<:) <:) TONTUT viikolla 6 (:> (:>
Kommentit (49)
Tosi tylsiä uutisia. Ajattelin kuitenkin vielä kysellä, että oletko 100% varma ettet ole sairastanut, kun toiset voivat sairastaa sen lapsena tosi lievinä, muutamalla näpyllä. Eli jos mahdollista että olet, niin voisitko käydä verikokeessa selvittämässä onko sulla vasta-aineita kyseiselle taudille. Jos niitä löytyisi niin et ehkä tarvitsekaan rokotusta. Siis sinun tilanteesttasi en tietenkään tiedä, mutta ajattelin että ainakin tietäisit, että tälläinen on yleensä mahdollista
Minun molemmat lapset on rokotettu vesirokkoa vastaan, poika just siitä syystä että on iholtaan atooppinen kuten minäkin. Meillä ainakin rokotukset meni hienosti.
Voimahali!
Terkuin Luhtavilla
Enpä tullut tota ajatelleeks. Täytyy soittaa maanantaina neuvolaan pojan rokotuksen tiimoilta niin kysynpä samalla voisko saada lähetteen kokeeseen. Oon kyllä melko varma, etten ole sairastanut, mutta täytyy nyt käyttää viimeinenkin oljenkorsi.
Mies muuten pyysi anteeks, että äksyili mulle ensin asiasta. Sano olevansa kans kauheen pettynyt ja siitä syystä sano pahemmin kun piti.
Tosi ikävä tilanne sinulla. Voin kuvitella pettymyksen määrän! Mutta kuten totesit, niin vaikka " tauolle" joutuisitkin, niin kolme kuukautta on kuitenkin lyhyt aika. Mutta kysypäs tosiaan tuo Luhtavillan vinkkaama juttu - saatpahan ainakin varmuuden rokotuksen tarpeellisuudesta.
Mutta jos käy niin, että joudut yrittämisessä tauon pitää, niin älä hyvä ihminen meitä hylkää! Kirjoittele, mitä sulle kuuluu muuten. Pysythän mukana :)
Ihana, että saitte miehen kanssa asian sovittua. Pääasia, että saatte toisistanne tukea pettymyksen hetkissä.
Voimia!
Äitsy: Voi kurjuus! Mutta jos sulta ei niitä vasta-aineita löydy niin varmaan kyllä kannattaa se rokotus ottaa. Vanhemmalla iällä toi vesirokko voi olla suorastaan kohtalokas ja vielä se että voi vahingoittaa masuvauvaa. Pikkuisilla vesirokko on usein kohtuu lievä. Mun tyttö sairastui kuudennella luokalla ja oli TODELLA kipeä ja niin täynnä vesikelloja että luulin ettei arvet ikinä häviä ja säälitti tuleva teini mutta melkein kaikki arvet hävisi onneksi.
3 Kuukautta on vaan kolme kuukautta. Lyhyt aika ja sittenhän ei ainakaan synny loppuvuoden vauvaa!
Fudgis ei sitte aio testata. Ihan hyvät selitykset sulla oli mikset. Hirmuisen hyvät hermot sulla.++++++++toivotukset!!
Mulla tänään kp8 suunnilleen. Alkaa pikkuhiljaa olemaan jotain limoja. En mä niitä jaksa mitenkään kovin aktiivisesti tutkia mutta pidän silmät auki vessareissuilla. Kohta alkaa leffa jonka ajattelin katsoa oman kullan kanssa. Mässyäkin on nama nam.. (Viinipullo jäi hakematta)
Hauskaa viikonloppua kaikille tontuille!
mannarii
Oltiin pudottu toiselle sivulle jo..
M
Takana taas yksi sairastamisviikonloppu, poitsu on jälleen kipeänä. Eikö tämä koskaan lopu, alan olemaan epätoivoinen!!! Joulunahan me viimeksi sairastettiin tätä samaista tautia, ja nyt sitten taas. Siinä välissäkin taisi olla joku kuumetauti. Laittaa kyllä mielen matalaksi, ei taas innosta nämä vauvapuuhatkaan yhtään. Ärsyttävää, huomenna saa taas arpoa, kumpi lähtee töihin ja kumpi jää kotiin hoitamaan. Ja miten voi oksennustauti olla sellainen, että oksennus tulee kerran päivässä ja siinä välissä ei ruoka maistu yhtään (pieniä välipaloja annan melkein väkisin, ettei ihan kuihdu), mutta muuten on sitten ihan ok?? Eikö sen oksun pitäisi lentää vähän väliä vaikkei juuri mitään söiskään!? Kertokaa viisaammat!
