Lue keskustelun säännöt.
Mitä on "suomalainen häpeäkasvatus"?
03.08.2024 |
Tuohon aina viitataan, mutta en oikein tiedä, mitä sillä tarkoitetaan. Annatteko esimerkkejä. Onko muissa maissa kasvatus sitten toisenlaista?
Kommentit (199)
Alkoholi ja huumeet on näitä aineita mitkä auttaa unohtamaan ikävät asiat.Ne vaan vie rahat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla onkin ollut ihana lapsuus kun näitä lukee.
Pikku maaseutu kunnissa lapset heitettiin lehmien kanssa samaan karsinaan.Eipä kaikki oppinut edes lukemaan sen takia.Elukoita hoitivat siellä elivät.Joillekin kehittyi ryöstely ammatti.
Vierailija kirjoitti:
Kauhee millaisia asioita täällä kerrotaan. Onko ne totta...
Kyllä ne on. Jos olet yli 30 sunkin lapsuudenkavereista ainakin yhden kotona oli tällaista, vaikket tietäisi. Etkä varmaan tiedäkään, koska ensimmäinen oppi oli kodin asioista ei kerrota ulkopuolisille. Ja se oli se mitä piti noudattaa ehdottomasti.
Ennen epämuodostuneet piilotettiin kun niitä syntyi.Pidettiin salassa niitä hävettiin.Sitten niitä alettiin koota laitoksiin hoitoon pakkopaitaa ja rauhoittavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eräskin äiti ilkkui kaksi vuotiaalleen tämän satuttaessaan päänsä oveen että "mitäs menit sinne!"
Ehkä sitä 2v:tä oli jo varoitettu että noin käy? Yksittäisestä nopeasta kohtaamisesta on aina vähän paha sanoa millainen tilanne on. Tai omat lapseni on ainakin sellaisia, että kaikki pitää oppia kantapään kautta. Joudun usein toteamaan että mitäs läksit, koska olen jo useaan otteeseen varoittanut lopputulemasta. Ei me muuten mitään lapsen häpäisemistä harrasteta, päin vastoin.
Mutta kerta kaikkiaan on olemassa tilanteita missä jääräpäisestä päästä kärsii koko ruumis.
Tiina on niin kaunis. Maija on noin kaunis. Omat lapset ei koskaan tulleet edes nähdyksi. Heitä oli mahdoton miellyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joitain vanhempia ei voi miellyttää. Ystäväni on lääkäri. Ei kelpaa vanhemmille. Olisi voinut olla vaikka tuomari. Miehensä on valtiolla asiantuntija ja se vasta huono juttu onkin. Olisi nyt ottanut lääkärin sieltä sairaalasta, eikä mitään kusista virkamiestä.
Itse olen myös valtion virkamies ja vanhempieni mielestä täysin epäonnistunut. He niin olivat suunnitelleet että tulisivat kanssani arkeologisille kaivauksille pompeiin ja Egyptiin.He painostivat minua arkeologiksi niin paljon, että jopa hain (ja pääsin) sitä opiskelemaan ensimmäisenä vaihtoehtona. Lopulta oli kuitenkin pakko vaihtaa pääainetta, koska opinnot eivät sujuneet kun ei aitoa kiinnostusta ollut. Tästäkin syystä tuon vanhemmilleni häpeää.
Tosin se on vain lisähäpeää kaiken sen muun häpeän päälle. Lapsuudessa häpeää aiheuttivat vähintään kaikki täällä jo luetellut syyt.
Mielenkiinnosta kysyn tänne kirjoittaneilta: oletteko enää yhteyksissä elossa oleviin vanhempiinne? Käyttekö koskaan kylässä esim. jouluna? Kuulostaa niin kamalilta kokemuksilta että itse löisin välit poikki kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta kysyn tänne kirjoittaneilta: oletteko enää yhteyksissä elossa oleviin vanhempiinne? Käyttekö koskaan kylässä esim. jouluna? Kuulostaa niin kamalilta kokemuksilta että itse löisin välit poikki kokonaan.
Mä olen, koska tosiaan edelleen keski-iässä pelkään vanhempiani. Tai äitiäni lähinnä. Lapsenlapsilleen ei ole ollenkaan sellainen kuin minulle.
Toki nolaa minut lasten nähden tullen mennen, mutta lapset on itse alkaneet huomata että mummo ilkeilee. Kysyvät joskus tuliko mulle paha mieli mummon sanomisista. Saattavat myös korjata mummoa esim "eihän äiti ole paksu". Mihin toki mummo nauraa että vitsihän se vain.
Se kyllä mietityttää että mitäs kun äiti kuolee joskus? Tunnenko helpotusta vai vajoanko jonnekin supersyviin vesiin kun kukaan ei kerro pyytämättä mielipiteitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiinnosta kysyn tänne kirjoittaneilta: oletteko enää yhteyksissä elossa oleviin vanhempiinne? Käyttekö koskaan kylässä esim. jouluna? Kuulostaa niin kamalilta kokemuksilta että itse löisin välit poikki kokonaan.
