Lapsettomuus on luonnotonta ja itsekästä
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia.
Mummoiässä viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua ja lastenlapsia.
Kommentit (131)
Miten aloittaja voi olla näin ilkeä naisia kohtaan? Oma mies ei aikoinaan halunnut lasta, kun halusi, niin olin jo tuolloin liian vanha saamaan lasta. Ja käytiin lapsettomuus hoidoissa, mutta ilman tulosta ja kummassakaan ei todettu vikaa, tosin vain miehellä ei ollut riittävästi siittiösoluja. Oma mieheni ei halunnut edes adoptoida, kun ei halunnut vierasta lasta. Miten voit ap olla näin ilkeä? Monet muutkin naiset eivät saa lasta ja monesta muustakin syystä. Itse jään sitten ilman, mutta ei minua haittaa lainkaan, minulla on toki ystäviä ja läheisiä. Voin toki kuolla milloin tahansa, ja ne lapset eivät voi määritellä minun elinpäiviä lainkaan, kuolen sitten, kun Luojani on etukäteen määrännyt elinpäiväni. Ja tiedän sen, että elän vanhaksi, ja olen auttamassa yhteiskuntaan tulevaisuudessa.
Mutta mitä sitten ap, kun eivät osa niitä lapsia saavista naisista ja miehistä pidä lapsistaan huolta lainkaan? Heitä on nähty orpo kodeissa, kun vanhemmat eivät osaa pitää heistä huolta? Haluatko oikeasti jatkossa, että lapset elävät jossain orpo kodeissa ja kasvatuslaitoksissa, kun ne vanhemmat eivät osaa pitää heistä huolta lainkaan? Ap, olet oikeasti niin tyhmä, että et näe sitä suurta kuvaa lainkaan.
Olen kyllä samaa mieltä että ainoa mikä oikeesti on elämässä törkeetö, on perhe. Enkä tarkota mitään ydinperhettä, vaan omia lapsia, omia, sisaruksia, vanhempia, isovanhempia, ketä nyt kunkin elämään kuuluu. Lapsen myötä vasta ymmärtää tämän, ainakin itse ymmärsin. Upein asia elämässä on olla äiti, tuntea ylpeyttä ja rakkautta omasta lapsesta. Ei sitä mikään korvaa.
Mutta minun mielestä se on enemmän itsekästä juuri että on äiti, koska ne jotka eivät ole, ovat elämässään paljon köyhempiä kun eivät sitä voi kokea. Että kyllä me joilla on lapsi/lapsia, ollaan tavallaan itsekkäämpiä, kun halutaan "monistaa itsemme". Vaikka luonnollistahan se on, eikä äidinrakkaudessa ole mitään itsekästä, äiti laittaa lapsensa itsensä edelle. Nut kun tässmä sönkötän aivot sulaneina, tulin siihen johtopäätökseen että kumpikaan vaihtoehto ei ole itsekäs, ne vaan ovat osa elämän kiertokulkua. Ja lapsettomilla naisilla on ollut aina tärkeä rooli muuten perhepiirissä täteinä, aivan kuin naarasleijonalaumassakin lapsettomat naaraat auttavat perheen jälkikasvun vartioinnissa ja huoltamisessa.
Luonnonlaki toimii niin, että valio yksilöt lisääntyy; sen takia inceliluuserit itkee, kun eivät saa p*llua
Lisääntymisen pitäisi olla luvanvaraista
Kaikki lapsia tehneet eronnoita ja luonnotonta ne uusperheet.
"Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsivihan takia."
Sinä siis tarvitset lapsen tärkeimmäksi suhteekseesi eikä aikuista ihmistä.
Minun mieheni kerran sanoi että tehdäänkö lapsi mutta ei suostunut naimisiin niin sanoin että ei tehdä avoliittoon lasta ja se sitten oli se ettei tehty. Multa olisi vaadittu lapsi eikä mies edes halunnut mennä kanssani avioliittoon. Ei käynyt sellainen kauppa. Mieheni haki suhteemme aikana jotain muutakin naista mutta ei löytänyt ja palasi häntä koipien välissä minun luokseni sanoen ettei hän ketään parempaa löydä.
Ap on yksinäinen incel jolla kaipuu omiin lapsiin ja omaan perheeseensä mutta kun ei koskaan tule saamaan edes pesää eikä pornosivuilla poseeraavaa naista lähemmäksi pääse niin purkaa omaa epäonnistumistaan ja vihaansa.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä samaa mieltä että ainoa mikä oikeesti on elämässä törkeetö, on perhe. Enkä tarkota mitään ydinperhettä, vaan omia lapsia, omia, sisaruksia, vanhempia, isovanhempia, ketä nyt kunkin elämään kuuluu. Lapsen myötä vasta ymmärtää tämän, ainakin itse ymmärsin. Upein asia elämässä on olla äiti, tuntea ylpeyttä ja rakkautta omasta lapsesta. Ei sitä mikään korvaa.
Mutta minun mielestä se on enemmän itsekästä juuri että on äiti, koska ne jotka eivät ole, ovat elämässään paljon köyhempiä kun eivät sitä voi kokea. Että kyllä me joilla on lapsi/lapsia, ollaan tavallaan itsekkäämpiä, kun halutaan "monistaa itsemme". Vaikka luonnollistahan se on, eikä äidinrakkaudessa ole mitään itsekästä, äiti laittaa lapsensa itsensä edelle. Nut kun tässmä sönkötän aivot sulaneina, tulin siihen johtopäätökseen että kumpikaan vaihtoehto ei ole itsekäs, ne vaan ovat osa elämän kiertokulkua. Ja lapsettomilla naisilla
Itse olen ylpeä taiteestani, ymmärsin vasta kun aloin tehdä taidetta. Kokeile sinäkin!
