Rumien ihmisten vertaisketju

Vierailija kirjoitti:

Vai kenties oletteko ihan tavallisen näköisiä?

Oikeasti rumia on tosi harvassa, en tiedä olenko nähnyt yhtäkään?

Minä olen tavannut yhden ruman ihmisen. Siis oikeasti varmasti useimpien mielestä ruman.  Hän oli mies. En ala tässä kuvailemaan sen enempää, ei ola asiallista eikä tarpeen. Ei ollut mikään mukava mies myöskään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai kenties oletteko ihan tavallisen näköisiä?

Oikeasti rumia on tosi harvassa, en tiedä olenko nähnyt yhtäkään?

Jos oisin ihan tavallisen näköinen, tuskin miehet olisi kutsuneet minua rumaksi, ei-minkään näköiseksi ja olisin joskus seurustellut jonkun toisen ihan tavallisen miehen kanssa enkä tullut aina torjutuksi. 

Voi että miten kurjaa käytöstä olet kohdannut :( Itselleni on myös kerrottu teininä, että olen rumin mitä on koskaan tavannut, ja se kommentti on siitä asti kulkenut mukana. 

AP

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä, joka olet naimisissa - joku on Sinut halunnut! Toivon että teillä on hyvä suhde.

Minä en keksi, mikä minussa varsinaisesti on pielessä,  ehkä nuo mittasuhteet juurikin. Minulla on kyllä ollut hyvä elämä, ja toivon, että Sinä, joka koet toisin, löydät vielä onnen. Puolisoa en löytänyt minäkään, kaikki elämäni miehet ovat lopulta valinneet jonkun toisen. 

Ei todellakaan ole hyvä suhde. Mieheni on jotenkin vaan tyytynyt minuun. Olisi hänellä muitakin ottajia ollut, mutta jotenkin sattumalta valitsi minut. Koskaan,  ikinä ei sano ulkonäöstäni mitään. 

Hän valitsi Sinut <3 Neuvoisin, että kertoisit miehellesi että toivot häneltä kauniita sanoja. Se on tosi vaikeaa pyytää, mutta voi olla niinkin, ettei hän vain tajua että kaipaat sitä.

AP

Vierailija kirjoitti:

Onpa kiva että aihe herättää keskustelua! Minua kuitenkin harmittaa, että ratkaisuna pidetään kropan treenaamista. Missä kohtaa hyvä peruskunto ja liikunnasta nauttiminen osana elämää muuttui siihen että itsestään pitää rääkätä fitnessmisu? 

Joku kirjoitti, ettei ole juurikaan tavannut rumia ihmisiä. En minäkään, mutta peilistä silti katsoo sellainen...

Hänelle, joka muistuttaa mielestään Mauri Pekkarista, tahdon sanoa että kirjoitustyylisi on niin mainio, että olisi ilo tutustua Sinuun.

AP

Kiitos! Olis hauskaa olla kirjailija. Ei ois ulkonäölläkään niin väliä. 

Meitä rumia miehiäkin on paljon. Oma naama ei ole koskaan miellyttänyt. Omalla kohdalla rumuus tulee naaman lisäksi lyhyydestä ja kaljuuntumisesta. En voi näille mitään.

Vierailija kirjoitti:

Meitä rumia miehiäkin on paljon. Oma naama ei ole koskaan miellyttänyt. Omalla kohdalla rumuus tulee naaman lisäksi lyhyydestä ja kaljuuntumisesta. En voi näille mitään.

 

Joo, mutta miehillä rumuus ei haittaa niin paljon kuin naisilla. Olen esimerkiksi itse ihastunut ihan oikeasti rumiin miehiin, mutta yksikään heistä ei ole ihastunut minuun takaisin. 

Ruma nainen saa kyllä ruman miehen halutessaan, mutta rakkaus on sitten yksipuolista. Mies vaan huolii sen naisen vakipanoksi kun ei muutakaan saa. Ja se on paljon nöyryyttävämpää kuin se, ettei kukaan huolisi ollenkaan. 

