Lue keskustelun säännöt.
Olen kateellinen parikymppisenä lapsen hankkineille
29.07.2024 |
Olisin itsekin halunnut lapsen jo varhain mutta ei sattunut miestä kohdalle. Nyt 30v. olen kade heille jotka perustivat perheen nuorena, vahinkolapsen saaneillekin olen kade. Itse olen nyt huonossa parisuhteessa, jossa mies ei lapsia halua nyt vaan ura on tärkein.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuushan on ettei vanhana jaksa enää hoitaa lapsia, etenkin jos haluaa useamman. Ja isovanhemmat niin iäkkäitä ettei heistä ole enää avuksi. Tämä on totuus mikä aina halutaan pimittää valkoihoisilta naisilta. Etenkin naistenlehtien toimesta.
Aika harvalla 30-40-vuotiaalla on erityisen iäkkäät vanhemmat. 60-70v ei vielä ole mikään ikäloppu joka ei jaksa mitään.
Voivat itse asiassa jaksaa jopa paremmin kuin työssäkäyvät keski-ikäiset. Tuossa iässähän jäädään yleensä eläkkeelle, ja lastenlasten hoidossa auttaminen voi olla joillekin mielekästä tekemistä eläkepäiville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi täällä jankutetaan aina, mikä on paras ikä? :D Onko oikeasti olemassa universaali totuus tälle asialle? Vanhemmat äidit kaakattavat miten koulut jää kesken ja ero tulee. No, tilastojen valossa ei nuo eroamiset näytä 22-vuotiaalla ja 32-vuotiaalla äidiksi tulleella edes kovin suurelta erolta. Nuoret kaakattaa, miten vanhemmat ei jaksa mitään jne. Näyttää kyllä hyvin jaksavan, kun ystäviä katsoo.
lopettakaa tuo lapsellinen väninää.
itse sain lapset parikymppisenä, ja 35-vuotiaana olen johtoasemassa sekä korkeasti koulutettu. Minulle sopi parhaiten nuori äitiys, ja onneksi uskalsin sen toteuttaa. Huom, siis minulle se sopi parhaiten. Se ei silti ole mikään yleinen totuus, mitä kaikkien pitäisi seurata.
lopettakaa ikäsyrjintä, kaikenikäiset vanhemmat mahtuvat kyllä tänne. Ihan samat asiat oppii 20v ja 40v äidiksi tuleva, kumpikin on ihan ekaa kertaa siinä ihm
Kannattaa noudattaa omaa neuvoasi. Ihme itkupotkuraivaritilitys sinulta. Ihmiset saavat kertoa mielipiteensä. Ei siitä tarvitse tuolla tavoin pillastua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinä vielä ehdit hyvin. Ei lapsia kannata liian nuorena tehdä. Kaikki tuntemani pariskunnat, jotka tekivät nuorina parikymppisinä lapsia, ovat eronneet ja suurin osa heistä jo ennen kuin lapset oli koulussa.
Ai jaa. Tein lapset parikymppisenä ja liitto on kestänyt jo yli 20 vuotta.
Ai jaa. No tuossa ei puhuttukaan sinusta. Totta kai yksittäisiä poikkeustapauksia löytyy aina, mutta tilastollinen fakta on se, että nuorena pariutuneet ja lisääntyneet eroavat usemmakin kuin ensin juoksut juosseet ja vasta sitten asettuneet. Klassinen "kasvettiin erilleen" tapahtuu helpommin jos on vakiinnutti jo nuorena.
Tilastollisesti eroa on vain alle 4 %, jos vertailuksi ottaa 23-vuotiaana naisena avioidun vs 33v. Ei
Avioituminen on nykyisin sen verran harvinaista että tarkastelemalla pelkkiä avioeroja ei saada todellista kuvaa. Etenkin nuoremmat perustavat perheen avoliitossa huomattavasti todennäköisemmin kuin avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuushan on ettei vanhana jaksa enää hoitaa lapsia, etenkin jos haluaa useamman. Ja isovanhemmat niin iäkkäitä ettei heistä ole enää avuksi. Tämä on totuus mikä aina halutaan pimittää valkoihoisilta naisilta. Etenkin naistenlehtien toimesta.
Aika harvalla 30-40-vuotiaalla on erityisen iäkkäät vanhemmat. 60-70v ei vielä ole mikään ikäloppu joka ei jaksa mitään.
Voivat itse asiassa jaksaa jopa paremmin kuin työssäkäyvät keski-ikäiset. Tuossa iässähän jäädään yleensä eläkkeelle, ja lastenlasten hoidossa auttaminen voi olla joillekin mielekästä tekemistä eläkepäiville.
