Lue keskustelun säännöt.
Onko mitään typerämpää kuin joku saatanan VAELTAMINEN
02.08.2024 |
Rämpiä kusenhajuisena mäkäräisten syömänä jossain suolla saatanan päiväkaupalla ja syödä jotain pussikeittoja🤮
Kommentit (177)
Montakohan kertaa vuodessa te mahdatte tuota vaeltamista harrastaa, kun se kerran kehittää teillä kuntoa niin valtavasti? Itse käyn salilla vuodessa n 120 kertaa.
Jos vaellat viikon 10-15 tuntia päivässä niin saa sinä salihullu käydä silloin salilla 50 kertaa viikossa ,paskan ja hienhajun seassa seiniä tuijottaen ja vielä maksat siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Montakohan kertaa vuodessa te mahdatte tuota vaeltamista harrastaa, kun se kerran kehittää teillä kuntoa niin valtavasti? Itse käyn salilla vuodessa n 120 kertaa.
Melkein joka viikonloppu tulee tehtyä päivävaellus, viikolla harrastan lenkkeilyä (kuljen puolimaratontapahtumissa muutaman kerran vuodessa). Lenkkeily harrastuksena on mukana lähinnä siksi että vaellukset sujuisivat mukavasti. Viime talvena tuli kokeiltua vuoristomaastojuoksua, olipahan rankka kokemus.
Coretreenin teen kerran viikossa. Tämä muu urheilu siis nimenomaan on keskittynyt vaelluskunnon parantamiseen. Tuo vuoristomaasto oli kyllä sellainen kokemus että haluan osallistua toistekin, mutta kuntoni suoraan sanottuna ei aivan siihen riittänyt vaikka koen olevani ihan hyvässä kunnossa. (puolimaraton alle 2h)
Pidemmillä, yli kolmen yön vaelluksilla käyn noin 4-6krt vuodessa.
Golf. Ihmiset sentään samoilee omaan piikkiinsä, golf on elitistilaji, jossa kilpatasolla pyörii älyttömät summat.
Oi, musta se on aivan ihanaa <3 Sielu lepää ja missään en koe sellaista äärimmäistä rentoutumisen tunnetta kuin hiljaisissa ja tasokkaissa kylpylöissä tai vaeltamassa (retkeilemässä). Molemmat ovat ihania ja molempia harrastan säännöllisesti. Ei taida olla keneltäkään pois ne harrastukset :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
5+/5
Ja kun nilkka nyrjähtää tai pimppiin sattuu niin yhteiskunnan varoilla helikopteri paikalle!
Sohvalla tukevasti makuuasennossa ei tuollaista pääse käymään.
Helikopteri tarvitaan sitten, kun meinaat tukehtua kermamunkkiin, kun et viitsi nousta istumaan ja syömään.
Voi siinä tulla noidannuoli, kun kylkeä kääntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelaaminen ja näyttöön katseluko on ?
Laittakaa punttijulli ja erämies vaeltamaan kummallako loppuu kunto ekana mitä luulette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mitään typerämpää kuin joku saatanan VAELTAMINEN
Kaunarit ja salatut elämäpaskat tv auki urpot.
Vierailija kirjoitti:
5+/5
Ja kun nilkka nyrjähtää tai pimppiin sattuu niin yhteiskunnan varoilla helikopteri paikalle!
Hölmö :D Suurella osalla vaeltajista on yksityinen tapaturmavakuutus olemassa ihan turvallisuussyistä ja jos ulkomailla tai erämailla vaeltaa niin se vakuutus on vieläkin kattavampi (ja kalliimpi). Ollos huoleton, siis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Montakohan kertaa vuodessa te mahdatte tuota vaeltamista harrastaa, kun se kerran kehittää teillä kuntoa niin valtavasti? Itse käyn salilla vuodessa n 120 kertaa.
Sehän se onkin hieno harrastus. "Liikkua" hien- ja pierunhajuisessa sisätilassa muiden äheltäjien kanssa peiliin vilkuillen.
Vaelluksilla ollaan usein esimerkiksi viikko kerrallaan, ja käytännössä kaikki hereilläoloaika joko kävellään tai kiivetään ylös ja laskeudutaan alas. Säässä kuin säässä. Tauoillakin riittää puuhaa, jos mielii jotain lämmintä suuhunsa saada. Ja erityisesti iltaisin.