Jotta viikonloppu olisi kaikin puolin mennyt pieleen, niin mieskin oli poissa kotoa viettämässä muusikon elämää. Ja totta kai juuri eilen tunsin oviskipuja. No, tänään kyllä heilutettiin peittoja miehen tullessa kotiin, mutta jotenkin on niin alavireinen fiilis, etten jaksa uskoa nytkään tärpänneen ja varmaan oltiin myöhässäkin. Hetki sitten oksennuksia siivotessa keittiön seiniltä ehdin jo ajattelemaan, ettei kiitos enää yhtään lasta lisää. Mulle on varmaan ihan oikein, ettei plussaa kuulukaan, kun ajattelen näin harmituksissani. [b]Bärchen[/b] oli ihan oikeassa siinä, että pienehkö masennuksen poikanen leijuu, leijuu ainakin täällä. Eikä edes niin pieni.
Pois omasta navasta, se tuntuu olevan niin synkkä. [b]Äitsylle[/b] kyllä kans antaisin saman neuvon kuin mitä [b]Luhtavillakin[/b] antoi: käy ihmeessä tarkistuttamassa vasta-aineesi! Ja jos edelleen tarvetta vesirokkorokotukseen on, niin ilman muuta otat sen! Ja pojalle kanssa. Turha ottaa mitään riskejä oman terveyden tai mahdollisen masuvauvan kustannuksella, kuten itsekin sisimmässäsi tiedät. Pää pystyyn ja halaus! Mä taidan ainakin olla vielä täällä kolmen kuukauden päästä yksikseni turisemassa, tsempataan sitten yhdessä :o)
[b]Fudgis[/b], kiertopäivät enteilevät tosi hyvää, varsinkin jos et yleensä ole myöhässä! Olen täysin samoilla linjoilla kanssasi testauksesta, itsekin venyttäisin sen siihen, kun menkat ovat selkeästi myöhässä. Mulla se tarkoittaisi varmaan jotain 3-4 päivää, viittä korkeintaan. Sitten kyllä jo haluaisin tietää. Kovasti plussatuulia, elät jänniä hetkiä! Ja useinhan tosiaan on niin, että ne raskausoireet alkavat vasta myöhemmin, mutta onhan toki ne ennakkoaavistuksetkin varsin paikkansa pitäviä.
Ennakkoaavistuksiin liittyen on pakko mainostaa teille yhtä kirjaa. Sellainen kirja kuin
Syntyy uusi ihminen
kertoo tosi hienosti mitä tapahtuu hedelmöityksen jälkeen tunti tunnilta, viikko viikolta jne. aina siihen mahtavaan vauvan syntymään ja ensimmäisiin elinviikkoihin asti. Kannattaa hankkia kirja tai ainakin selata se, se on todella hyvä ja siinä on aivan mielettömiä oikeita valokuvia, siis ihan niistä solunjakautumisista asti! Ja jo viidennen raskausviikon kieppeillä on ehtinyt tapahtumaan jo yhtä sun toista! Ja juuri silloinhan yleensä monelle on selvinnyt, että siellä masussa kasvaa joku.
Onnea kaikille oviksen metsästykseen tai vain hissuksiin elämisiin!
Frankie kp jotain
P.S. Kp:n olen vain siitä syystä kertomatta, koska en jaksa lähteä etsimään kalenteria.
Lienenköhän tämän viikon vika tonttu...huomenna päästään taas uuden pinon täyttöön. Olen nyt tällä viikolla ollut niin aktiivinen kirjoittelija, että pidän saman mallin viikon loppuun asti :)
Frankiella on rankkaa lapsen sairastalun kanssa: #halaus#. Sairastelu kuulostaa kyllä niiiin ikävältä. Oikein harmittaa, etten osaa sinulle mitään sen kummempaa neuvoa antaa :( Tuo harvatahtinen oksentelu kyllä kuulostaa oudolta. Jos sitä jatkuu pidempään, niin kannattaa varmaan kysyä terkkarista, mistä se voisi johtua. Voisiko joku ruoka-aineallergia esim. aiheuttaa tuollaista? Voivoi, en kyllä osaa mitään viisasta sanoa, mutta ison kasan sympatiaa lähetän!
Varmasti jokainen vauvakuumeileva äiti ajattelee jossain vaiheessa pitkään jatkunutta sairastelukierrettä, että onko tätä pakko haluta lisää. Ainakin minusta tuo kuulostaa ihan loogiselta ajattelulta! Ja ihan yhtä paljon lapsen ansaitset noiden ajatusten kanssa tai ilman. Tuollaisen ajatteluhan vain osoittaa sen, että haluat hoitaa jokaisen lapsen kunnolla ja mietit omaa jaksamistasi. Älä siis turhaan tunne huonoa omaatuntoa ajatuksistasi. Ei varmaan kukaan äiti oksennuksen siivoamisesta pidä?! Se on ihan luonnollinne tuntemus. (((halaus)))
Mannariin leffailu miehen kainalossa mässyjen kera kuulosti loistavalta. Toivottavasti leffa oli hyvä - ja läheisyys nyt ainakin aina! :) Ajoitusonnea oviksen suhteen!