Viime aikoina on lähipiiristä kuollut n 70 v miehiä kuin kärpäsiä, isolla osalla on muistisairauksia, eikä sen ikäiset naisetkaan jaksa enää kaitsea pikkulapsia. Itsepetosta väittää etteikö 50 v jaksaisi paljon paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuushan on ettei vanhana jaksa enää hoitaa lapsia, etenkin jos haluaa useamman. Ja isovanhemmat niin iäkkäitä ettei heistä ole enää avuksi. Tämä on totuus mikä aina halutaan pimittää valkoihoisilta naisilta. Etenkin naistenlehtien toimesta.
Aika harvalla 30-40-vuotiaalla on erityisen iäkkäät vanhemmat. 60-70v ei vielä ole mikään ikäloppu joka ei jaksa mitään.
On eri asia tehdä omia töitään omassa tahdissa kuin vahtia pieniä lapsia.
Niin? Totta kai on eri asia. Mutta ei se tarkoita että 60-70-vuotiaat olisivat iäkkäitä tai kykenemättömiä silloin tällöin hoitamaan lastenlapsia. Eihän ne lapsenlapset (toivottavasti) koko aikaa hoidossa ole. Niillä on ne ihan omat vanhemmat joilla on päävastuu hoidosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuushan on ettei vanhana jaksa enää hoitaa lapsia, etenkin jos haluaa useamman. Ja isovanhemmat niin iäkkäitä ettei heistä ole enää avuksi. Tämä on totuus mikä aina halutaan pimittää valkoihoisilta naisilta. Etenkin naistenlehtien toimesta.
Aika harvalla 30-40-vuotiaalla on erityisen iäkkäät vanhemmat. 60-70v ei vielä ole mikään ikäloppu joka ei jaksa mitään.
Voivat itse asiassa jaksaa jopa paremmin kuin työssäkäyvät keski-ikäiset. Tuossa iässähän jäädään yleensä eläkkeelle, ja lastenlasten hoidossa auttaminen voi olla joillekin mielekästä tekemistä eläkepäiville.
Joillekin. Suuri osa haluaa nauttia eläkepäivistä ilman velvollisuuksia. Lasten vahtiminen käy työstä varsinkin tuossa iässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuushan on ettei vanhana jaksa enää hoitaa lapsia, etenkin jos haluaa useamman. Ja isovanhemmat niin iäkkäitä ettei heistä ole enää avuksi. Tämä on totuus mikä aina halutaan pimittää valkoihoisilta naisilta. Etenkin naistenlehtien toimesta.
Aika harvalla 30-40-vuotiaalla on erityisen iäkkäät vanhemmat. 60-70v ei vielä ole mikään ikäloppu joka ei jaksa mitään.
Voivat itse asiassa jaksaa jopa paremmin kuin työssäkäyvät keski-ikäiset. Tuossa iässähän jäädään yleensä eläkkeelle, ja lastenlasten hoidossa auttaminen voi olla joillekin mielekästä tekemistä eläkepäiville.
Viime aikoina on lähipiiristä kuollut n 70 v miehiä kuin kärpäsiä, isolla osalla on muistisairauksia, eikä sen ikäiset naisetkaan jaksa enää k
Naiivia ajatella noin mustavalkoisesti. Ikä sinällään ei kerro ihmisen jaksamisesta yhtään mitään. Vastahan sitä uutisoitiin, miten Alzheimerin tauti yleistyy työikäisten keskuudessa. Ei se ole vain 70+ ikäisten tauti. Ja noin muutenkin 70+ ikäinen voi olla paljon kovemmassa kunnossa ja terveempi kuin 50v. Kokonaisuus ratkaisee, ei syntymävuosi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo tekisin itsekkin ehkä toisin. Yksi lapsi hankittu 36 vuotiaana ja tuntuu että juna meni jo toiseenkiin. Jotenkin sitä aina ajatteli, että valmiiseen maailmaan (maksettu asunto, hyvä vakityö jne) vasta hankkii ne lapset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totuushan on ettei vanhana jaksa enää hoitaa lapsia, etenkin jos haluaa useamman. Ja isovanhemmat niin iäkkäitä ettei heistä ole enää avuksi. Tämä on totuus mikä aina halutaan pimittää valkoihoisilta naisilta. Etenkin naistenlehtien toimesta.
Aika harvalla 30-40-vuotiaalla on erityisen iäkkäät vanhemmat. 60-70v ei vielä ole mikään ikäloppu joka ei jaksa mitään.
Voivat itse asiassa jaksaa jopa paremmin kuin työssäkäyvät keski-ikäiset. Tuossa iässähän jäädään yleensä eläkkeelle, ja lastenlasten hoidossa auttaminen voi olla joillekin mielekästä tekemistä eläkepäiville.
