Mitä on "suomalainen häpeäkasvatus"?
Tuohon aina viitataan, mutta en oikein tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. Annatteko esimerkkejä. Onko muissa maissa kasvatus sitten toisenlaista?
Kommentit (199)
Jos nauroin: Mitä siinä hörötät, tyhmänä pitävät.
Jos kaaduin: Eihän se osaa kävelläkään, aina saa hävetä.
Jos olisin halunnut johonkin harrastukseen, mihin kaveritkin: Mitä sinä sinne menisit, ethän sinä osaa/ei sinusta ole sellaiseen.
Ja auta armias, jos jossakin epäonnistuin: Oliko ne muut yhtä huonoja/ miten sinä nyt tuolla tavalla / olisihan se pitänyt arvata / taas saa hävetä / häpeäisit.
Sanomattakin selvää, että melko pian opin olemaan huomaamaton, hiljaa ja tahdoton, ja erityisesti opin olemaan yrittämättä yhtään mitään, koska kuitenkaan en osaa ja sitten saa taas hävetä.
Vierailija kirjoitti:
Huudetaan ja raivotaan tuntikausia että kuinka surkea lapsi on ja kerrotaan että aina muut on paljon parempia.
Tuota sitte jatketaan lähes joka ikinen päivä lapsuudesta siihen asti kunnes lapsi muuttaa pois.
Lopputulosta voi pohtia .
Itseni kohdalla tuo ei loppunut edes pois muuttaessa. Sittenkin piti jatkaa muistuttamista, kuinka huono olen ja en saa kuvitella itsesräni liikoja. No en kuvitellut. Viesti meni perille. Olen lapseton, rahaton, asun vuokralla, olen täysin yksin ja yli 50 vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huudetaan ja raivotaan tuntikausia että kuinka surkea lapsi on ja kerrotaan että aina muut on paljon parempia.
Tuota sitte jatketaan lähes joka ikinen päivä lapsuudesta siihen asti kunnes lapsi muuttaa pois.
Lopputulosta voi pohtia .
Itseni kohdalla tuo ei loppunut edes pois muuttaessa. Sittenkin piti jatkaa muistuttamista, kuinka huono olen ja en saa kuvitella itsesräni liikoja. No en kuvitellut. Viesti meni perille. Olen lapseton, rahaton, asun vuokralla, olen täysin yksin ja yli 50 vuotias.
MItä luulette onko vanhempani tyytyväisiä? Eivät ole. Olen surkimus, joka ei saavuttanut elämässään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Esim. Päiväkoti-ikäinen lapsi jännittää esiintymistä joulujuhlassa. Äiti puristaa lasta kädestä kovaa ja sähisee korvaan "Jos häpäiset minut esityksessäsi tekemällä jotain väärin, saat kotona selkääsi". Kyseessä ujo lapsi, joka jo muutenkin häpeää itseään, miksiköhän? Ja sitten aina muiden läsnäollessa lasta häpäistään keinolla millä hyväänsä, saatetaan vaikka kiskaista lapselta housut alas ja nauraa lapsen hätääntymiselle, AIKUISET IHMISET!!! Lasta pahoinpidellään ja näin nauratetaan muita aikuisia tällä. Nauretaan kun lapsi itkee. Tällainen oli minun lapsuuteni. Terveisin 1970-luvun alkupuolella syntynyt nainen.
Kulta pieni. Ota se lapsi syliin. Jollain tavoin.
Itselle häpeäkasvatus-sanasta tulee mieleen lähinnä murkkuikä, kun oli fyysisesti jo vähän kehittynyt, mutta sai vielä piiskaa paljaalle takapuolelle. Häpeän maksimoimiseksi piiskaa annettiin koko muun perheen nähden ja housut piti laskea alas. Ei paljon saanut intimiteettisuojaa vaikka oli jo karvat jne.
Karmeita kertomuksia. Minä taas lapsuudessani pidin omia vanhempiani ylivoimaisesti parempina kuin kavereiden vanhemmat. En olisi vaihtanut. Kai ne vanhempani virheitäkin tekivät. Ties minkä kasvatuksen itse saaneet aikanaan.
Sen muistan, että aikoinaan pidettiin itserakkautta ihan hirveenä syntinä. Pelättiin että jos lasta kehutaan siitä tulee liikoja itsestään luuleva. Outoa näin nykypäivänä ajateltuna.
"Tuohon aina viitataan, mutta en oikein tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. Annatteko esimerkkejä. Onko muissa maissa kasvatus sitten toisenlaista?"
Neljan maan kokemuksella vastaan: ON, varsinkin Yhdysvalloissa opetetaan tapoja jo ennenkuin lapsi kunnolla puhuu. Itseluottamusta saa kun on vanhemmat jotka jatkuvasti kannustavat, ovat kiinnostuneita kaikesta lasta koskevasta.
Tama nakyy yhteiskunnassa saavutuksilla joihin harva muu kansa on ylettanyt.
Vierailija kirjoitti:
"Tuohon aina viitataan, mutta en oikein tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. Annatteko esimerkkejä. Onko muissa maissa kasvatus sitten toisenlaista?"
Neljan maan kokemuksella vastaan: ON, varsinkin Yhdysvalloissa opetetaan tapoja jo ennenkuin lapsi kunnolla puhuu. Itseluottamusta saa kun on vanhemmat jotka jatkuvasti kannustavat, ovat kiinnostuneita kaikesta lasta koskevasta.
