Lue keskustelun säännöt.
Jos olet ahdistunut ja huolestunut, millä keinolla saat itsesi rauhoittumaan esim. yöunille?
Kommentit (45)
En ahdistu. En kovienkaan tilanteiden edessä, tai kovankaaan paineen alla. Ja niitä on riittänyt.
Makaan rauhassa, laitan silmät kiinni ja nukahdan.
Asiat eivät jää mieleen pyörimään. Eivätkä valvota.
Olen aina ajatellut, että jos et voi tehdä asialle mitään, sitä on turha murehtia. Tekee sen,minkä sillä hetkellä voi, ja työntää sen asian mielestä pois.
Ei sen kummempaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukemalla vaikeaa kuolemankirjallisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeintä olisi saada ajatukset täysin stoppiin. Tähän vissiin tähtää se perinteinen lampaiden laskeminenkin.
Et ymmärrä, mitä ahdistus on. Olo on ahdistunut, vaikka ei ajattelisi mitään. Hyvin ahdistuneena ei edes pysty ajattelemaan/kelaamaan asioita päässään. Joku ehdotti esim. takaperin laskemista. Sehän vain lisää vettä myllyyn, kun pitää pinnistellä.
Vierailija kirjoitti:
Etsin superhyvän asennon. Sitten tyhjään mieleni kaikista ajatuksista (se on vaikeaa). Koitan keskittyä rauhalliseen hengitykseen. Sitten alan mielessäni rentouttamaan jokaista kehon osaa kaikesta jännityksestä. Alkaen kieli, hampaat, silmät, posket, päälaki, kädet jne liikkuen hitaasti kohti jalkoja. Ja kun tämä rentouttaminen keskeytyy monesti ajatusten tullessa mieleen, aloitan alusta. Nukahdan lopulta ennen kuin ikinä pääsen jalkoihin asti. Mielen tyhjentäminen, läsnäolo on kaikista vaikeinta.
Minä lokisin tuollaisen suorittamisen (määrätietoinen etenevä rentouttaminen) hyvin ahdistavaksi. Etenkin, jos on asettanut itselle sanktion lipsumisesta (ei saa ajatella).
Kehon rentoutus koht kerrallaan on sinänsä hyvä keino vähentää jännitystä.
Etsin superhyvän asennon. Sitten tyhjään mieleni kaikista ajatuksista (se on vaikeaa). Koitan keskittyä rauhalliseen hengitykseen. Sitten alan mielessäni rentouttamaan jokaista kehon osaa kaikesta jännityksestä. Alkaen kieli, hampaat, silmät, posket, päälaki, kädet jne liikkuen hitaasti kohti jalkoja. Ja kun tämä rentouttaminen keskeytyy monesti ajatusten tullessa mieleen, aloitan alusta. Nukahdan lopulta ennen kuin ikinä pääsen jalkoihin asti. Mielen tyhjentäminen, läsnäolo on kaikista vaikeinta.