Kirkostaeroaminen kiihtyy!

ja oikeuksia, en kirkon.

Nämä ovat siis syitä, miksi itse en ole eronnut, vaikka mies on ateisti eikä lasta ole kastettu.



- Kirkko ylläpitää isoa osaa suomalaisesta kulttuuriperinteestä. Kirjoissa on iso osa kansallisesta taidevarannosta ja sitä ylläpidetään mm. minun kirkollisveroillani. Maksan ihan mielelläni kirkollisveron myös siksi, että kirkko harjoittaa arvokasta työtä ihmisten parissa: kerhoja, diakoniatyötä jne.



- Haluan ankkuroitua kirkon kautta omaan kulttuuriperintööni. Olen siis "kulttuurisesti luterilainen", vaikka en sinällään usko edes perusasioihin kirjaimellisesti. Armon sanoma symbolisesti sen sijaan on minusta kaunis. Tämä on valjennut minulle, kun olen ollut ulkomailla, jossa luterilaisia ei käytännössä ole ollut.



- En ajattele, että mikään uskonto tarjoaa "totutta", mutta kaikki pyrkivät kohti sitä samalla tavalla kuin vaikkapa tiede ei ole koskaan valmis, mutta silti sitä harjoitetaan ja siinä edistystään. Pidän ev- lut kirkosta, koska se on ekumeeninen.



- Haluan olla omalta osaltani mukana vaikuttamassa, että kirkko hyväksyy esim. homoseksuaalit ja naispapit. Jos kaikki me, joita ahdasmielisyys inhottaa, eroamme, emme voi enää vaikuttaa kirkon sisällä.

että monet eivät usko Jumalaa, mutta kuuluvat kirkkoon. Niin hölmöltä kuin kuulostaakin. Ihan kuin maksaisi maidosta, vaikka ei sitä juokaan.







"Jumalaan uskoakseen ei taarvitse kuulua kirkkoon."

Jumalasuhdekin on kunnossa. En ymmärrä, miksi jotkut kimmastuvat siitä, että toiset haluavat erota instituutiosta, jonka opetuksia eivät allekirjoita.

oletteko katsonut millaiset erot asuinpaikkakunnsta riippuen? Minun tuloilla ero oman paikkakunnan ja isomman kaupungin välillä on melkoinen. Melkein 100€

tai joka ei kiinnosta tai joka on omien vakaumusten vastainen.

Kyllä mä käyn hautajaisissa, häissä, ristiäisissä, lapsi on seurakunnan kerhossa koska muita kerhoja ei ole. Olen samaa mieltä kuin tuo yksi kirjoittaja että minulle kirkon merkitys on ennen kaikkea kulttuurinen. Itse olen ateisti.

että monet eivät usko Jumalaa, mutta kuuluvat kirkkoon. Niin hölmöltä kuin kuulostaakin. Ihan kuin maksaisi maidosta, vaikka ei sitä juokaan.

"Jumalaan uskoakseen ei taarvitse kuulua kirkkoon."

Olen kyllä todellakin eronnut kirkosta, enkä aio siihen enää koskaan liittyäkään. Kirkossa olemme kuitenkin nyt menossa naimisiin, koska asia on miehelleni tärkeä - ja minulle asia ei ole niin tärkeä, etten siinä mieheni vuoksi voisi joustaa.



Minulle arvot ja kirkon opettama hyvyys ovat tärkeitä, enkä "perushyveistä" ole koskaan luopunutkaan, en vain jotenkin 18-vuotiaana kokenut kirkkoamme erityisen läheiseksi, eikä minulla ollut juuri kosketusta seurakuntaani (eikä ole koskaan myöhemminkään ollut).



Varmaankin eroaisin nyt, jos en sitä aikaisemmin olisi jo tehnyt, mutta en mitenkään protestiksi, vaan rehellisyyden nimissä - en halua kuulua järjestöön/yhteisöön/yhdistykseen tms. jonka kaikkia arvoja ja toimintatapoja en 100-prosenttisesti allekirjoita. En halua olla tekopyhä.



Mutta toisaalta ymmärrän myös hyvin heitä, joille kirkko ja sen suomat perinteet ovat tärkeitä; ovathan ne sitä joiltakin osin minullekin, mutta minä toteutan uskoani/epäuskoani ihan yksinäni ja omassa rauhassa mietiskellen; saatan kyllä joskus hiljentyä kirkossakin, jos siltä tuntuu.



En pidä fanaattisuudesta missään muodossa, en uskovaisten mutta en myöskään ateistien taholta. Tässäkin keskustelussa törmää taas suoranaiseen aggressiivisuuteen uskonnottomien taholta, mikä saa minut aina vain enemmän kääntymään "uskovaiseksi", vaikken kirkkoon kuulukaan. Miksi ei voi kunnioittaa perinteitä ja niiden ihmisten uskoa, joille usko turvallisuudentunnetta tai helpotusta tuo.



