Lue keskustelun säännöt.
Miten toimitte hankalien työkaverien kanssa?
31.07.2024 |
Minulla on työkavereina pari aivan mahdotonta henkillöä, joiden kanssa välttämätönkin kommnikointi on haastavaa ja tuntuu, että onnistun pahoittamaan näiden mielen vaikka asiat ilmaisisi miten. Väärinymmärryksiä tuntuu tulevan jatkuvasti. Olen kysynyt muilta, onko kommunikointini epäselvää tai onko kanssani helppo/vaikea työskennellä ja vastaus on, että ei vika ole minussa vaan käyttäytyvät näin kaikille.
Ahdistaa jo pelkkä ajatus, että näiltä joutuu jotain kysymään, kun tuntuu että asiat eivät tule ymmärretyksi, hoidetuksi, niihin menee kohtuuttomasti aikaa (yksin hoitaisin paljon nopeammin, jos olisi mahdollista itsekseni tehdä) oikeastaan jopa niin, että välistä tuntuu että toinen tahallaan sabotoi työtäni esim. jättämällä kertomatta olennaisia asioita tai ei oma-aloitteisesti kerro edistämiään asioita, vaan kaikki täytyy kysyä jälkikäteen moneen kertaan ja silti välillä jää epäselväksi, onko joku sovittu asia hoidettu vai ei.
Esihenkilö ei tässä kohtaa ole valitettavasti ratkaisu asiaan.
Kommentit (56)
Hankalia työkavereita tulee kasvattaa kuten koiraa. Sinun pitää näyttää heille, että sinulle ei kannata alkaa niin jättävät rauhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysyt vääriä kysymyksiä.
Minullakin on työkaveri, joka kysyy, että miten olen edistänyt projektia X. Vastaan, että olen tilannut materiaalit. Sitä en kerro, mitä töitä olen tehnyt projektissa X tai missä vaiheessa ollaan, koska hänhän ei kysy sitä.
Sinun ahdistumisesi kertoo sinusta, ei työkavereista. Miksi sinun on vaikea tulla toimeen sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät mielistele sinua? Tai ottavat puheesi ihan tosissaan ja vastaavat vain kysymyksiin ja niihinkin vain silloin, kun sinulla on työhön liittyvä syy niistä kysyä.
Hankala tyyppi löydetty. Huvittavaa, että koet olevasi asiallinen, ja oikeasti asiallisten vastausten olevan mielistelyä.
Vierailija kirjoitti:
Suora puhe, koen nyt teidän käytöksen näin.
Sanoitat ne tunteesi suoraan heille. Äiti ei ole enää työelämässä pitämässä kädestä kiinni ja jos jotain haluaa saada pitää avata se suu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyt vääriä kysymyksiä.
Minullakin on työkaveri, joka kysyy, että miten olen edistänyt projektia X. Vastaan, että olen tilannut materiaalit. Sitä en kerro, mitä töitä olen tehnyt projektissa X tai missä vaiheessa ollaan, koska hänhän ei kysy sitä.
Sinun ahdistumisesi kertoo sinusta, ei työkavereista. Miksi sinun on vaikea tulla toimeen sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät mielistele sinua? Tai ottavat puheesi ihan tosissaan ja vastaavat vain kysymyksiin ja niihinkin vain silloin, kun sinulla on työhön liittyvä syy niistä kysyä.
Hankala tyyppi löydetty. Huvittavaa, että koet olevasi asiallinen, ja oikeasti asiallisten vastausten olevan mielistelyä.
Ei, koen kysymyksiin vastaamiseksi riittävän, että vastaa tehtyihin kysymyksiin eikä niihin, joita kysyjä luulee kysyvänsä.
Vierailija kirjoitti:
Hankalia työkavereita tulee kasvattaa kuten koiraa. Sinun pitää näyttää heille, että sinulle ei kannata alkaa niin jättävät rauhaan.
Se potku munille pitää antaa heti. Kun tuntee oman arvonsa osaa myös vaatia arvoistaan kohtelua. Muiden virheiden ja puutteiden etsimisen sijaa pitää tehostaa sitä omaa itsetuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työelämän ei kannata antaa mennä tunteisiin. Nuorempana otin herkästi itseeni ja jäin vänkäämään. Kunnes tajusin, että työelämässä ei kannata olla omalla persoonalla ja tunteilla mukana.
