Laittaako joku oikeasti työhakemukseen tai cv:seen iän ja perhetilanteen??

Vierailija kirjoitti:

Nykyään laitan iän. Syy: En huvita mennä edes työhaastatteluihin, ja iän kertomalla siltä välttyy.

M54

Sama ja toimii kuin junan vessa. 

M56

Itse työnantajana kun luen hakemuksia niin usein varsinkin naisilla on kuvan lisäksi myös mainittu esimerkiksi että on sinkku perhetilanteesta.

Näin työnantajan näkökulmasta antaahan se lisää tietoa esimerkiksi jos on perheellinen se voi jollain tapaa kokea lisäävän elämän vakautta mutta toisaalta taas jos on tarve todella joustavaa työntekijään joka mahdollisesti voisi tehdä töitä tiukan tilanteen tullen enemmänkin tai lähteä vapaasti reissuun mukaan niin perheellisyys voi olla siinä kohtaa taas rajoittava tekijä. Mutta loppujen lopuksihan näistä ei voi tietää vaan yksi sanan perusteella yhtään mitään vaan täytyy tutustua ihmiseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, vaikka ne ovat asioita, joita ei saa kysyä, ne saa silti halutessaan kertoa. Ja juuri se voi olla se joka ratkaisee valinnan.

Tämä. Ja tästä syystä olen jo alle 30-vuotiaana ilmoittanut haastattelussa, etten tule tekemään enempää lapsia. 

Tuo on jo noloa. 

Ei ole. Työhaastattelussa kerrotaan kaikki hyvät puolet ja miksi minut kannattaa palkata, ja se on palkittu 😊

Antaa epätoivoisen vaikutuksen ja mitä  sitten jos haluaisitkin lapsen? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, vaikka ne ovat asioita, joita ei saa kysyä, ne saa silti halutessaan kertoa. Ja juuri se voi olla se joka ratkaisee valinnan.

Tämä. Ja tästä syystä olen jo alle 30-vuotiaana ilmoittanut haastattelussa, etten tule tekemään enempää lapsia. 

Tuo on jo noloa. 

Ei ole. Työhaastattelussa kerrotaan kaikki hyvät puolet ja miksi minut kannattaa palkata, ja se on palkittu 😊

Antaa epätoivoisen vaikutuksen ja mitä  sitten jos haluaisitkin lapsen? 

Mutta kun oikeasti ei halua lapsia. Miksi sitä ei voi kertoa?

Vierailija kirjoitti:

Itse työnantajana kun luen hakemuksia niin usein varsinkin naisilla on kuvan lisäksi myös mainittu esimerkiksi että on sinkku perhetilanteesta.

Näin työnantajan näkökulmasta antaahan se lisää tietoa esimerkiksi jos on perheellinen se voi jollain tapaa kokea lisäävän elämän vakautta mutta toisaalta taas jos on tarve todella joustavaa työntekijään joka mahdollisesti voisi tehdä töitä tiukan tilanteen tullen enemmänkin tai lähteä vapaasti reissuun mukaan niin perheellisyys voi olla siinä kohtaa taas rajoittava tekijä. Mutta loppujen lopuksihan näistä ei voi tietää vaan yksi sanan perusteella yhtään mitään vaan täytyy tutustua ihmiseen

Oman kokemukseni mukaan palkataan aina perheellinen, hetero ja ei-sinkku varsinkin toimistotyöhön. Liian kaunis kuva niin ei palkata. Työhakemukseen ei mielellään kuvaa, koska jos käsittelijänä nainen niin menee tunteisiin naisilla. Suositaan mielummin rumempaa naista kuin kaunista, vaikka kaunis olisi pätevämpi. Suositaan mielummin brunettea kuin blondia, vaikka blondi olisi pätevämpi. Jos ei puhu perheestä mitään niin ajatellaan, että on sinkku ja homo eikä palkata, koska meille ei palkata homoja. Halutaan palkata mielummin pikkulasten äiti, vaikka pikkulasten äidille tulee enemmän sairauspoissaoloja kuin sinkulle. Ajatellaan myös, että perheellinen tarvitsee enemmän rahaa kuin sinkku, vaikka todellosuudessa eläminen sinkkuna on kalliimpaa kun kukaan ei ole jakamassa eikä maksamassa kustannuksia eikä yhyeiskunnalta saa mitään tukia.

