70-luvun ruokia joita lapsena tuli syötyä. Mutta joita ei enää syö kukaan.

Sinappi/ tomaatti silakat .

Perunamuusi.

Pizza.

Edam juusto.

Paahtoleipä.

Lihapullat.

Makaronilaatikko.

Hernekeitto.

Hampurilainen.

Muurinpohjaletut.

Vanilja jäätelo.

Oreo keksit.

Nakit.

Ranskanperunat.

Rasvaton maito.

Melkoista moskaa ihmisen ruuaksi nuo kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Sinappi/ tomaatti silakat .

Perunamuusi.

Pizza.

Edam juusto.

Paahtoleipä.

Lihapullat.

Makaronilaatikko.

Hernekeitto.

Hampurilainen.

Muurinpohjaletut.

Vanilja jäätelo.

Oreo keksit.

Nakit.

Ranskanperunat.

Rasvaton maito.

Melkoista moskaa ihmisen ruuaksi nuo kaikki.

White trash ruokalistan sitten murjoit 😂 

Vierailija kirjoitti:

Maksakastike, munuaiskastike, kaaliruokia, makkararuokia, veriruokia (letut, palttu), kiisseliä, sokerikakkupohja, itsetehty toffee, itsetehdyt kattilapopcornit, peltilihapiirakka, pannaria lauantaisin. Onhan näitä.

Jaa, osa noista on ihan tavallisia edelleen. Teen peltilihapiirakkaa pari kertaa kuussa, mausteena pelkkä sinappi. On hyvää ja nuoriso tykkää. Eikä ole vaikea tehdä, riisin keittäminen ja jauhelihan ja sipulisilpun paisto ensin ja kun ne jäähtyy, teen taikinan. Ja sitten taikina painellaan vuokaan, täytteet sisälle ja toinen puolikas taikinasta kanneksi. Uuniin vaan, itsekseen kypsyy. Vieraille en tarjoa, on se vähän sotkuista syödä kahvipöydässä.

Verilettuja syön pari kertaa kuussa puolukkahillon kera. Koska tuoretta verta ei saa, ostan kaupasta valmiita lettuja. 

Kaalista teen kaalilaatikkoa ja kaalikääryleitä. En kyllä muista, oliko 70-luvulla kaalikääryleitä, mutta ainakin 2020-luvulla meillä kotona on. Vanhimman lapseni18 v. lempiruokaa.

Sokerilakkupohjan teen joka kerta kun on jonkun syntymäpäivät. Mihin se täytekakku muuten tehtäisiin jos ei sokerikakkupohjaan? Ei minun tututkaan muuhun pohjaan täytekakkuja tee.

Popkorniakin meillä tehdään ihan kattilassa ja siihen oma kattila kaapissa. Yleensä nuotion äärellä tai trangialla tehdään, on sellainen ohjelmanumero retkillä. Nuorisokin meillä aina haluaa popkornia ja vaahtokarkkeja, ei nykynuoret grillimakkarasta piittaa.

Makkarasta teen myös ruokia, kuten makkarakeiton tai makkarakastiketta ja perunamuusia. Mistä on peräisin tuo hölmö väite, ettei suomalaiset söisi makkaraa. Syövät todella paljon, kaupan hyllyt pullollaan makkaroita ja katsopa joskus huviksesi tilastoja, miten paljon makkaraa Suomessa myydään.

Vierailija kirjoitti:

Mummolassa oli kalakeittoa, johon mummo ja ukki olivat itse verkoilla kalastaneet kalat Saimaasta. Keitossa oli mätiä ja maukkua, ne olivat herkkusattumia.

Mitähän herkkusattimia ne oli? Järvikalan mätihän on hirveän makuista, minkä takia se yleensä on tapana poistaa.

Mäyräpaisti.

Vierailija kirjoitti:

Syökö joku vielä maksaa tai kaalilaatikkoa

Rakastan molempia! Täytyykin tehdä kaalilaatikkoa, kun nyt kaali on halpaa ja tuoretta.

Ja paistettu maksa mediumina, ei kyllä juuri parempaa voi olla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syökö joku vielä maksaa tai kaalilaatikkoa

Rakastan molempia! Täytyykin tehdä kaalilaatikkoa, kun nyt kaali on halpaa ja tuoretta.

Ja paistettu maksa mediumina, ei kyllä juuri parempaa voi olla!

Olen samaa mieltä.Maksaa kermakastikkeessa,ihanaa herkkua jota tein viime viikolla . Ja kaaliruuat myös hyvää ruokaa. En vaan ymmärrä mitä nykyään ihmiset syö jos ei tavallisia hyviä kotiruokia .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummolassa oli kalakeittoa, johon mummo ja ukki olivat itse verkoilla kalastaneet kalat Saimaasta. Keitossa oli mätiä ja maukkua, ne olivat herkkusattumia.

Mitähän herkkusattimia ne oli? Järvikalan mätihän on hirveän makuista, minkä takia se yleensä on tapana poistaa.

Ei se hirveän makuista ollut, mutta maukku oli parempaa muistaakseni :)

Sirveli! Isä teki silloin harvoin kun ruokaa laittoi. Oli jonkin sortin lihakastiketta, mutta oli hyvää!

