En saa syöpöttelyä millään katkaistua / case tunnesyöminen

Lopetat vain herkkujen syömisen täysin. Kun se ei ole vaihtoehto niin et syö tunnesyistäkään.

Oletko kokeillut hoitaa tunnesyömisessä sekä sitä tapa-addiktiota että tunnetta, jota syömisellä turrutat?

Jos syö vaikka stressiin tai yksinäisyyteen, niin voisi kokeilla hoitaa tunnetta vaikka käymällä oikein kuumassa suihkussa tai pyytää joltakulta halausta tai hierontaa. 

Kun eihän se tee oikeasti lohduta :D Mutta lämpö, kosketus, lempeä musiikki, jotain sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Enkä minä juopottelua. 😢

Jos mä lähden sun kaveriksi AA-tapaamisiin? Saisikohan niistä ohjeista jeesiä tähän mun herkkuriippuvuuteen? hmm..

t. ap

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveystalon nettisivuilla on ilmaisia omahoito-ohjelmia syömisongelmista ja erilaisista tunne-elämän ongelmista kärsiville. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa niihin. Rentoutus- ja mindfulness-harjoitteista voisi olla apua, samoin kirjoittamisesta eli tunteiden purkamisesta paperille.

Omaolo.fi-sivustollaan voi olla jokin sopiva valmennusohjelma. Siellä on niin paljon niitä, etten muista kaikkea ulkoa. Mindfullness on kyllä hyvä apu moneen asiaan ja parantaa elämänlaatua. Myös kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittaminen parantaa elämänlaatua. Siihen ei tarvi pitkiä sepustuksia. Laittaa vaikka edes yhden asian, josta on sinä päivänä ollut kiitollinen.

Minulla lähti makeanhimo omatekoista marjarahkaa syömällä. Puolukkaa ja banaania tai lakkamarjoja ja banaania.  Sekoitetaan pelkkään rahkaan, eli  ei lisätä sokeria eikä kermaa. Maistuu aika tujulta,  mutta on terveellistä ja täyttävää.

Älä tee niin, että ajattelet, että ei tämä taaskaan onnistu. Äläkä odota maanantaihin (kun viikko on jo kuitenkin pilalla), vaan aloita aamu aina hyvällä syömisellä. Kyllä se vielä onnistuu. Älä nillitä, äläkä yhdestä syömiskerrasta koko päivän syömisiä laske hallitsemattomaksi.

Voi huoh... olisikin vaan 4 kiloa. On varmaan 20 kiloa tunnesyömisen tulosta.

Höpö höpö. Buddhalaisuus ei edes ole uskonto. Miten riivaajia tulee kummittelemaan, jos ihminen  esim. rentoutuu hengityksen tahtiin?

Vvbbbkbbnnnmmmmmm.

Miten voi väittää jotain noin järjetöntä ettei buddhalaisuus muka ole uskonto, nimenomaan on.

"Mindfulness on houkutteleva elämäntapa" -koosteessa annettiin ymmärtää, että tekniikka ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon. Todellisuus on kuitenkin jotakin muuta. Suomessakin ihmisten olisi hyvä olla tietoisia siitä, mihin mindfulness alunperin pohjautuu, muuten toiminta on mielestäni epäeettistä. Kyseessä on yksi buddhalaisuuden valaistumisen asteista.

Lopullinen tavoite on "buddhalaisuuden saavuttaminen", jossa se on seitsemäs askel nirvanan saavuttamiseen. Buddhalaisuudessa ei puhuta mindfulnessin yhteydessä mistään stressin poistosta, vaan se tähtää samadhiin eli kahdeksanteen ja viimeiseen askeleeseen. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan halua hoitoa, jossa "piilotajuisena tavoitteena" on saavuttaa buddhalaisuus.

Tieteelliseen menetelmään ei ole hyvä sekoittaa uskonnollisia funktioita. Eikä menetelmästä tee neutraalia se, että ikään kuin päätetään, että se on neutraalia, ja työnnetään syrjään sen juuret ja alkuperäiset tavoitteet.

Suomessa on tarjolla monia eri stressin poistoon liittyviä menetelmiä, jotka eivät ole sidoksissa itämaisten uskontojen traditioihin. Jokaisen on hyvä puntaroida, minkälaiseen rentoutumiseen haluaa itse sitoutua.

