Raskaudesta kertominen töissä ahdistaa!
Olen raskaana jo viikolla 18. Olen kertonut raskaudesta esimiehelle jo hyvissä ajoin ja osalle työkavereistakin. Meillä on iso työyhteisö, niin ahdistaa kertoa laajemmin raskaudesta. Onko se edes tarpeen, jos se ei oikeastaan heidän töihinsä vaikuta? Voiko vain odottaa, että he huomaavat asian ja kommentoivat eivät kommentoi? Onko muilla ollut ahdistusta töissä kertomisesta? Älytön ahdistuksen aihe, mutta en muutenkaan tykkää huomiosta :(
Kommentit (18)
Ei sun oo pakko mainostaa sitä. Annat niiden muiden vaan ahdistua,kun ne epätietoisina miettii oletko raskaana vai et.
Naiset kyllä aavistaa, minäkin, vaikka lapseton olen.
Kertoisin vain heille joihin töistä poissaoloni vaikuttaa.
Ei tarvitse kertoa. Itse kerroin esimiehelle ja parille muulle mutta en kertonut mitenkään laajemmin isolle työporukalle. Ajattelin että huomaavat sitten kyllä kun maha kasvaa eikä se heille kuulu. Viimeistään kun olin jäämässä äitiysvapaalle niin kerroin sen sitten tyyliin tiimipalaverissa edellisellä viikolla.
Ei tarvitse kertoa. Olen opettaja ja sain tietää kahden kollegani raskaudesta pari kuukautta ennen synnytystä, koska maha alkoi näkyä. En edes kommentoinut asiaa kun ei se minulle kuulu. Sitten kun opehuoneessa ilmoitettiin, että jäävät vanhempainvapaalle 2vk päästä niin onnittelin ja tsemppasin. Asiasta ei tarvitse puhua kenellekään paitsi esimiehelle jos ei halua.
Et varmaan oo ensimmäinen etkä viimeinen siinä työyhteisössä joka saa lapsen. Ei heitä kiinnosta, et saa erityishuomiota vaikka kuuluttaisit asian kaikille. Työt jatkuu ja esimies järjestelee poissaolosi.
Usko tai älä, ei tuo mikään maailmaa mullistava uutinen ole puolitutuille. Jossain vaiheessa vain noteeraavat "jaha x on raskaana" ja jatkavat elämäänsä.
Kiitos paljon kommenteista, tämä laittoi asioita mittasuhteisiin :) En ota stressiä asiasta, että pitäisi kertoa. Kerron sitten, jos siltä tuntuu ja on luonteva hetki. Voivat sitä ennen miettiä, olenko lihonut :D
Jos kerran pomo tietää niin se riittää. Asia ei kuulu muille ja juoruilu ei ole mukavaa. Työpaikalla on syytä puhua vain työasioista. Joidenkin ihmisten uteliaisuudella, pahantahtoisuudella ja halulla juoruilla ja puuttua muiden asioihin ei ole mitään rajaa. Nykyaika on hävittänyt yksityisyyden rajat. Jokainen pitäkööt kiinni yksityisyydestään sen minkä voi. Myöskään ei ole sopivaa kysyä yhtään keneltäkään, onko tämä raskaana, koska asia ei todennäköisesti kysyjälle kuulu ja kysyjä voi sohaista aikamoista ampiaispesää. Raskaana oleva kertokoot raskaudestaan niille kenelle haluaa ja muille asia ei vaan kuulu. Sama se on kaikkien muidenkin yksityisten asioiden kanssa. Hoitakoot uteliaat vaan omat asiansa.
Muistan joskus kuulleeni julkisella paikalla kun työkaverit juorusivat ilkeän sävyyn jonkun työkaverin syövästä. Tämä tuntui omiin korviini todella pahalta, vaikka kaikki kyseiset ihmiset olivat itselleni täysin vieraita, eikä siis liittynyt omaan työpaikkaani tai tuntemiini ihmisiin mitenkään. Vastaavalla tavalla muistan kuulleeni keskusteluja jonkun raskaudesta. Mieleeni on jäänyt myös joku tahtomattani bussissa kuulemani puhelu, jossa puhuja sanoi, että jollekin ilmeisesti lapsen isän eksälle, vai oliko peräti vieläkin puoliso ja vanhempien lasten äidille ei asiasta saa kertoa ja pelkäsi tämän reaktiota kun voisi aiheuttaa suuria ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Mikäpä ei nykyämmiä ahdistaisi?
Ilman kalijjaa on tosiaan vaikea kestää äijjänelämää. 😔
Ei ole kukaan työkaveri koskaan sanonut olevansa raskaana. Ovat vain ilmoittaneet jäävänsä työvapaalle silloin ja silloin. Yleensä lähellä äitiyslomaa ja kun on ollut puhe tulevista lomista ym.
Jos se ei tuo esteitä työntekoosi, niin miksi pitäisi kertoa? Mutta se on sitten sinun ja työnantajasi vastuulla muuttaa työtehtäviäsi. Tuo on ainut syy minkä takia minulle on kerrottu raskaudesta, jotta voidaan muuttaa tehtäviä tarpeen mukaan.
En mä ole tuon laajemmin kertonut koskaan. Ainoastaan esihenkilölle ja saman kaupungin saman osaston työkavereille, muut huomaa sitten kun huomaa. Ennen äitiyslomalle jäämistä olen koko Suomen laajuisen osaston (n. 30 hlö) yhteisessä palaverissa kertonut jääväni äitiyslomalle, ihan siksi että tietävät miksi en ole tavoitettavissa.
Vierailija kirjoitti:
Muistan joskus kuulleeni julkisella paikalla kun työkaverit juorusivat ilkeän sävyyn jonkun työkaverin syövästä. Tämä tuntui omiin korviini todella pahalta, vaikka kaikki kyseiset ihmiset olivat itselleni täysin vieraita, eikä siis liittynyt omaan työpaikkaani tai tuntemiini ihmisiin mitenkään. Vastaavalla tavalla muistan kuulleeni keskusteluja jonkun raskaudesta. Mieleeni on jäänyt myös joku tahtomattani bussissa kuulemani puhelu, jossa puhuja sanoi, että jollekin ilmeisesti lapsen isän eksälle, vai oliko peräti vieläkin puoliso ja vanhempien lasten äidille ei asiasta saa kertoa ja pelkäsi tämän reaktiota kun voisi aiheuttaa suuria ongelmia.
Jälkimmäiselle voi olla hyvät syyt. Kokemusta on.
Miksi pitäisi kertoa? Riittää että esimies tietää muutamaa kuukautta aiemmin. Kyllä muut huomaa viimeistään siinä vaiheessa kun jäät vanhempainvapaalle.