Ap:n kirjoitus on idoottimaista ja ksipäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylläpä voitkin olla harvinaisen idiootti tapaus!
Yritä keskustella asiasta, älä yritä nolata keskustelijoita. Anna kaikille turvallinen tila. YLE
Joo, frendi ei kykene lapsentekoon. Mikä ääliö tuo aloittaja onkaan.
Itse esim. olen työkyvyttömyyseläkkeellä, diagnooseina krooninen masennus, krooninen traumaperäinen stressihäiriö, estynyt persoonallisuushäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko (johon liittyy foobista käyttäytymistä), epätyypillinen syömishäiriö ja uni-valverytmin häiriö (liikaunisuus ja viivästynyt unijakso). Somaattisia sairauksia verenpainetauti, uniapnea ja tuki- ja liikuntaelinvaivat. Selviydyn juuri ja juuri itsestäni ja kodistani huolehtimisesta läheisten tuella, ja voimia ei sen jälkeen juuri muuhun jää. Tuloni ovat 976,59 e/kk. En siedä pienintäkään meteliä tai hälyä, en pysty juuri käymään julkisilla paikoilla, kommunikointi ihmisten kanssa on välillä haastavaa, kotonani pitää noudattaa sairaalatasoista aseptiikkaa.
Näkisitkö todella, että minun tilanteessani kannattaisi pukata kersoja tähän maailmaan? (Siis jos minulla olisi siihen ylipäätään pienintäkään kiinnostusta.) Itse näen, että lapsen hankkiminen olisi itselleni kohtuuton taakka ja jo taloudellisestikin mahdotonta.
En näe myöskään syytä miksi lipittelisin viiniä mummoiässä, kun en tee sitä nyttenkään. Tällä planeetalla ei myöskään ilmastokriisin vuoksi ole välttämättä enää älyllistä elämää siinä vaiheessa, kun mummoikä itselläni koittaa.
Ei se taida niin ruusuinen tulevaisuus olla parinkymmenen vuoden päästä. Kaikenlaista kriisiä uhkana. Nyt on eletty muutama vuosikymmen todella hyvää aikaa.
Persut kopioivat maga Vancen juttuja tännekin.
Mitä seuraavaksi kopioivat?
Ap. Luonnotonta ja itsekästä on haukkua ja nälviä muiden elämän valintoja. Ei kaikki saa lapsia, tai halua lapsia. Elämä voi olla varsin hyvää, jopa parempaa ilman niitä.
Suosittelen lämpimästi lapsettomuutta kaikille vähänkään kiinnostuneille. On aivan parasta, itselle ja kauneinta mitä voit tehdä myös maapallolle.
Vierailija kirjoitti:
bro, mä en voi saada lapsia, enkä niitä haluiskaan. uliuli, pelle!
Mieli voi muuttua!
Vierailija kirjoitti:
Kun kaupassa kuuntelee ja katselee lapsiperheitä, ei kateeksi käy!
Tänäänkin teinivetelys isänsä kanssa leipäosastolla...isää kävi sääliksi.
Teonivetelyksistä tulee ihan kunnon miehiä. Se vie vähän aikaa ja armeija kasvattaa. Teinit on aina olleet vetelyksiä, todennäköisesti myös sinä olit samanlainen.
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä samaa mieltä että ainoa mikä oikeesti on elämässä törkeetö, on perhe. Enkä tarkota mitään ydinperhettä, vaan omia lapsia, omia, sisaruksia, vanhempia, isovanhempia, ketä nyt kunkin elämään kuuluu. Lapsen myötä vasta ymmärtää tämän, ainakin itse ymmärsin. Upein asia elämässä on olla äiti, tuntea ylpeyttä ja rakkautta omasta lapsesta. Ei sitä mikään korvaa.
Mutta minun mielestä se on enemmän itsekästä juuri että on äiti, koska ne jotka eivät ole, ovat elämässään paljon köyhempiä kun eivät sitä voi kokea. Että kyllä me joilla on lapsi/lapsia, ollaan tavallaan itsekkäämpiä, kun halutaan "monistaa itsemme". Vaikka luonnollistahan se on, eikä äidinrakkaudessa ole mitään itsekästä, äiti laittaa lapsensa itsensä edelle. Nut kun tässmä sönkötän aivot sulaneina, tulin siihen johtopäätökseen että kumpikaan vaihtoehto ei ole itsekäs, ne vaan ovat osa elämän kiertokulkua. Ja lapsettomilla naisilla
Korkki kiinni juoppo!
En ymmärrä miksi lapsista pitäisi pitää? Hehän ovat ihmisiä niinkuin aikuiset. Kokemattomia ja tyhmiä vain. Samanlaisia kuin me, lapsista kasvaa. Eivät siis ole mitenkään ihmeellisiä olentoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
bro, mä en voi saada lapsia, enkä niitä haluiskaan. uliuli, pelle!
Mieli voi muuttua!
Ai niinkuin monelle lapselliselle onkin käynyt.
Kun kaupassa kuuntelee ja katselee lapsiperheitä, ei kateeksi käy!
Tänäänkin teinivetelys isänsä kanssa leipäosastolla...isää kävi sääliksi.