Nykyään suhtaudun olemalla teflonia. Pysyn faktoissa. Jos on epäselvää, katson silmiin ja kysyn jämäkästi, mitä tarkoitit.
Minua tosin auttaa, että työpaikkani hankalat tyypit ovat monen muunkin mielestä hankalia. Heistä voi avautua keskenään selän takana. Kyllä, selän takana. En mene sanomaan hankalalle tyypille päin naamaa mitään hänen käytöksestään. Säästän voimani henkilökohtaiseen elämääni. Nämä ongelmatyypit eivät muutu. Jos niiden kanssa lähtee tappelemaan, tai loukkaantuu niiden käytöksestä, ne saavat juuri mitä haluavat.
En ymmärrä selän takana jauhamista. Se on suoraan sanoen pas*anpuhumista. Muista että jos jauhat työkavereista tietylle porukalle niin samoin ne jauhavat sinusta pa*kaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyt vääriä kysymyksiä.
Minullakin on työkaveri, joka kysyy, että miten olen edistänyt projektia X. Vastaan, että olen tilannut materiaalit. Sitä en kerro, mitä töitä olen tehnyt projektissa X tai missä vaiheessa ollaan, koska hänhän ei kysy sitä.
Sinun ahdistumisesi kertoo sinusta, ei työkavereista. Miksi sinun on vaikea tulla toimeen sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät mielistele sinua? Tai ottavat puheesi ihan tosissaan ja vastaavat vain kysymyksiin ja niihinkin vain silloin, kun sinulla on työhön liittyvä syy niistä kysyä.
Hankala tyyppi löydetty. Huvittavaa, että koet olevasi asiallinen, ja oikeasti asiallisten vastausten olevan mielistelyä.
Ei, koen kysymyksiin vastaamiseksi riittävän, että vastaa tehtyihin kysymyksiin eikä niihin, joita kysyjä luulee kysyvänsä.
Olen myös sitä mieltä ettei työkaverit ole kenenkään äitejä ja heidän tehtävä ei ole miettiä miten saada kaikille koko ajan kiva olo. Jos sä jotain haluat sitä pitää osata ns vaatia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyt vääriä kysymyksiä.
Minullakin on työkaveri, joka kysyy, että miten olen edistänyt projektia X. Vastaan, että olen tilannut materiaalit. Sitä en kerro, mitä töitä olen tehnyt projektissa X tai missä vaiheessa ollaan, koska hänhän ei kysy sitä.
Sinun ahdistumisesi kertoo sinusta, ei työkavereista. Miksi sinun on vaikea tulla toimeen sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät mielistele sinua? Tai ottavat puheesi ihan tosissaan ja vastaavat vain kysymyksiin ja niihinkin vain silloin, kun sinulla on työhön liittyvä syy niistä kysyä.
Hankala tyyppi löydetty. Huvittavaa, että koet olevasi asiallinen, ja oikeasti asiallisten vastausten olevan mielistelyä.
Tuo 'hänhän ei kysy sitä' on samanlaista alentuvaa käytöstä kuin brittisketsin tympeän virkailijan 'my computer says Noooo....' Tuollaista kusipäisyyttä ei onneksi enää tarvitse nähdä nykytyöpaikoilla läheskään yhtä paljon kuin oli urani alussa 1980-luvulla. Silloin jopa asiakkaille vittuilua pidettiin vielä jotenkin coolina tietyissä piireissä.
Vierailija kirjoitti:
Usein kiusaamisen taustalla on kateus tai tunne uhasta, eli olet liian hyvä ja sinulle pitää näyttää paikkasi.
Jos esihenkilö ei ole ratkaisu:
1. Viet asian esihenkilön esihenkilölle
2. Ilmoitat asian työsuojelupiiriin
3. Vaihdat työpaikkaa
Mitään muita järkeviä ratkaisuja ei ole. Voit toki jatkaa pääsi hakkaamista seinään, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä tilanne vain pahenee.
Usein kiusaamisen näyttäminen toteen on hankalaa. Työntekijää voidaan kohdella vähätellen ja pimittää häneltä tietoja ja sulkea hänet ulkopuolelle ilman, että voidaan sormella osoittaa dokumentoidusti, että kiusaamista on tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein kiusaamisen taustalla on kateus tai tunne uhasta, eli olet liian hyvä ja sinulle pitää näyttää paikkasi.