Mika Rotola-Pukkila

Voisiko buddhalaisuudesta kiihkoileva perustaa oman ketjun? Kiitos. 

En voi syödä sitä mitä en osta. Käytän itsekuria 5 sekunnin pätkissä kun kävelen karkkihyllyn ohi kaupassa. Itsekuria ei ole tarkoitettu käytettäväksi kuin elämän pullonkaula kohdissa. 5 sek harkintaa ennen kuin lyö jotakuta turpvärkkiin säästää paljolta pahalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enkä minä juopottelua. 😢

Jos mä lähden sun kaveriksi AA-tapaamisiin? Saisikohan niistä ohjeista jeesiä tähän mun herkkuriippuvuuteen? hmm..

t. ap

Tuo oli varmaan kevennys, mutta pakonomaisille syöjille on olemassa oma 12 askeleen ohjelma eli OA (Overeaters Anonymous). EN kuitenkaan suosittele OA:ta kenellekään!

Vierailija kirjoitti:

Minulla lähti makeanhimo omatekoista marjarahkaa syömällä. Puolukkaa ja banaania tai lakkamarjoja ja banaania.  Sekoitetaan pelkkään rahkaan, eli  ei lisätä sokeria eikä kermaa. Maistuu aika tujulta,  mutta on terveellistä ja täyttävää.

ap tässä. Listasit just mun aamu- ja välipalani :) Rahkaa, banaania, mangoa, marjoja, cashew-pähkinää, rusinoita.. En lisää sokeria enkä hunajaa. Ongelma siis ei ole se etten osaisi syödä terveellisesti, tiedän ihan sikana/ kaiken kaloreista (joskus laskenut niitä, joskus pätkäpaastonnut, kaikki dieetit kokeiltu)... haaste on se, että kun ahdistaa tai surettaa, ei tuu mieleen alkaa siinä hetkessä tekemään rahkaa, tai jos vaikka tosi tiukka työpäivän niin kaupasta nappaa Fazerinan, ei banaania. Mulla on siis ihan täysin tämmöinen ajatusketju että ketuttaa = suklaa auttaa, väsyttää = suklaa auttaa, surettaa = korvapuustia.

Eli ei mulla ole makeanhimoa sinällään. En esimerkiksi syö lainkaan irtokarkkeja tai mitään muitakaan perusnameja, vain suklaata. Vaan nää herkut ja niiden yltiöpäinen syöminen yhdistyy tiettyihin tunnetiloihin. Esim yhdellä istumalla Ben & Jerries kun johdu murhe, seuraavana iltana sama juttu kun on yksinäinen... Jos ostan, syön kokonaan, en pysty syömään vain puolikasta. Siksi en siis voikaan tosiaan ostaa esim mitään keksejä kaappiin.. Mut sit jos / kun tulee tää alakuloinen tunne, teen tikusta asiaa ja meen kauppaan hakemaan vaikkapa käsisaippuaa, ja samalla ostan sen Ben&Jerriesin...

Liika syöminen johtuu siitä että käytät pehmeitä rasvoja. Heitä pois margariinit ja pullorasvat ja käytä vain kovia rasvoja niin tulet kylläiseksi ruokailun jälkeen ja laihtuminen alkaa.

Nauratti tuo mielikuva siitä, että syöt mustikkapiirakkaa pururadalla kuin hevonen :) Ei kuulosta kovin suurelta synniltä. Miksi olet yksinäinen?

Ota tavaksi kirjoittaa ensin sivun verran perusteluita, miksi pitäisi syödä juuri nyt jotain herkkua. Saattaa olla, että kirjoittamisen jälkeen ei ole enää tarvetta syödä. Ainakaan joka kerta.

Vierailija kirjoitti:

Liika syöminen johtuu siitä että käytät pehmeitä rasvoja. Heitä pois margariinit ja pullorasvat ja käytä vain kovia rasvoja niin tulet kylläiseksi ruokailun jälkeen ja laihtuminen alkaa.

ap vastaa: korkea kolesteroli, käytän vain kolesterolia alentavaa (jos joskus leivän päälle jotain laitan), ruoanlaitossa oliiviöljyä. Mun sukurasitteilla (kolesteroli, infarkteja, veritulppia) ei voita ruoanlaitossa käytetä. Enkä mä tässä etsi laihtumisneuvoja, vaan neuvoja tunnesyömisen hallintaan.