Tama nakyy yhteiskunnassa saavutuksilla joihin harva muu kansa on ylettanyt.
Tämä on täysin päinvastoin kuin suomalainen häpeäkasvattaminen. Selittää todennäköisesti miksi boomereiden lapset ja lapsenlapset ei ole keksineet mitään merkittävää. Iso osa porukasta häpeää itseään ja pelkää epäonnistumista niin paljon, että eivät edes yritä. He haluavat elää tasaista elämää.
USAn lapset eivat saa tippaakaan maitoa jos karjuvat "maitoo", se on Mom, milk, please. Jos please unohtuu niin mamma vaan tuijottaa. Tama treenaus alkaa kun lapsi ei viela edes osaa sanoa "please" vaan siita saattaa tulla "peace", mutta mita pienista, pian ne oppii.
Muistatteko aikaa kun Suomi oli kuuluisa taideteollisuudesta, iittalan innovaatioista? Oli Nokiat ja Angry Birdsit. Kaikki myyty ulkomaille kun ei jakseta puurtaa ilman 7 viilon lomia ja lukuisia kahvitaukoja. Mitä Suomelle on tapahtunut?
Vierailija kirjoitti:
Ja se kasvatuksen puute muuten näkyy! Huonokäytöksisiä ja ylpistyneitä nuoria on kadut täynnä. Ei kiinnosta koulu tai työ. Itseään vaan kuvataan internetiin ja esitellään kalliita vaatteita ja koruja, tytöt vielä persettäänkin.
He ovat pieni vähemmistö. Et näe sitä suurta massaa, joka käyttäytyy fiksummin kuin yksikään aiempi sukupolvi Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä ihmisetkin ajattelee kun olet tuollainen?"
"Mikset olla sellainen kuin muutkin?"
Nämä ja sitten kaikki muu vähättely myös.
"Susta ei ikinä tuu mitään!"
"Sähän et siitä mitään tiedä!"
"Sun ei tartte siitä mitään tietää!"
Jos joku tekee sulle pahaa: " No kuinka sä nyt niin huonosti käyttäydyit, että sen piti sua lyödä?! Häpeä!!"
Jos sattuu jotain outoa, jolle et voinut mitään: "sä ymmärsit väärin! Häpeä!"
Minä olen yhden kerran sanonut leikki-ikäisille lapsilleni että hävettää heidän jatkuva riitelynsä, kun oltiin kaveriperheen seurassa. Isompi muistaa tuon edelleen, on onneksi tuonut jossain keskustelussa esiin jolloin ole päässyt kertomaan, että se oli minulta tyhmästi sanottu ja että se tunne johtui ihan minusta itsestäni ja omista suorituspaineista (jotka muuten on osin varmaan omien häpeäkasvattaneiden vanhempien tekosia) eikä ollut hänen vastuullaan. Mutta niin ne jää pieneen mieleen, arvostelevat sanat. Nyt hävettää ihan vain oma käytös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huudetaan ja raivotaan tuntikausia että kuinka surkea lapsi on ja kerrotaan että aina muut on paljon parempia.
Tuota sitte jatketaan lähes joka ikinen päivä lapsuudesta siihen asti kunnes lapsi muuttaa pois.
Lopputulosta voi pohtia .
Onko monikin Suomessa kasvatettu noin? Karmeaa?
99,9% kansasta.
Ne, jotka luulevat olevgansa hyviä vanhempia, lähes poikkeuksetta sortuvat häpeällä kasvattamiseen erityisesti hankalissa tilanteissa.
Olet onnekas, jos itsellesi tämä ilmiö on vieras.
Höpö höpö. Vähemmästäkin tulisi huostaanotto.
Vaikea todistaa mitään, jos kukaan ei ole saanut tietää tapahtuneista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Äidin lempparilausahdus, kun vihastui oli "Ei olisi koskaan pitänyt hankkia sinua". Kiitti, äiskä.
Minun äitini tivasi ja haukkui milloin mistäkin. Kysyessäni miksi hän itse kuitenkin tekee/sanoo juuri sitä/siten mistä minut juuri haukkui, nolasi ja nujersi sanoi hän todella painokkaasti Nyt ei puhuta Minusta (eli hänestä itsestään) vaan Sinusta(=minusta)
t. aiemminkin tähän ketjuun kirjoittanut Vihtiläisen terveydenhoitajan tytär
Vierailija kirjoitti:
Suomessa sanoitetaan tunteita ja jaetaan diagnooseja. Lapsi sitten joutuu kantamaan usein loppuikänsä sitä adhd- tai autismileimaa jonka vanhemmat ovat hänelle antaneet.
Muissa maissa sen sijaan torutaan lasta ja käytössä ovat myös rangaistukset kuten ruumiillinen kuritus, jäähyt ja arestit.
Fyysinen kuritus on kielletty yli 60 maassa.
Minun lopputulos oli että lääkäri pisti mt-syistä eläkkeelle.
Ja se kasvatuksen puute muuten näkyy! Huonokäytöksisiä ja ylpistyneitä nuoria on kadut täynnä. Ei kiinnosta koulu tai työ. Itseään vaan kuvataan internetiin ja esitellään kalliita vaatteita ja koruja, tytöt vielä persettäänkin.