Jos esihenkilö ei ole ratkaisu:
1. Viet asian esihenkilön esihenkilölle
2. Ilmoitat asian työsuojelupiiriin
3. Vaihdat työpaikkaa
Mitään muita järkeviä ratkaisuja ei ole. Voit toki jatkaa pääsi hakkaamista seinään, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä tilanne vain pahenee.
Usein kiusaamisen näyttäminen toteen on hankalaa. Työntekijää voidaan kohdella vähätellen ja pimittää häneltä tietoja ja sulkea hänet ulkopuolelle ilman, että voidaan sormella osoittaa dokumentoidusti, että kiusaamista on tapahtunut.
Olemme siirtyneet maailmaan, jossa omasta tunteesta on tullut ilmoitusasia, jolla voi ilmoittaa faktan. Työpaikkakiusattu voi vain ilmoittaa, että hänestä tuntuu pahalta.
Itse kärsin aivan liian pitkään hankalasta työkaverista.
Hän oli kaikkitietävä ja teki asiat aina oikein. Virhe oli aina minussa. Itse ei koskaan tehnyt virheitä sillä jos vika ei ollutkaan minussa niin kommentti oli "yksi täppä oli jäänyt päälle". Olin etsinyt vikaa omassa raportissani parisen tuntia.
Selitti kerran asian ja toiste ei kannattanut kysyä. Hän kyllä kysyi minulta asioita uudelleen ja uudelleen - koska olin selittänyt huonosti tai siitä oli jo vuosi.
Tuli useammankin kerran iskemään nyrkkiä pöytään jostain asiasta mistä olivat keskustelleet omassa palaverissaan mutta kukaan ei ollut minulle kertonut, että pitäisi tehdä jotain. Vika oli sillonkin minussa.
Hänen aikansa oli kallista, minun ei. Viimeisellä kerralla kun kävi huutamassa mulle "korjaa se NYT HETI, mulla menee tunti sen uudelleenajoon", ajattelin mielessäni "viimeinen kerta, viimeinen kerta, jaksa, jaksa" sillä olin heti perään jättämässä irtisanoutumisilmoitukseni.
Oli muuten muija hiljaa seuraavana päivänä. Sekä koko seuraavan kuukauden kun siirsimme tietouttani hänelle.
Lähtökeskustelussa kerroin esihenkilölleni tämän henkilön käytöksestä, se oli kyllä yleisesti tiedossa koko firmassa mutta viha (ei sitä voi muuten selittää), kohdistui aina johonkin yhteen max kahteen henkilöön kerrallaan. Sanoin esihenkilölleni, että minun käy jo nyt sääliksi henkilöä, joka joutuu työkaverini käytöksen uhriksi lähtöni jälkeen.
Luulen, että kyseinen henkilö koki uhaksi henkilöt joita kiusasi sillä ei sitä muuten voi selittää. Sitä mä ihmettelen, että esihenkilöt tiesivät kyseisen henkilön käytöksestä (useampi valittanut sen 20 vuoden aikana mitä tyyppi ollut töissä) mutta eivät puuttuneet siihen mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein kiusaamisen taustalla on kateus tai tunne uhasta, eli olet liian hyvä ja sinulle pitää näyttää paikkasi.
Jos esihenkilö ei ole ratkaisu:
1. Viet asian esihenkilön esihenkilölle
2. Ilmoitat asian työsuojelupiiriin
3. Vaihdat työpaikkaa
Mitään muita järkeviä ratkaisuja ei ole. Voit toki jatkaa pääsi hakkaamista seinään, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä tilanne vain pahenee.
Usein kiusaamisen näyttäminen toteen on hankalaa. Työntekijää voidaan kohdella vähätellen ja pimittää häneltä tietoja ja sulkea hänet ulkopuolelle ilman, että voidaan sormella osoittaa dokumentoidusti, että kiusaamista on tapahtunut.
Olemme siirtyneet maailmaan, jossa omasta tunteesta on tullut ilmoitusasia, jolla voi ilmoittaa faktan. Työpaikkakiusattu
Voi toki kertoa, että tuntuu pahalta. Mutta se on toinen kysymys, voidaanko minun pahoinvointini osoittaa toisen syyksi. Sanotaan vaan, että ikävä, että koet pahoinvointia. Sinussa on jotain pahasti pielessä, kun koet pahoinvointia. Muutapa asennettasi, niin pahoinvointi väistyy.
Vierailija kirjoitti:
Itse kärsin aivan liian pitkään hankalasta työkaverista.