Vierailija kirjoitti:

Kuutamokiisseli. Jonkinlaista vaniljakiisseliä, jossa oli hillosilmiä.

Viktoriakiisseli, joka ei ollut kiisseliä, vaan siinä oli appelsiinia, riisiä ja kermavaahtoa.

Silakkapihvit.

Siskonmakkarakeitto (tätä syödään tietysti vieläkin).

Lihapiirakka. Ei ole mitään tekemistä nykyisten lihapiirakoiden kanssa. Oli koko pellillinen. Syötiin siten, että pala piirakkaa laitettiin lihaliemeen syvälle lautaselle.

Osso bucco

Siis tää Viktoriakiisseli! On jäänyt kummittelemaan mieleeni jostain kasariajoilta, monesti oli jossain juhlissa, oisko hautajaisissa(??) tarjolla. Mutta oli tosi hyvää! Oon monesti miettinyt mitä se oli! 

Vierailija kirjoitti:

Lapsi kysyi äidiltään..

Mitä ennen tehtiin ennenkuin oli Volt?

Äitinsä ei vastannut mitään joten kuiskasin hänelle vastauksen..

"Ruokaa.."

Hyvin vastattu. Kun synnyin v. -72, kaikissa perheissä äidit teki ruokaa, kokkasivat tuntikausia. Itse leipoivat pullat ja joka päivä lämmin ruoka. Miehet harvoin tekivät ruokia, keittiö oli naisen valtakuntaa. Toisaalta mitä omasta kodista muistan, niin pääpaino äidillä oli ruokahuolto, siivous ja puhtaat vaatteet. Ei ollut aikaa viedä lapsia minnekään. Meidän äiti oli tyypillinen nainen, ei ajokorttia. Eikä minnekään vienyt lapsia ikinä. Jos jonnekin sirkukseen joskus kinuttiin, se oli isä, joka päätti. Leikkipuistoissa käytiin itsenäisesti vaippaikäisestä alkaen. Kuljin jo ekalla luokalla yksin naisvoimistelijoiden jumppaan säällä kuin säällä, matkaa yhteen suuntaan 3 km ja pieni pätkä ilman katuvaloja, talvella pimeää. Eihän äiti olisi ehtinyt saattaa, kun sen piti aina iltaisin kokata ja pyykätä ja siivota. Me lapset käytiin luistelemassa keskenään ihan ala-asteen alusta alkaen. Luistimet opin kyllä solmimaan kunnolla vasta 4. luokalla, kun opettaja koulussa opetti, miten ne kiristetään. Ei meidän äiti ikinä sellaisiin puuttunut. Joskus tuntui, että lapset oli välttämätön paha, joille piti olla kunnon ruokaa ja puhtaat vaatteet ja pestä päästä varpaisiin. J lukea iltasatu, kunnes me opittiin lukemaan itse. Minähän en kotona oppinut ikinä leipomaan pullaa, koska keittiö oli äidin valtakunta ja hän vain yksin siellä puuhasteli, joskus komensi voitelemaan karjalanpiirakoita. Tiskivuorot meillä kyllä oli, lasten tiskivuorot viikonloppuisin. Arki-iltaisin äiti tiskasi päivällisen jälkeen, isä luki sillä aikaa lehtiä ja rentoutui. Läksyissä ei autettu, vaan kysyttiin ankaraan sävyyn, onko läksyt tehty. Ja sitten jos äidillä joskus oli vapaa-aikaa, hän saattoi leipoa korvapuusteja tai teki kesäisin mansikkakakkuja tai lusikkaleipiä ja talvisin paistoi lettuja tai teki tiikerikakkua, taatelikakkua tai tuulihattuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Punaista maitoa ei ole tullut juotua vuosikymmeniin. 

Joskus tehnyt pannaria punaiseen maitoon. Maailman paras pannari oli nimi. Resepti hävinnyt. 

Teen aina pannarin punaiseen maitoon,siis täysmaitoon. 

Ryynimakkaraa tuli joskus nuorena syötyä, vaan taitaisi nykyään jäädä syömättä.

Verilättyjä äiti paistoi ihan verestä, niitä en ole tehnyt.  Ja aamupalalla oli jossain vaiheessa 1970-luvulla kaakaota , ranskanleipä ja lauantaimakkaraa, en söisi. Koulussa opin että kaurapuuro on terveellistä, ja aloin pyytämään sitä.

Veli söi makeannälkään pelkkää palasokeria, minä en pystynyt.

Äiti teki sianpääsylttyä, vanhempi siskoni tekee vieläkin. Sitä en koskaan edes maistanut. Sen sijaan kananmunakastike ja moni täällä mainittu ruoka on ihan nykypäivän ruokalistallani. 

Luumukiisseliä en enää tee enkä mielelläni söisi. Rusinakiisseli vielä pahempaa. Muuten marjakiisselit ja maitopuurot maistuisivat kyllä nykylapsillekin, ja olisivat valmispurkkeja terveellisempikin vaihtoehto oikein valmistettuna.

