä se tuntui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkä matka? Kokeilkaa sitä kävelyä nyt ennen koulun alkua. Näkee että mitkä asiat siinä tuottavat ongelmia.
Yhtä hyvä neuvo olisi jalattomalle, kävele ilman jalkoja niin nähdään mitkä asiat siinä tuottaa ongelmia. Kun aivoissa puuttuu taito selviytyä kävelymatkasta, se on sama ongelma kuin jalkojen puuttuminen. Matkanteko ei onnistu.
Kyse ei ollut jalattomasta. Ap kertoi että lapsi käveli hyvin alakouluun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse lopetin täysin työt koko lapsuusiäksi kun kukaan ei suostunut hoitamaan mutta fiagnoosiakaan ei ollut. Nyt vanhemmiten vasta suostuttu tutkimaan ja selvisi autismi, add ja adhd sekä erittäin vaativa personaallisuus, niin omaehtoinen ettei kukaan ole koskaan voinut vaikuttaa lapsen tekemisiin. Päivähoitokin luovutti. Silti ei suostuttu tutkimaan.
Tyttäreni autismi todettiin vasta 22-vuotiaana. Sitä ennen syyteltiin minua ja syötettiin tytär tokkuraan masennuslääkkeillä.
Näin "säästetään". Nuoret jää vaille oikeaa hoitoa ja kuntoutus saamatta.
Voi surku, meillä kyllä kuntoutukset käynnissä ja hieman nuorempana selvisi lopulta diagnoosit. Sosiaaliviranomaiset alkoi puuttua lapsen käytökseen. He alkoivat vaatimaan että pitää tutkia, minun vaatimukset ei riittäneet. Ensin minua syytettiin mutta kun sosiaaliviranomaiset tuli meille käskemään lasta/nuorta niin huomasivat ettei häneen voi kukaan vaikuttaa. Hän tekee mitä haluaa. Siihen ei edes viranomaiset pysty puuttumaan jos ei rikoksia ala tekemään ja joudu vankilaan. Meillä ei suostunut lapsi syömään hänelle määrättyjä masennuslääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju tekee minut surulliseksi ja vihaiseksi. Monilla teillä on ratkaisuna työntää sulkeutunut,ahdistuva,lapsen tasolla oleva nuori ulos opettelemaan.
Miula on tytär joka täytti tänä kesänä 12-vuotta,meno on silti kuin 4-vuotiaana kanssa. Jatkuvaa kyselyä että "kuka toi on? Mikä tää on? Mitä sä teet?" Osaa puhua mutta maukuu mielellään kuin kissa. Ryhmä Hau ja pehmolelut ovat tärkempiä kuin TikTok ja muoti. Ne eivät tyttöä kiinnosta.
Osaa pukea, syödä,käydä vessassa ja kulkea kouluun mutta ei käydä yksin kaupassa tai hammaslääkärissä.
Pienenä hänellä diagnosoitiin lievä kehitysvamma,nyt epäillään autistiksi ja tutkimukset ovat kesken.
Sanoisitteko minulle että minun pitäisi laittaa tämä maukuja linkkupysäkille,kulkemaan vilkkaan keskustan läpi yläasteelle ja sama toisinpäin? Ei,me tappelemme hänelle taksikyydit kun aika on. Eli v
Hä? Mistäs perär...stä sinä tänne ilmaannuit? Et ole murteista kuullut? Aika tietämätön oot ja kehtaat sen tuoda vielä noin selkeästi ilmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse lopetin täysin työt koko lapsuusiäksi kun kukaan ei suostunut hoitamaan mutta fiagnoosiakaan ei ollut. Nyt vanhemmiten vasta suostuttu tutkimaan ja selvisi autismi, add ja adhd sekä erittäin vaativa personaallisuus, niin omaehtoinen ettei kukaan ole koskaan voinut vaikuttaa lapsen tekemisiin. Päivähoitokin luovutti. Silti ei suostuttu tutkimaan.
Tyttäreni autismi todettiin vasta 22-vuotiaana. Sitä ennen syyteltiin minua ja syötettiin tytär tokkuraan masennuslääkkeillä.
Näin "säästetään". Nuoret jää vaille oikeaa hoitoa ja kuntoutus saamatta.
Surullista mutta onhan vielä elämää edessä.
Ensimmäinen kappale luuloistasi voi hyvinkin täsmätä.
Toinen kappale osoittaakin, että et ymmärrä yhtään, mitä tarkoittaa autisti. Autistit eivät yleensä viihdy väkijoukoissa. Sana ei ole audisti eikä myöskään synonyymi teinille.