Hän oli kaikkitietävä ja teki asiat aina oikein. Virhe oli aina minussa. Itse ei koskaan tehnyt virheitä sillä jos vika ei ollutkaan minussa niin kommentti oli "yksi täppä oli jäänyt päälle". Olin etsinyt vikaa omassa raportissani parisen tuntia.
Selitti kerran asian ja toiste ei kannattanut kysyä. Hän kyllä kysyi minulta asioita uudelleen ja uudelleen - koska olin selittänyt huonosti tai siitä oli jo vuosi.
Tuli useammankin kerran iskemään nyrkkiä pöytään jostain asiasta mistä olivat keskustelleet omassa palaverissaan mutta kukaan ei ollut minulle kertonut, että pitäisi tehdä jotain. Vika oli sillonkin minussa.
Hänen aikansa oli kallista, minun ei. Viimeisellä kerralla kun kävi huutamassa mulle "korjaa se NYT HETI, mulla menee tunti sen uudelleenajoon", ajattelin mielessäni "viimeinen kerta, viimeinen kerta, jaksa, jaksa" sillä olin heti perään jätt
Työpaikkaa pitää vaihtaa riittävän usein ettei ehdi leipääntymään muiden käytökseen. Varsinkin naiset ovat huonoja kilpailuttamaan omaa aikaansa ja he junnaavat vuosia huonoissa työolosuhteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein kiusaamisen taustalla on kateus tai tunne uhasta, eli olet liian hyvä ja sinulle pitää näyttää paikkasi.
Jos esihenkilö ei ole ratkaisu:
1. Viet asian esihenkilön esihenkilölle
2. Ilmoitat asian työsuojelupiiriin
3. Vaihdat työpaikkaa
Mitään muita järkeviä ratkaisuja ei ole. Voit toki jatkaa pääsi hakkaamista seinään, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä tilanne vain pahenee.
Usein kiusaamisen näyttäminen toteen on hankalaa. Työntekijää voidaan kohdella vähätellen ja pimittää häneltä tietoja ja sulkea hänet ulkopuolelle ilman, että voidaan sormella osoittaa dokumentoidusti, että kiusaamista on tapahtunut.
Olemme siirtyneet maailmaan, jossa omasta tunteesta on tullut ilmoitusa
Voi toki kertoa, että tuntuu pahalta. Mutta se on toinen kysymys, voidaanko minun pahoinvointini osoittaa toisen syyksi. Sanotaan vaan, että ikävä, että koet pahoinvointia. Sinussa on jotain pahasti pielessä, kun koet pahoinvointia. Muutapa asennettasi, niin pahoinvointi väistyy.
Kun se oma elämä ja itsetunto on vakaalla pohjalla muiden sanat, jne menee käyttäytyvän puutteellisuuden piikkiin. Nyt aikuisuus tuntuu oleva paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden heitä pitäisi juuri heitä kohdella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein kiusaamisen taustalla on kateus tai tunne uhasta, eli olet liian hyvä ja sinulle pitää näyttää paikkasi.
Jos esihenkilö ei ole ratkaisu:
1. Viet asian esihenkilön esihenkilölle
2. Ilmoitat asian työsuojelupiiriin
3. Vaihdat työpaikkaa
Mitään muita järkeviä ratkaisuja ei ole. Voit toki jatkaa pääsi hakkaamista seinään, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä tilanne vain pahenee.
Usein kiusaamisen näyttäminen toteen on hankalaa. Työntekijää voidaan kohdella vähätellen ja pimittää häneltä tietoja ja sulkea hänet ulkopuolelle ilman, että voidaan sormella osoittaa dokumentoidusti, että kiusaamista on tapahtunut.
Olemme siirtyneet maailmaan, jossa omasta tunteesta on tullut ilmoitusa
Voi toki kertoa, että tuntuu pahalta. Mutta se on toinen kysymys, voidaanko minun pahoinvointini osoittaa toisen syyksi. Sanotaan vaan, että ikävä, että koet pahoinvointia. Sinussa on jotain pahasti pielessä, kun koet pahoinvointia. Muutapa asennettasi, niin pahoinvointi väistyy.