Vierailija kirjoitti:

Nauratti tuo mielikuva siitä, että syöt mustikkapiirakkaa pururadalla kuin hevonen :) Ei kuulosta kovin suurelta synniltä. Miksi olet yksinäinen?

ap tässä. Haha, no siltä se tuntui, siellä puuskutin ja samalla söin marjapiirakkaa. Kuka ihmeen normaali ihminen tekee näin (no, minä... mutta..)

Olen yksinäinen koska ollut rankkoja vuosia tässä takana, isoja menetyksiä joista pikkuhiljaa toipumassa. Olen introvertti enkä oikein viihdy isoissa ihmisjoukoissa (tai ehkä pseudo-ekstrovertti, sillä vaikutan tosi sosiaaliselta ulospäin). Mun ystävät perheellisiä jotka omissa menoissaan viikonloppuisin, ja koska minä tämmönen vuoroviikkoäiti, ei mua toki mukaan mökkiviikonlopuille pyydetä. Parisuhteessa en ole, treffailin vuosi sitten paljonkin ja yritin löytää kumppania, mutta se oli niin hirveeta schaibaa se tinderöinti, et huh heijaa. Kunpa joku tulis siellä pururadalla vastaan.. voisin antaa palan piirakasta (jännä konnotaatioa nyt tästä piirakasta).. No, jonkinlaisessa etäsuhteessa olen, mutta näemme parin kuukauden välein joten ihan perinteiseksi parisuhteeksi sitä ei voi laskea ainakaan toistaiseksi..

Perhettä ei oikein ole, omat vanhemmat piti lapsuudessa huolen siitä ettei sukulaissuhteita esim serkkuihin (joita on ihan sikana) synny. Nyt 40v on jotenkin vaikea lähteä noita suhteita rakentamaan kun nämä serkut ovat mulle täysin tuntemattomia aikuisia, ainoa yhdistävä tekijä on verisuhteet. Toinen vanhempi kuollut, toinen aika haastava energiasyöppö vaikka rakas onkin. Hän aina muistaa huomauttaa jos vaikkapa tyttäreni (nyt 16v) vaikuttaa hoikistuneen, esim. Eli kotoa tulee tämä kehonkuva-asia myös osittain. Itse en puhu lapsille mistään painoon / kroppaan / dieetteihin liittyvästä. 

Koen vaan olevani oikeastaan koko ajan tosi yksinäinen, ja ettei kukaan kuuntele mua kunnolla. Tai näe mua. Tämä on syy miksi menen sinne terapiaankin. Jos saisi tätä itsetuntoa ja omanarvontuntoa nostettua. 

Luulin et olet vähintään 20kg ylipainoinen. Et ole pahasti ylipainoinen joten pystyt varmasti vähän muuttamaan elintapojasi. Pieni painonpudotus onnistuu varmasti sillä et ole pahimman sortin mässäilijä. 

Syötkö tarpeeksi kuituja? Ite olen tunnesyöppö, mutta mua on helpottanut että olen lisännyt kuituja ja probiootteja ja keskittynyt siihen että suolisto vois hyvin. (Opetellut jopa syömään hapankaalia!) Tää on auttanut kylläisyyden tunteeseen ja jotenkin tasapainoittanut ruokasuhdetta ja makeanhimoa. 

Vierailija kirjoitti:

Luulin et olet vähintään 20kg ylipainoinen. Et ole pahasti ylipainoinen joten pystyt varmasti vähän muuttamaan elintapojasi. Pieni painonpudotus onnistuu varmasti sillä et ole pahimman sortin mässäilijä. 

ap vastaa: joo siis en tässä hae apuja tunnesyömisen hallintaan painonpudotuksen takia, vaan ihan yleisen terveyden ja päänupin / mielenterveyden takia. Ei ole terveellinen ajattelutapa tämä että tunteita tukahduttaa suklaalla tms.