Kyllä minä uskon, että mies voi kärsiä rumuudestaan yhtä lailla kuin nainen. Nämä meidän rumuuskokemuksethan ovat jokaisen omia, ja vaikuttavat myös meidän jokaisen itsetuntoon.

Kunpa maailmassa ei oltaisi niin ulkonäkökeskeisiä. Itse olen huomannut, että vaikka jonkun miehen ulkonäkö ei ensin miellyttäisi, mutta kun häneen tutustun ja huomaan hänen olevan hyvä tyyppi, niin myös hänen ulkonäkönsä muuttuu silmissäni paremmaksi. 

Tämä ilmiö vaan ei auta naisena, koska miehet eivät tunnu haluavan edes tutustua rumaan naiseen. Höh. 

AP

Minä saan usein ihmisiltä ilkeitä kommentteja rumuudestani. Ei tee mieli käydä missään, mutta on pakko. 

Plastiikkakirurgit ovat sanoneet, että liian ruma tapaus. Leikkauksillakaan ei kuulemma saisi parannusta aikaan ulkonäkööni, joten turha leikata. On vain tyydyttävä omaan rumaan ulkomuotoon ja yritettävä keskittyä muihin asioihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpa kiva että aihe herättää keskustelua! Minua kuitenkin harmittaa, että ratkaisuna pidetään kropan treenaamista. Missä kohtaa hyvä peruskunto ja liikunnasta nauttiminen osana elämää muuttui siihen että itsestään pitää rääkätä fitnessmisu? 

Joku kirjoitti, ettei ole juurikaan tavannut rumia ihmisiä. En minäkään, mutta peilistä silti katsoo sellainen...

Hänelle, joka muistuttaa mielestään Mauri Pekkarista, tahdon sanoa että kirjoitustyylisi on niin mainio, että olisi ilo tutustua Sinuun.

AP

Kiitos! Olis hauskaa olla kirjailija. Ei ois ulkonäölläkään niin väliä. 

Täällä yksi kirjailija, joka todellakin kärsii ulkonäöstään! Kirjojen kannalta sillä ei tietenkään ole merkitystä, mutta silti alituinen tunne omasta huonommuudesta ja kelpaamattomuudesta kulkee mukana joka päivä. Olen esteetikko, jolle mikään ei tuota yhtä suurta iloa kuin kauneus, näki sitä sitten luonnossa, kielessä, taiteessa tai toisissa ihmisissä. Peilissä sitä ei milloinkaan kohtaa, ja se satuttaa. Toki mielekäs työ on avuksi siinä, että ajatuksensa saa ainakin hetkeksi muualle. Joka aamu lenkkeillessäni koetan myös pysähtyä, katsoa ympärilleni ja todeta luonnon olevan tarpeeksi kaunis meidän ihmistenkin puolesta.

Sympatiani jokaiselle, joka kärsii ulkonäkönsä tähden. Meitä on monia.

P.S. Kirjoitustyylisi tosiaan on hauska, minuakin hymyilytti!

Näitä olisi mukava lukea lisää, hyvä keskustelunavaus! Näiden tunteiden kanssa kokee aina olevansa vähän yksin.

Vierailija kirjoitti:

Näitä olisi mukava lukea lisää, hyvä keskustelunavaus! Näiden tunteiden kanssa kokee aina olevansa vähän yksin.

Jep. Suurin osa naisista kun on vähintään tavallisen sievän näköisiä, vaikkeivat misseiksi kelpaisikaan, niin heidän kokemukset koko elämästä on ihan erilaisia. Hirveän harvoin tulee vastaan yhtä rumia kuin itse on, etenkin näin keski-iässä kun koko naama romahtaa (ilm yksi syy nää latteat olemattomat poskipäät, ettei oo mitään kannattelemassa veltostunutta ihoa).