Koulussa kalapullat eli kumipullat, kanaviillokki ja tilliliha. Ne oli inhokkeja ja liekkö niitä kukaan enää syö. Kotona syötiin usein makaroonivelliä ja kesäkeittoa. Äiti tekee vieläkin kesäkeittoa. Se on yllättävän hyvää. 

Vierailija kirjoitti:

Sipatti. Tätä oli kouluissa vielä 80- luvulla.

Varmaan joku alueellinen *herkku*. Meillä pohjoisessa ei ainakaan sitä ole tarjottu. Tietenkin voisin googlata, mitä se on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

possunkyljykset uunissa. päälle ananasta ja soijaa. niin eksoottista, että.

tai uunissa munakokkeli, jossa oli porkkana-herneitä tölkistä.

molempiin keitettyjä perunoita mukaan.

Meillä tehtiin myös uunimunakasta, mutta ei siihen mitään säilykkeitä laitettu. Äiti laittoi tuoreita herneitä kesällä, purjosipulia ja joskus harvoin porkkanaa, jos oli keitetttyä porkkanaa jäänyt yli edelliseltä päivältä. Munakkaan lisukkeena oli - mitäs muutakakaan kuin - keitettyä perunaa. Tosin jos perunaa oli jäänyt yli edelliseltä illalta, äiti paistoi ne voissa pannulla. Kananmunat oli siihen aikaan suhteessa halvempia kuin nykyisin, joten niitä syötiinkin enemmän. En vieläkään ymmärrä, miten meilläkin äiti saattoi aamulla herätä aiemmin keittämään kananmunia aamupalalle. Meillä oli sellaiset 70-luvun munakupit, sen ajan muotia. Ja pääsiäiseksi oli kana-kuv

Armeijassa (1980-luvulla) oli joskus sunnuntaina uunimunakasta. Siinä oli seassa nakin paloja ja sekavihanneksia. Siihen kun laittoi päälle sinappia ja ketsuppia ja aromisuolaa, niin hyvää oli. Mietin kauan, mistä resepti. Sitten jossain vaiheessa oli jossain lehdessä tai mainoslehtisessä resepti ruoalle *naperoiden nakkivuoka*. Siinä se oli.

Vierailija kirjoitti:

Syökö joku vielä maksaa tai kaalilaatikkoa

Kyllä, näkeehän sen jo kaupan eineshyllyistä, ei siellä huvikseen niitä ruokia säilytellä. Maksalaatikko on vuodesta toiseen myydyin valmisruoka (tosin sitä käytetään paljon myös koiranruokana). Tietyissä piireissä maksa on tällä hetkellä hyvin trendikästä terveyssyistä.

Mutta ihan totta on, että maksa ja muut sisäelinruuat olivat ihan tavallisia kotikeittiöissä 70-luvulla, nykyään aika paljon harvinaisempia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilliliha, hyi helw.

Tilliliha, kanaviilokki ja kesäkeitto on kulinaarisia traumojani. Oksennus lautasella ja sille on annettu nimi.

Ikävä kyllä nämä ruuat on usein pilattu väärällä valmitustavalla. Ovat todella herkullisia, kun ne tehdään oikein.

Eräällle nykyisin jo vanhuuheen menehtyneelle ystävälleni tein kerran tillilihaa, ja vaikka hänen ensimmäinen kommenttinsa oli tuota en kyllä syö, oli hänenkin myönnettävä että tämähän oli ihan hyvää.

Mutta ymmärrän kyllä traumat. Minulle koulu osasi valmistaa tillilihan ja kanaviillokin, mutta lihakeittoa ei. Vasta aikuisiällä uskaltauduin syömään lihakeittoa, ja hyväähän se on, kun oikein tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syökö joku vielä maksaa tai kaalilaatikkoa

 

Mikäs vika kaalilaatikos, hyvää ja halpaa. Teen syksyisin kun kaali on puoli-ilmaista.

Maksaa ei kyllä syö kukaan.

Meillä oli naapurin lapsi hoidossa joskus 1970-luvulla. Hän vieläkin muistelee äitini tekemää hyvää maksakastiketta. Jauhemaksapihvit ovat edelleen hyviä. Niitä saa ainakin ajoittain eineksenä. Joskus saa jauhettua maksaa myös kaupan lihatiskistä ja siitä mainitaan erikseen kaupan mainoksessa. Maksalaatikko on suosittu einesruokia. Savustettu poron maksa on pohjoisessa herkkua.

Olen pari kertaa itse paistanut maksaviipaleita pannulla. Oikean kypsyysasteen saavuttaminen on vaikeaa. Se ei saa olla liian kypsää vaan pitää jättää sisältä hieman punertavaksi. Poikani on yhdeltä ammatiltaan kokki. Hän teki herkullisia maksapihvejä. Niitä syödään kermakastikkeen, haudutetun sipulin, puolukkahillon ja perunamuusin kanssa. Olen muutaman kerran ollut yhden ex-työkaverini kanssa ravintolassa syömässä. Hän tilaa aina paistettua maksaa, jos sitä vain on listalla.

Eihän se maksa maistu, jos on tottunut vain einespizzoihin ja hampurilaisia.