Poikkeuksena siivoustyö. Oikein haluavat lapsettomia ja perheettömiä jotta voi teettättää ympäripyöreää päivää pskalla palkalla. Eli sinkuille ja homoille jää ne kaikista pskimmat työpaikat pskimmilla palkoilla. Myöskin lomisaa suositaan perheellisiä ja sinkkujen pitää vain tyytyä jämäkohtiin milloin voi pitää kesälomaa. Perheelliset voivat toivoa loma-ajankohtaa, perheettömät ei.

Yhdessä vaiheessa laitoin, uravalmentajani suosituksesta. Sain uravalmennusta irtisanomispaketin yhteydessä. 

Työllistyin nopeasti. Olin naimaton ja lapseton. Valmentajani mukaan tällä tavoin erottuisin äideistä, joiden lapset kipeitä koko ajan ja joilla uusi vauva työn alla. Sittemmin itsekin olen perheellistynyt.

Hämmästelen kyllä, miten jotkut äidit työhaastatteluissa kaivavat itselleen kuoppaa kertoilemalla lapsistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, vaikka ne ovat asioita, joita ei saa kysyä, ne saa silti halutessaan kertoa. Ja juuri se voi olla se joka ratkaisee valinnan.

Tämä. Ja tästä syystä olen jo alle 30-vuotiaana ilmoittanut haastattelussa, etten tule tekemään enempää lapsia. 

Tuo on jo noloa. 

Ei ole. Työhaastattelussa kerrotaan kaikki hyvät puolet ja miksi minut kannattaa palkata, ja se on palkittu 😊

Antaa epätoivoisen vaikutuksen ja mitä  sitten jos haluaisitkin lapsen? 

Kuten sanoin, oma lapsilukuni oli ja on täynnä. Ei se kovin negatiivista kuvaa ainakaan antanut, koska työpaikan sain 😂 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, vaikka ne ovat asioita, joita ei saa kysyä, ne saa silti halutessaan kertoa. Ja juuri se voi olla se joka ratkaisee valinnan.

Tämä. Ja tästä syystä olen jo alle 30-vuotiaana ilmoittanut haastattelussa, etten tule tekemään enempää lapsia. 

Tuo on jo noloa. 

Ei ole. Työhaastattelussa kerrotaan kaikki hyvät puolet ja miksi minut kannattaa palkata, ja se on palkittu 😊

Antaa epätoivoisen vaikutuksen ja mitä  sitten jos haluaisitkin lapsen? 

Sua nyt vaan harmittaa kun muut menee työnhaussa sun edelle. 

Jos ikä on oleellinen valintaperuste, niin tietenkin aloitan siitä. Säästyy työnantajan arvokasta aikaa ja talous kasvaa kohisten.

T: M56

Vierailija kirjoitti:

Heh. En laittanut ikää CV:hen ja mut kutsuttiin työhaastatteluun. Siellä sitten haastattelija torui minua tästä kun tajusi mun olevan yli 50... Iällä ei ole väliä jos olet 20-30-vuotias. Silloin ei tarvii laittaa sitä CV:hen. Tämä on Suomi vuonna 2024.

Oliko hänellä päättelyongelmia? Kai sentään käymäsi koulut yms kerroit? Jos ollut töissä jo vaikka 90-luvun alussa niin tyhmempikin tajuaa, ettei voi olla 25-vuotias. 