Ja mitä tuohon mainitsemaani "luimisteluun" tulee, niin itse koin tärkeänä hoitaa kirkosta eroaminen henkilökohtaisesti, niin että eroamiseni ei ollut kirkolle vain allekirjoitus paperissa, vaan että oikeasti keskustelimme eroon johtaneista syistä kirkkoherran kanssa - mitenkä muuten kirkko voisi koskaan kehittyä enemmän "ihmisen suuntaan", jos kaikki tyytymättömät vain ykskantaan sanovat ei, eivätkä anna kirkolle mitään miettimisenaiheita tai keskustelunavauksia. Kirkon ja seurakuntalaisten välillähän tulisi vallita yhteisymmärryksen ja vuorovaituksen henki.



Näin siis vain minun mielestäni, mutta jokainenhan miettii nämä asiat omalla kohdallaan omalla tavallaan. :)

Onko se raha teillä syy erota, vai mikä?

ettekö usko Jumalaan? Ette halua mennä naimisiin kirkossa, hautajaisia, kastetta?

Minusta on surullista ettei enää perusasiat merkkaa ihmisille mitään. Koti, uskonto, isänmaa.

Minulla pääsyy oli raha. Ateistina kirkko ei haittaa minua mitenkään ja sen yhteiskunnassa tekemä työ on ihan kannatettavaa. Mutta ei sen 400 euron väärti/vuosi. En käytä seurakkunnan palveluja, vaikka lapset on kastettu jne (mies kuuluu kirkkoon). Kirkossa käyn, jos kutustaan (häät, hautajaiset) jne.

Hautajaiset ei ole minun ongelma. Jälkeenjääneet tehkööt niin kuin tykkäävät, kunhan eivät aiheuta järjestyshäiriöitä.

että monet eivät usko Jumalaa, mutta kuuluvat kirkkoon. Niin hölmöltä kuin kuulostaakin. Ihan kuin maksaisi maidosta, vaikka ei sitä juokaan.

"Jumalaan uskoakseen ei taarvitse kuulua kirkkoon."

Tuota juuri tarkoitin että kaikki oikeudet pitää saada (hautajaiset ym) mutta ei olle valmiita maksamaan siitä (velvollisuus)

Kuka sen maksaa? Ei taida kiinnostaa, kunhan se et vain ole sinä

Itsekkyys on kasvussa joka asiassa ja se näkyy tässäkin

Mihis te sen hurjan summan käytätte? Joka "säästyy". Varmasti johonkin hyödylliseen

Olen vuosien saatossa maksanut jos omat hautaiseni. Maksoi monia vuosia kirkollisveroa käyttämättä kuitenkaan mitään kirkon *palveluita*. Ja etkö ole koskaan kuullut että hautaan pääsee myös ilman pappia.......

800 euroa on ainakin minulle ihan mukava summa. Käytän sen vaikka matkusteluun mielummin kuin maksan sellaisesta potaskasta johon en usko pätkääkään.

Ja mitä tuohon mainitsemaani "luimisteluun" tulee, niin itse koin tärkeänä hoitaa kirkosta eroaminen henkilökohtaisesti, niin että eroamiseni ei ollut kirkolle vain allekirjoitus paperissa, vaan että oikeasti keskustelimme eroon johtaneista syistä kirkkoherran kanssa - mitenkä muuten kirkko voisi koskaan kehittyä enemmän "ihmisen suuntaan", jos kaikki tyytymättömät vain ykskantaan sanovat ei, eivätkä anna kirkolle mitään miettimisenaiheita tai keskustelunavauksia. Kirkon ja seurakuntalaisten välillähän tulisi vallita yhteisymmärryksen ja vuorovaituksen henki.

Näin siis vain minun mielestäni, mutta jokainenhan miettii nämä asiat omalla kohdallaan omalla tavallaan. :)

Minua ei ateistina voisi vähempää kiinnostaa keskustella kirkkoherran kanssa eroamisesta, eikä minua kiinnosta kirkko ja sen seurakuntalaisten suhde.

yksi syy esim lestat papit. täällä oulussa on useita lestapappeja jotka jakavat OMAA näkemystään ev lut seurakunnan suojissa. NIIN TÖRKEÄÄ

asti. Iltarukous, joulukirkko, hautajaiset. Silti erosin, koska en voi hyväksyä homoliittoja tai naispappeutta. Ja paljon pappeja ja muita kirkon työntekijöitä jäänyt kiinni lapsiin sekaantumisesta



En halua olla sellaisessa mukana

Hassua kun Raamatussa selvästi kerrotaan kanta homoista, silti kirkko hyväksyy. Mielistelyä? Enemmän asiakkaita.