Mä olen, koska tosiaan edelleen keski-iässä pelkään vanhempiani. Tai äitiäni lähinnä. Lapsenlapsilleen ei ole ollenkaan sellainen kuin minulle.
Toki nolaa minut lasten nähden tullen mennen, mutta lapset on itse alkaneet huomata että mummo ilkeilee. Kysyvät joskus tuliko mulle paha mieli mummon sanomisista. Saattavat myös korjata mummoa esim "eihän äiti ole paksu". Mihin toki mummo nauraa että vitsihän se vain.
Se kyllä mietityttää että mitäs kun äiti kuolee joskus? Tunnenko helpotusta vai vajoanko jonnekin supersyviin vesiin kun kukaan ei kerro pyytämättä mielipiteitä?
Joskus sitä siinä vaiheessa viimeistään tajuaa mistä kaikesta on jäänyt paitsi kun itsellä on ollut poikkeuksellisen huono äiti eikä normaalia turvallista rakastavaa äitiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on ihan sairaita kommentteja. Juuri ja juuri pystyy lukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on ihan sairaita kommentteja. Juuri ja juuri pystyy lukemaan.
No kai sitä nyt lukemaan pystyy. Miettii vain että joku on elänyt tuon keskellä. Ja siis aika moni vieläpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huudetaan ja raivotaan tuntikausia että kuinka surkea lapsi on ja kerrotaan että aina muut on paljon parempia.
Tuota sitte jatketaan lähes joka ikinen päivä lapsuudesta siihen asti kunnes lapsi muuttaa pois.
Lopputulosta voi pohtia .
Onko monikin Suomessa kasvatettu noin? Karmeaa?
on
No se selittääkin todella paljon teistä sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huudetaan ja raivotaan tuntikausia että kuinka surkea lapsi on ja kerrotaan että aina muut on paljon parempia.
Tuota sitte jatketaan lähes joka ikinen päivä lapsuudesta siihen asti kunnes lapsi muuttaa pois.
Lopputulosta voi pohtia .
Onko monikin Suomessa kasvatettu noin? Karmeaa?
99,9% kansasta.
Ne, jotka luulevat olevgansa hyviä vanhempia, lähes poikkeuksetta sortuvat häpeällä kasvattamiseen erityisesti hankalissa tilanteissa.
Olet onnekas, jos itsellesi tämä ilmiö on vieras.
Höpö höpö. Vähemmästäkin tulisi huostaanotto.
Vierailija kirjoitti:
Aika monet jutut täällä on kyllä ihan fyysistä pahoinpitelyä eikä häpeäkasvatusta.
Fyysinen pahoinpitelykin on häpeäkasvatusta; sen osittainen tarkoitus on häpäistä ja nujertaa lapsi. Jos esim perheessä useampi lapsi ja vain yhtä mustalammasta pahoinpidellään ja pahoinpitely tapahtuu muiden nähden, tarkoitus on häpäistä tämä yksi muiden edessä.
Vierailija kirjoitti:
"Aina sua saa hävetä!", kun pikkulapsi vaikkapa pissaa vahingossa housuunsa, änkyttää tai sairastuu.
"Miksi et voi olla tuollainen rohkea kuin naapurin Maija?"
Been there.
Eihän tuollaista oo enää nykyään. XD vanhemmat on tosi lepsuja sen sijaan ja ovat lapsen kavereita. Kumpikaan ääripää ei ole hyvä. Lapsia ei ole kasvatettu häpeällä ja moittimalla enää 2000-luvun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Aina sua saa hävetä!", kun pikkulapsi vaikkapa pissaa vahingossa housuunsa, änkyttää tai sairastuu.
"Miksi et voi olla tuollainen rohkea kuin naapurin Maija?"
Been there.
Eihän tuollaista oo enää nykyään. XD vanhemmat on tosi lepsuja sen sijaan ja ovat lapsen kavereita. Kumpikaan ääripää ei ole hyvä. Lapsia ei ole kasvatettu häpeällä ja moittimalla enää 2000-luvun jälkeen.
Mutta sitä ennen on. Ja se näkyy positiivisesti. Nykynuoriso ei häpeile itseään ja saavutuksiaan. Toisin kuin vanhempansa jotka on opetettu pienenä olemaan kehumatta itseään. Jopa kehujen vastaanottaminen on heille vaikeaa.
Tällä palstalla näitä häpeäkasvatuksen hedelmiä riittää, oma häpeän ja inhon tunne siirretään kanssakansalaisiin. Sen huomaa hyvin aloituksista, joissa nostetaan esiin miten huonoja, tyhmiä ja noloja suomalaiset ovat.
Kauhee millaisia asioita täällä kerrotaan. Onko ne totta...