Olen joskus ollut tarkastamassa ansioluetteloita ja aika monella miehellä luki esittelytekstissä, että on naimisissa ja on X määrä lapsia. Ihmettelin suuresti tätä. Ymmärrän, jos työhaastattelussa kertoo olevansa perheellinen, mutta ansioluettelossa perhe ei mielestäni ole mikään meriitti, josta pitäisi erikseen mainita.

Minulla on tieteellinen cv, jossa on ikä merkittynä, mutta ei kuvaa eikä perhesuhteita.

Perhe on miehelle meriitti, sillä perheellisen on pakko käydä töissä tai on pian ero edessä. Saa nöyrän työntekijän.

Laitan iän ja cv sisältää myös tiedon aikajaksosta jolloin olen ollut hoitovapaalla (5 vuotta) mikä toisaalta selventää tyhjän vuosislotin työskentelystä ja opintojen suhteen

Lasten lukumäärää ei se täs lue ansioluettelossa, olen kolmen lapsen äiti

Parempi kertoa olevan perheellinen kuin mennä töihin paikkaan jossa se on esimiehelle ongelma

Vierailija kirjoitti:

Cv:ssä pitkä aukko omaishoitajuuden vuoksi,miettinyt ettö pitäisikö se laittaa sinne ns "työkokemukseksi"? Mutta tuntuu häröltä laittaa sinne toisen ihmisen elämän jutuista.

Asuessani Britanniassa aina neuvottiin, että hoitovapaata tai omaishoitajuutta ei tule laittaa työtehtävien kanssa samaan listaan, vaan se kannattaa mainita nimen ja yhteystietojen alapuolella lyhyessä esittelytekstissä, jossa kerrotaan työkokemus pähkinänkuoressa. Siis tyyliin: "Olen tietojenkäsittelyn tradenomi, jolla on työkokemusta erityisesti front-end testauksesta. Olen palaamassa työelämään vietettyäni kaksi viime vuotta perheenjäseneni omaishoitajana..."

Asia siis kannattaa ehdottomasti mainita, eikä vain jättää CV:hen monitulkintaista aukkoa. Britanniassa omaishoitajuuteen suhtauduttiin usein kunnoituksella, ja sellaisen valinnan katsottiin kertovan paljon työnhakijasta ihmisenä.  Perheenjäsenen terveydentilasta ei tarvitse laittaa mitään tarkempaa tietoa, vaan hakemuksen lukija kyllä osaa lukea rivien välistä, että kyse on ollut vakavista terveyshuolista.

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ollut tarkastamassa ansioluetteloita ja aika monella miehellä luki esittelytekstissä, että on naimisissa ja on X määrä lapsia. Ihmettelin suuresti tätä. Ymmärrän, jos työhaastattelussa kertoo olevansa perheellinen, mutta ansioluettelossa perhe ei mielestäni ole mikään meriitti, josta pitäisi erikseen mainita.

Kyllä se ennen oli tapa. Kävin yläasteella konekirjoitustunteja ja siellä tehtiin asiakirjoja. Juurikin oli ansioluettelomalleja, joissa merkittynä siviilisääty ja lasten syntymävuodet.

Nykyään ei tietenkään järkevää, mutta jos joku iäkkäämpi tuttu on antanut ohjeet tehdä siten. 

Vierailija kirjoitti:

Yhdessä vaiheessa laitoin, uravalmentajani suosituksesta. Sain uravalmennusta irtisanomispaketin yhteydessä. 

Työllistyin nopeasti. Olin naimaton ja lapseton. Valmentajani mukaan tällä tavoin erottuisin äideistä, joiden lapset kipeitä koko ajan ja joilla uusi vauva työn alla. Sittemmin itsekin olen perheellistynyt.

Hämmästelen kyllä, miten jotkut äidit työhaastatteluissa kaivavat itselleen kuoppaa kertoilemalla lapsistaan.