Kerron nyt surullisen faktan. Onnea ei valitettavasti kukaan meille anna. Ei työnantaja, ei valtio, eikä toinen ihminen. Kukaan ei ole sitä meille velkaa. Se on löydettävä itse. Ei tämä aikuisuus helppoa ole yhtään kenellekään. Jokainen muukin meistä kamppailee sen kanssa, rakastetaanko minua vai kuolenko yksin vanhainkodin siivouskaapin lattialle. Välillä sitä koettaa unohtaa tuskan ja vetää kännit viinalla tai jeesuksella. Lopun aikaa meidän muidenkin täytyy pitää torjunta päällä ja elää feikkihymy naamalla epävarmuuksiemme kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein kiusaamisen taustalla on kateus tai tunne uhasta, eli olet liian hyvä ja sinulle pitää näyttää paikkasi.
Jos esihenkilö ei ole ratkaisu:
1. Viet asian esihenkilön esihenkilölle
2. Ilmoitat asian työsuojelupiiriin
3. Vaihdat työpaikkaa
Mitään muita järkeviä ratkaisuja ei ole. Voit toki jatkaa pääsi hakkaamista seinään, mutta hyvin suurella todennäköisyydellä tilanne vain pahenee.
Usein kiusaamisen näyttäminen toteen on hankalaa. Työntekijää voidaan kohdella vähätellen ja pimittää häneltä tietoja ja sulkea hänet ulkopuolelle ilman, että voidaan sormella osoittaa dokumentoidusti, että kiusaamista on tapahtunut.
Olemme siirtyneet m
Kun se oma elämä ja itsetunto on vakaalla pohjalla muiden sanat, jne menee käyttäytyvän puutteellisuuden piikkiin. Nyt aikuisuus tuntuu oleva paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden heitä pitäisi juuri heitä kohdella.
Syyllinen olet tietysti oikeasti sinä itse, mutta sen sanominen ääneen on lähes henkilökohtainen loukkaus. Kyllä se oli julmaa muutama vuosi sitten itsekin tajuta, että omaa vikaa ne omat teot ovat. Ei siinä mikään muu auttanut. Alas sieltä ristiltä ulisemasta. Olette itse sinne kiivenneet ja lyöneet naulat ranteisiin. Alas ristiltä ja itsestä puhumisen sijaan sitä omaa elämää muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyt vääriä kysymyksiä.
Minullakin on työkaveri, joka kysyy, että miten olen edistänyt projektia X. Vastaan, että olen tilannut materiaalit. Sitä en kerro, mitä töitä olen tehnyt projektissa X tai missä vaiheessa ollaan, koska hänhän ei kysy sitä.
Sinun ahdistumisesi kertoo sinusta, ei työkavereista. Miksi sinun on vaikea tulla toimeen sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät mielistele sinua? Tai ottavat puheesi ihan tosissaan ja vastaavat vain kysymyksiin ja niihinkin vain silloin, kun sinulla on työhön liittyvä syy niistä kysyä.
Hankala tyyppi löydetty. Huvittavaa, että koet olevasi asiallinen, ja oikeasti asiallisten vastausten olevan mielistelyä.
Ei, koen kysymyksiin vastaamiseksi riittävän, että vastaa tehtyihin kysymyksiin ei
Kyse ei ole työkaverin tunteista vaan siitä, että edistetään sitä työtehtävää parhaalla mahdollisella tavalla. Jos tiedät, mitä työkaveri oikeastaan yritti kysyä, ja minkä tiedon hän tarvitsisi voidakseen jatkaa omaa työtään, mutta vastaat vaan tehtyyn kysymykseen, niin se on ihan silkkaa v*ttuilua sinun puoleltasi.
Työnteko on aina yhteistyötä, joka vaatii molemmilta puolilta asennetta *yritetään saada tämä tehtyä mahdollisimman hyvin*
Mielistelen ja kuuntelen. Yritän toimia hänelle mieliksi jos ollaan kahdestaan. Tämä siis ihan siksi, että ei itse joudu silmätikuksi ja työnteko ei ole sellaisen vuoksi ahdistavaa. Oikeita ajatuksia en tietenkään kerro.
Meillä on myös töissä kaksi aivan mahdotonta tyyppiä. Välttelen kaikin mahdollisin keinoin asiointia heidän kanssaan. Esimies on täyslapanen, joten ei näe miten voisi tilanteeseen puuttua.
Juuri pari kk sitten yksi uusi tuli kysymään onko x mahdollisesti m*lkku. Vastasin ihan rehellisesti että on, mutta en usko sen olevan tahallista. X on vain niin tyhmä ettei tajua mitä suustaan päästää.
Parasta on että nämä kaksi mahdotonta pitävät toisiaan täysin kauheina.
Suora puhe, koen nyt teidän käytöksen näin.