Yks päivä kävin ostamassa torilta mansikoita, myymässä oli joku ehkä 10 v nuorempi heppu niin hän oikein vältteli katsomasta minua silmiin. Tätä käy usein miesten kohdalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vai kenties oletteko ihan tavallisen näköisiä?

Oikeasti rumia on tosi harvassa, en tiedä olenko nähnyt yhtäkään?

Kaasuvalottaja saapui ketjuun. "Ehkä sinä vain luulet olevasi ruma"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meitä rumia miehiäkin on paljon. Oma naama ei ole koskaan miellyttänyt. Omalla kohdalla rumuus tulee naaman lisäksi lyhyydestä ja kaljuuntumisesta. En voi näille mitään.

 

Joo, mutta miehillä rumuus ei haittaa niin paljon kuin naisilla. Olen esimerkiksi itse ihastunut ihan oikeasti rumiin miehiin, mutta yksikään heistä ei ole ihastunut minuun takaisin. 

Ruma nainen saa kyllä ruman miehen halutessaan, mutta rakkaus on sitten yksipuolista. Mies vaan huolii sen naisen vakipanoksi kun ei muutakaan saa. Ja se on paljon nöyryyttävämpää kuin se, ettei kukaan huolisi ollenkaan. 

 

Kyllä se ihan yhtä paljon haittaa, usko pois.

Hiki laiskan työtä tehdessä 

Väärin .laiskan tulee .hiki  syödessä ..ei työtä tehdessä.Koittakaa oppia joku pystyy joku ei.

Menkää rumien treffeille! Järjestäkää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai kenties oletteko ihan tavallisen näköisiä?

Oikeasti rumia on tosi harvassa, en tiedä olenko nähnyt yhtäkään?

Kaasuvalottaja saapui ketjuun. "Ehkä sinä vain luulet olevasi ruma"

Joo, kyllä sen kuulee ja kokee muitten ihmisten sanoista ja käytöksestä, että miltä sitä näyttää. 

Niinhän sitä sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä... Ja joskus ajattelen että ehkä vika on maailmassa enemmän kuin minussa. Tuntuu, että tavallisen näköisenä ei enää riitä

Ole sinä  minä olen minä,maailmantuulet saa huutaa kauneutta,ihminen on jo vartaloltaan ruma ei kuulu luontoon ,on epäsuhteinen itseään etsivä idiootti,joten ole huoleton katsotaan miten meille käy.

Vierailija kirjoitti:

Menkää rumien treffeille! Järjestäkää!

Miehet tuntuu haluavan olla mieluummin yksin kuin ruman naisen kanssa. 

Kyllähän elämä edes tavallisen näköisenä olisi paljon helpompaa. Ei olisi lapsena ja nuorena haukuttu päivittäin rumaksi ja syrjitty. Itsetunto ei olisi tullut lytätyksi, enkä pelkäisi miehiä. Paremmalla itsetunnolla olisin uskaltanut rohkeammin tavoitella unelmiani, ja paremmalla ulkonäöllä ja itsetunnolla olisin löytänyt helpommin töitä. Näin 5-kymppisenä joskus miettii, miten elämä olisi voinut mennä. Ei minulla nytkään huonosti mene, mutta sillä energialla joka on mennyt huonoista kokemuksista selviytymiseen olisi ehkä voinut saavuttaa jotain hienompaakin. 

Hei vaan. Täällä Ari Koivusen näköinen nainen, jolla on Anssi Kelan hiukset, pituutta huimat 152cm koomisen lyhyiden jalkojen kera. Eipä ole miehiä näkynyt ja jos joskus pääsen sellaisen kanssa tekemisiin, mainitsee hän aika pian tyttöystävänsä, vaimonsa tai sitten pinkoo lujaa karkuun.

Yritän löytää romantiikkaa elämääni pelien, kirjojen ja elokuvien avulla, mutta varsinkin näin kesällä kun näkee onnellisia pareja, iskee kyllä masennus. Elämä ei ole reilua.