Uskoani se ei muuta tai lopeta. Uskon Jumalaan edelleen. Mutta en kirkkoon instituutiona

Siinä kysytään henkilötiedot ja kaikki. Ettei ne joudu vääriin käsiin. Kuka tietää taustaa

siten, että jätin lomakkeen henkilökohtaisesti. Pari vuotta siitä, niin huomasin jostain veropaperista, että en ilmeisesti ollutkaan eronnut kirkosta, vaan maksoin yhä kirkollisveroa... Ehkä mun paperit oli sitten hukkunut siellä virastossa, tai jotain. Nyt toisella kerralla erosin netin lomakkeen kautta, ongelmitta.

toivon joskus, että tämä nykyinen kirkkosysteemi räjäytettäisiin maailman ääriin. Luterilainen kirkko on hyvin työntekijävetoinen ja monet suomalaiset ovat tottuneet pitämään ev.lut. kirkkoa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluorganisaationa, johon voi marssia sisälle ja iskeä vaatimukset tiskiin, Kirkko on valitettavan monelle kuin KELA tai sosiaalitoimisto: jos hakija itse ei sieltä saa verovaroilleen vastinetta, se on ihan turha.



Itse en toivo sellaista Suomea, missä kaikista kirkon toiminnoista pyydettäisiin ovella sen suuruinen maksu kuin kohtuullisen hyvin koulutettujen työntekijöiden palveluista pitäisi pyytää, jotta toiminta olisi kannattavaa. Tällöin jäisi varattomat tai vähävaraiset kirkon toiminnan ulkopuolelle, mikä taas olisi kirkon perusajatuksen vastaista. Toinen vaihtoehto olisi potkiä meidät työntekijät ulos ja alkaa pyörittää seurakunnan toimintaa vapaaehtoispohjalta kuiten vapaissa suunnissa enemmän toimitaan.



Moni räksyttäjä ei oikeasti taida ajatella, mikä suuri etu on siinä, että kirkko palvelee kaikkia. Esimerkiksi kirkon perheneuvonta ja lapsi- ja nuorisotyö tekevät ammatillisesti korkeatasoista työtä. Jostain syystä, kun sen saa ilmaiseksi, sitä on helpompi olla arvostamatta. Ev.lut. kirkko sympatiseeraa tässä kohti ilmaista kouluruokaa, joka jota on mukava haukkua surkeaksi, mutta jonka poistamisesta nousisi haloo.



Jotkut jalot kirkostaeroajat sanovat, että autan mieluummin verorahoillani jotain aatteellisesti sitoutumatonta avustusjärjestöä kuin annan tukea hädänalaisten ihmisten käännyttämiseen. Mielenkiintoista tässä keskustelussa on ollut huomata, miten osa taitaa viedä itse rahat paikanpäälle ulkomaille, ts. säästyneillä rahoilla reissataan omaksi huviksi. No, jokainen tekee rahoillaan mitä haluaa, mutta kannattaisi miettiä myös sitä, onko joskus kirkon kategorinen haukkuminen pelkästään omien kielteisten puolien heijastamista.



Tämä ärhkäkkä viestini ei ole kohdistettu sellaisille ihmisille, jotka vakaumuksellisista syistä eivät halua kuulua kirkkoon, vaan niille, joiden lempipuuhaa on maan kaivaminen kirkon työn alta ja partaan nauraminen kirkon jäsenmäärän vähetessä. Kirkolla on syytä katsoa peiliin, mutta pahoin pelkään, että niin on yksittäisillä ihmisilläkin.

heitä jotka eivät usko Jumalaan. Itse uskon, mutta erosin myös tuon kaksinasimoralismin takia. Kirkolla melkoinen valta yhteiskunnassa



Paljonko sillä itse asiassa on itse uskon kanssa tekemistä?

Hienoa, että tällainen palvelu on olemassa!



Kirkollisverojen tuotosta menee 10 % hyväntekeväisyyteen, että sen summanhan voi jokainen helposti itsekin lahjoittaa. Loppurahoilla sitten pidetään yllä kirkkoja, maksellaan liperihemmojen ja muiden palkkoja, juodaan kahvia seuroissa ja pidetään erilaisia käräjiä :)



Itse en kyllä ole vailla kirkolta minkäänlaisia palveluja. Kun aikanaan kupsahdan, haluan tuhkauksen ja tuhkan saa sitten sirotella minne lystää.

voiko sen kautta erota myös lapset?