Viime aikoina on lähipiiristä kuollut n 70 v miehiä kuin kärpäsiä, isolla osalla on muistisairauksia, eikä sen ikäiset naisetkaan jaksa enää k
Ei ole noin yksioikoista. Joku 70-vuotias voi olla virkeämpi ja jaksavampi kuin joku toinen 50-vuotias. 50-vuotiaat ovat myös yleensä työssäkäyviä ja heillä saattaa asua vielä omiakin lapsia kotona, joten ei heilläkään ole välttämättä paljoa aikaa tai jaksamista hoitaa lastenlapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei isovanhemmilla ole muutenkaan minkäänlaista velvollisuutta osallistua lastenlasten hoitoon, olivat he sitten minkä ikäisiä tahansa. Eri asia tietysti, mikäli he itse haluavat ja jaksavat.
Vierailija kirjoitti:
Joo tekisin itsekkin ehkä toisin. Yksi lapsi hankittu 36 vuotiaana ja tuntuu että juna meni jo toiseenkiin. Jotenkin sitä aina ajatteli, että valmiiseen maailmaan (maksettu asunto, hyvä vakityö jne) vasta hankkii ne lapset.
Tuo on ansa johon moni nykynainen astuu. Totuus on että koskaan ei ole täydellisen sopiva hetki hankkia lapsia. Eikä lapset tarvitse kovinkaan paljoa joten ei tarvitse olla ns valmis elämä johon syntyvät. Liikaa kun odottelee, voi katsella peilistä syytä sille miksi lapsia ei lähellä 40v ikää ehkä kuulukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei isovanhemmilla ole muutenkaan minkäänlaista velvollisuutta osallistua lastenlasten hoitoon, olivat he sitten minkä ikäisiä tahansa. Eri asia tietysti, mikäli he itse haluavat ja jaksavat.
Ei kukaan ole väittänytkään että olisi velvollisuus. Itsestäänselvyys että aikuiset päättävät itse tällaisista asioista
En tajua tätä kateutta. Miksei ap itse hankkinut lapsia kaksikymppisenä? Eikö hän aikuisena ihmisenä ollenkaan miettinyt näitä asioita silloin? Mikä ihmisiä vaivaa, etenkin naisia, kun alkavat miettiä näitä asioita vasta, kun biologia hädin tuskin enää edes sallii lisääntymisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi naisilla on nykyään elämässä muitakin tavoitteita kun lisääntyminen mahdollisimman nuorena. Ei eletä enää 1950-luvulla.
Kerros lisää näistä "tavoitteista"
Eikö sinulle todellakaan tule mieleen mitä muita tavoitteita elämässä voisi olla?
Odotan mielenkiinnolla mitä nämä "tavoitteet" ovat.
Täällä huomaa hyvin lapsettomien naisten katkeruuden ja kateuden.
Jos haluat olla totaali yh erityislapselle jonka isä oli kaappipedo niin vaihdetaan vaan paikkaa. Kävisitkö samalla psykoterapian mun puolesta ja vaihdetaanko elintasot samalla?
Minulla on kokemus molemmista päistä. Ja tietysti meni niin, että paras ikä oli saada lapsi liki 40v. Olin itse " lapsi" kokematon hiukka oli 20v kun nuorimmat syntyivät. Nykyään onneksi suurin osa saa esikoisen reilusti yli 30v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo tekisin itsekkin ehkä toisin. Yksi lapsi hankittu 36 vuotiaana ja tuntuu että juna meni jo toiseenkiin. Jotenkin sitä aina ajatteli, että valmiiseen maailmaan (maksettu asunto, hyvä vakityö jne) vasta hankkii ne lapset.
Tuo on ansa johon moni nykynainen astuu. Totuus on että koskaan ei ole täydellisen sopiva hetki hankkia lapsia. Eikä lapset tarvitse kovinkaan paljoa joten ei tarvitse olla ns valmis elämä johon syntyvät. Liikaa kun odottelee, voi katsella peilistä syytä sille miksi lapsia ei lähellä 40v ikää ehkä kuulukaan.
Ymmärrätkö, että todellakaan aina ei voi itse päättää missä iässä ne lapset "hankkii"? Moni löytää sopivan puolisonkin vasta myöhemmällä iällä.
Etenkin korkeakoulutetun väestön keskuudessa on ihan arkipäivää saada esikoinen reilusti yli kolmekymppisenä. Asiassa ei ole mitään outoa eikä väärää vaan toimii erinomaisen hyvin monen kohdalla.
Tilastollisesti eroa on vain alle 4 %, jos vertailuksi ottaa 23-vuotiaana naisena avioidun vs 33v. Ei kovin suurta eroa, mitä jos siis annettaisiin kaikkien elää omannäköistään elämää. :) Puolet pareista valitettavasti eroaa, mutta ei sekään maailmaa kaada.