Sopii kokeilla. Saa ainakin ulkoilmaa ja hyvät unet. Peilejä ei pahemmin kyllä ole, että ehkä ei sovi salipelleille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaellus upeissa maisemissa on huikea kokemus. Ap:n kuvaama suorämpiminen kyllä kuulostaa kamalalta.
Me käymme joka vuosi Alpeilla vaeltamassa, ei lopu maisemat kesken. Talvisin Madeira on luontomatkailijan paratiisi.
Suolla joutuu rämpimään silloin, kun karttaa on luettu väärin. On lähdetty oikaisemaan väärästä paikasta.
Lapissa soita kyllä riittää, aapaa ja jänkää. Kaikki ei kulje niitä levennettyjä ja pohjustettuja retkeilijöiden reittejä.
Olen parastaikaa tunturissa, Inarin ja Utsjoen rajoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaellus on kyllä intensiivirääkki tottumattomalle. Sekä keho että mieli joutuvat venymään viikon velluksella. Jos on tottunut suht mukavaan ja helppoon arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai että! Siellä erämaassa pääsee mahdollsimman kauas ap:n kaltaisista persnaamoista ja heidän jatkuvasta ulinastaan. Mikäpä voisi olla parempaa?
En muutenkaan käy Kemissä joten et sinä minua tapaisi.
En minäkään käy, mutta on teitä enemmänkin kuin yksi jälkijättöinen trolli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. Vaeltaminen ostoskeskuksessa.
Muiden hikoilemat ja pieremät laitteet, punttien heiluttelu sisällä kopissa tunnin ajan...
Vs
Useampi päivä vaellusta kantamukset selässä, vuorten rinteitä kiiveten...
Mitä iloa punttisalilihaksista edes on, eivät ne kuntoa kohota vaan päin vastoin isot lihakset hidastavat menoa. Homomiehet niitä toki ihailevat. Suurin osa punttisaliporukasta ei jaksa edes hölkätä.
Kolmen valtion rajalle vaeltaminen tuolla suomen "käsivarressa" oli kyllä ihan kiva kokemus.
Aloittajan kanssa samoilla linjoilla. Tykkään kuntosalista, pyöräilystä ja metsässä kävelemisestä. Tykkään myös nukkua sängyssä, enkä väkertää jotain sissitelttaa pusikkoon tiettömien taipaleitten taakse.
No eihän siitä kaikkien tarvi tykätä. En mäkään tykännyt alkuun, ja olin jopa mökkeilyn suhteen niitä "kaikki mukavuudet tarvii olla, että viihdyn" -ihmisiä. Mutta kun mieheni on kova vaellusharrastaja, niin kyllähän sitä alkurakastumisen huumassa oli valmis vaeltamaankin, vain saadakseen olla sen ihanan miehen seurassa.
Ja kyllä musta vaeltaminen jotenkin tosi hyvin irrottaa arjesta. Esim. jos on töissä paljon stressiä, niin se luonto ja kaikki pienet toimet mitä pitää tehdä vaeltaessa, laittaa ruokaa niissä oloissa, pystyttää telttaa ja tarppia, tehdä tulta yms, jotenkin ne vie ihan täysin ajatukset pois töistä ihan eri tavalla kuin mikään muu. Siellä luonnon keskellä tuntuu, että on kokonaan pois pahasta nykymaailmasta stresseineen, melkein kuin ei olisi muita ihmisiä kuin me kaksi vaeltajaa.
On mulla kyllä vieläkin, jo useamman vaelluksen jälkeen, miestäni huomattavasti huonompi epämukavuuden sieto, ja nautin vaeltamisesta paljon enemmän hyvän sään aikaan, suht helpossa maastossa, kun ei ole tolkuttomasti hyttysiä jne. Ja talvella en kylmänarkana ihmisenä ole halunnut vaeltamaan, ruska-aika vielä käy. Mies kyllä on tehnyt pitkiäkin vaelluksia talviaikaan, hiihtäen. Mulla on lisäksi yksi lisähaaste, kun on IBS (ärtyvä suoli), ja ne vessa-asiat on joskus sotkuisia ja vesipesua kovasti kaipaisi, mutta savetteilla sitä on pärjännyt.
Vaelluksella mitään kuselle haista. :-D
Jos ei reitin varrella pääse saunaan, niin sitten pulahdetaan muuten vain jorpakkoon. Idea ei ole haista pahalle vaan mennä katsomaan maisemia, mitä ei muuten pääse näkemään.
Shakki on upeaa. Vuoden tavoite 2000 Elo.