ON: ei mitään. Alan taipua sille kannalle, että menkat vaan taas palautuu " normaaliin uomiinsa" eli etten yhtään tiedä, milloin ne tulevat :( Mulla ei koskaan ennen pillereitä ollut normaali, säännöllinen kierto. Aina meni yli 30 päivää (muistan että 36 oli useamman kerran) ja välillä huiteli pitkin viittäkymmentäkin riippuen stressistä jne. Ja nyt ainakin stressiä on, kun tätä raskautumisjuttua miettii niin paljon :( Ei ihmekään, jos ei tätsyä kuulu.
No, kuten olen muille sanonut, niin sanon itsellenikin: ei heitetä kirvestä kaivoon ennen kuin täti todella saapuu!
Terveisin,
Fudgis kp 36(~33)
ja halaus sullekin. Taidan ihan oikeasti olla aika väsynyt ja potea huonoa omaatuntoakin ajatuksistani, kun pillahdin itkuun lukiessani myötäelämistäsi. Iltapuurokin oli yhtä katastroofia, ei maistunut ei ollenkaan, muutama lusikallinen meni väkipakolla, ja sekin harmittaa, että tuli pakotettua. On vaan niin valtava huoli, kun pelkää toisen kuihtuvan silmissä. Pieni kun on jo valmiiksi ja tätä syömättömyyttä on taas kestänyt useampi päivä. Koko ajan vaan valuu kyyneleitä silmäkulmista, täytyy mennä hakemaan lohtua miehen kaikusta.. ;,,(
Testaahan muutaman päivän sisällä, niin saat varmuuden suuntaan tai toiseen. Ei kannata liian pitkään jännittää, ettei sen takia menkat odotuta itseään. Vaikkakin minä kyllä uskon ja toivon, että olet raskaana!
Olinko viimeinen tonttu?
Kävin pojan kanssa lääkärissä, kun hänellä on atooppinen iho ja se on nyt pakkasilla mennyt aika huonoksi. Tulin samalla kysyneeksi vesirokosta, kun itse en ole sitä sairastanut ja päiväkodissa sitä aina joskus on. Lääkärin mielestä poika pitäisi rokottaa ihan vaan jo atooppisen ihon takia ja ennen kuin edes ehdin kertoa suunnitteilla olevasta raskaudesta, hän sanoi, että mun itse pitäisi aivan ehdottomasti rokotus ottaa. Kun siihen vielä lisäsin, että yritän tulla raskaaksi, totesi lääkäri, että hänen mielestään raskauden suunnittelua pitäisi lykätä ja ottaa rokotus heti. Kuulemma raskaana olevalle vesirokko saattaa olla jopa vaarallinen ja tietysti myös sikiölle. Varoaika rokotuksen jälkeen on kolme kuukautta ja jotenkin toivoin, että mies olisi keksinyt jonkun keinon, ettei sitä tarttisi ottaa, mutta hänpä ei nyt suostu edes keskustelemaan asiasta. Itenkin tajuan, että näin olisi kaikkein parasta ja turvallisinta, mutta jotenkin vaan haluaisi keksiä jonkin muun keinon. Mutta siis huono uutinen on se, että meillä nyt tulee kolmen kuukauden yritystauko. Ovistikku näytti tänä aamuna haamua ja ehdin iloita, että oikeaan suuntaan mennään, kun eilen ei näkynyt mitään. Eipä ole silläkään testauksella sitten mitään väliä. Mieli on nyt tosi maassa ja pienet itkutkin piti tässä tirauttaa. Toisaalta ei kolme kuukautta niin kauhea aika ole, mutta jokainen meistä varmaan ymmärtää, että se tässä kohtaa tuntuu ikuisuudelta. En nyt oikein tiedä, että pitäiskö mun vetäytyä täältä palstalta vähäks aikaa, vaikka kuitenkin haluaisin teidänkin kuulumiset ja raskautumiset ja muut lukea. Itelläni vaan ei tietenkään mitään kirjoittamisen arvoista tuu pitkään aikaan olemaan.
Anteeks tosi masentava ja omanapainen viesti, mutta on vaan niin hirveän paha mieli. Kuitenkin aurinkoista viikonloppua kaikille!
Itkuisa Äitsy