Eihän se lapsettomuus ole mikään etu vaan päinvastoin tarkoittaa, että kohta työntekijä voi olla perhevapaalla, ainakin jos on vielä hedelmällisessä iässä.

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan eli viime vuosituhannella oppaissa ja ohjeissa kehotettiin kirjoittamaan alkajaisiksi esimerkiksi näin: "Olen 34-vuotias kahden lapsen äiti Vantaalta." Nykyisin lähinnä kehotetaan olemaan kirjoittamatta noin.

Mitähän tapahtuisi, jos minä kirjoittaisin hakemukseen totuudenmukaisesti "olen 60-vuotias lapseton sinkkunainen"? Rekrytoija varmasti pöyristyisi, ja jäisin ilman haastattelukutsua. Ei siis millään tavalla eroaisi viime vuosien tuloksista.

Ajat on muuttuneet. Nykyään pitää korostaa cv:ssä sitä mitä osaat. Ketään ei kiinnosta tuollaiset vanhentuneet aloitukset missä kerrotaan ikä ja missä asuu ja montako lasta. Oli se ikä sitten 30 tai 60.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen joskus ollut tarkastamassa ansioluetteloita ja aika monella miehellä luki esittelytekstissä, että on naimisissa ja on X määrä lapsia. Ihmettelin suuresti tätä. Ymmärrän, jos työhaastattelussa kertoo olevansa perheellinen, mutta ansioluettelossa perhe ei mielestäni ole mikään meriitti, josta pitäisi erikseen mainita.

Kyllä se ennen oli tapa. Kävin yläasteella konekirjoitustunteja ja siellä tehtiin asiakirjoja. Juurikin oli ansioluettelomalleja, joissa merkittynä siviilisääty ja lasten syntymävuodet.

Nykyään ei tietenkään järkevää, mutta jos joku iäkkäämpi tuttu on antanut ohjeet tehdä siten. 

Miksi tämä ei olisi JÄRKEVÄÄ? Mitä järjetöntä tuossa siis olisi? Ei ole koskaan ollut mulla haittaa näitä mainita.

On aika yleistä että ihmiset laittavat vähintään valmistumisvuoden. Eikä koske pelkästään Suomea. Nykyään suositellaan ettei laiteta työkokemusta kuin viimeisimmät 10 vuotta (yliopistomaailmassa omat metkunsa), ei valmistumisvuotta (jollei siitä ole max 5v aikaa), ei kuvaa eikä mitään kliseisiä "tiimipelaaja ja tajunnanräjäyttävä kapellimestari hakee työpaikkaa missä näyttää koko maalle mistä päästä kana kusee" tavoitteita jne. Yhteenveto osaamisesta on hyvä lisätä cv:hen tai saatekirjeeeseen mutta siinäkin pitäisi käyttää jonkinlaisia mittareita.  Eikä missään nimessä mitään officen osaamisia XD tai muuta mikä tietotyötä tekevälle pitäisi olla itsestään selvää. 

Olin hiljattain cv-kurssilla. Suurin osa kurssin sisällöstä kohdistui video-cv;n tekemiseen. Varmasti niillekin on paikkansa kuten esimerkiksi luovat alat mutta tietotyölläisenä skippaan aivan varmasti jokaisen firman joka siihen pelletouhuun lähtee. Samat vetäjät oli sitä mieltä että kuva hakemuksessa on ehdoton myyntivaltti. Mainitsinko että suurin osa kurssilaisista oli pitemmän työuran tehneitä eli päälle 50v ikäisiä. Eiköhän me kaikki tiedetä mitä harmaahapsen hakemukselle tapahtuu, se on mappi öö suoraan XD Kysyttiin koska kurssin vetäjät on päivittäneet omat tietonsa koska yleinen trendi maailmalla on enemmän anonyymi hakemus eikä iällä pitäisi olla merkitystä. Sekään kun ei ole vain tämän maan vitsaus.