Oliko synnytyksessäsi paikalla lääkäri? Ja mistä syystä?

Mieheni on lääkäri ;)

Myöhemmin kolme lääkäriä seurasivat kovaa verenvuotoani ja yrittivät päättää mitä tehdä. Lopulta vuoto kuitenkin tyrehtyi. Meinasin joutua kaavintaan, koska epäiltiin että istukan palasia olisi jäänyt kohtuun.

Ekassa synnytyksessä oli 3 kätilöä, 1 hoitsu ja yksi erikoistuva lääkäri. Vauva ei meinannut tulla ulos, johtui lyhyestä napanuorasta. Painoivat kohdun päältä ja runnoivat kovaa. Yrittivät saada paikalle gyneä imukuppusynnytystä varten, mutta yhtään ei ollut vapaana. Saivat vauvan sitten ulos ja heti sen jälkeen mut kärrättiin leikkuriin, sillä tarvitsin ompelua enemmän kuin kätilöt pystyivät tekemään.



Tokassa synnytyksessä vauvaa epäiltiin suureksi, synnytys oli 10 pv yliaikaisena käynnistetty, mulla oli suuri ponnistushalu vaikka vasta 1 cm auki ja vauvan sydänkäyrä oli käynyt ensin yli 200:ssa ja sitten tippunut nollaan palautuen hissukseen normaaliksi. Jengiä oli synnytyssalissa enemmän kuin laki sallii, useampi kätilö pari lääkäriä, hoitsu ja lopulta anestesiologikin. Viimeksi mainitun ehtiessä paikalle sain viimein luvan ponnistaa ja vauva syntyi ihan normaalisti. Ainoastaan napanuora oli vauvan vartalon ympäri kiertyneenä.

Ekassa synnytyksessä gyne joutui odottelemaan n 8h ja toisessa joka oli nopea vain 3h.

Täälläpäin ei juuri kätilöitä näe, vaan lääkärit (ob/gyn) hoitavat synnytykset. En varmaan uskaltaisi edes synnyttää Suomessa, tulee entinen DDR mieleen siitä touhusta. Siis vastasynnyttäneenä pitää jakaa huone toisten potilaitten kanssa, kipulääkityksen kanssa niin ja näin ja esim. käynnistyksen ajankohdasta ei ollenkaan kunnioiteta potilaan toivumusta.

Suomessa on mahdollista saada perhehuone, eli olla ainoa potilas huoneessa. Jos synnytys sujuu normaalisti, kätilö riittää mainiosti. Kipulääkitystä ei pihtailla, aina vain ei ehdi saada epiduraalia jos synnytys etenee vauhdilla. Miksi käynnistää synnytyksiä turhaan sen mukaan mikä aikataulu äidille käy tai milloin ei ole vielä tullut raskausarpia tms? Lääkärin velvollisuutena on varmistaa, että synnytys käynnistetään kun vauva on valmis. Ja luonnollisesti alkanut synnytys paras.



Olen itse ollut USAssa raskausviikolle 16 asti asumassa, ehdottomasti tahdoin synnyttää Suomessa.



p. s. USA:ssa on korkeampi lapsikuolleisuus kuin Suomessa. Hollannissa miltei kaikki vauvat syntyvät kotona, kätilön avustuksella.

1. ja 2. synnytys: anestesialääkäri on käynyt laittamassa epiduraalin.



Kolmannessa, neljännessä ja viidennessä synnytyksessä lääkäri on käynyt puhkaisemassa kalvot synnytyksen käynnistämiseksi.

Tosin suurin osa äideistä, jotka ovat synnyttäneet molemmissa maissa, pitävät Usa:ta parempana. Minusta Suomessa on ongelmana se, että äidin toivomusta ei oteta ollenkaan huomioon. Ainakin minusta on kiva keskustella lääkärin kanssa minulle ja lapselle parhaasta synnytystavasta. Ja sama lääkäri on joka kerta, kun menen odotusajan visiiteille siis erikoislääkäri ei joku neuvolahoitsu. Keskiarvona Suomen järjestelmä on Usa:ta parempi, koska kaikille taataan ns. minimihoito (minkä toki näkisin hyvänä Usa:ssakin), mutta tosiasia on se, että yksityisen vakuutuksen omaavana potilaana saan Usa:ssa parempaa hoitoa ja lisäksi kaikki erikoislääkärit ovat tarjolla, ja minun ei tarvitse kerjätä lähetettä tai kestää jotain nuorta kandia hoitamassa vauvaani.

napanuora todennäköisesti kaulan ympärillä ja alkoi sydänäänet laskea eikä mulla ollenkaan supistuksia eikä ponnistuttanut. Saatiin vauva kuitenkin ulos ilman lääkäriä ja kätilö hoiti myös sen napanuoran pois kaulasta.

Nimittäin minä ja mieheni. Toisessa käväisi gynekologi ja ensimmäisessä anestesialääkäri.

Mä olen oikeasti välillä kade USA:n systeemin tuossa suhteessa.

Suomessa äiti ei kiinnosta ketään. Kätilöt ovat ammattitaitoisia (osa), mutta neuvolan henkilökunta on ainakin meillä... No, toistaiseksi neuvolan henkilökunta ei ole kertonut minulle mitään, mitä en tiedä. Rokotuksia en osaa antaa, joten he saavat hoitaa sen.



Oman synnytykseni jälkihoito oli ihan hirveää. Lapsi oli keskolassa, omakätilöni oli joku näkoalaton opiskelija ja ketään ei kiinnostanut vanhempien terveys. USA:ssa synnyttänyt kaverini jälkeenpäin nauroi, että joka kerta kun hän tiristi pienenkin kyyneleen synnytyshormonien jäljiltä, joku hoitaja oli tarjoamassa suklaapirtelöä :-). Kuulostaa kornilta, mutta se oli kuulemma aika söpöä.



Ja lääkäri oli saatavilla eikä tarvinnut toivoa, että joku asiantuntija on vuorossa.

Synnytyksessä oli vähän ongelmia, koska lapsen sydänäänet laskivat äkisti. Lopulta lääkäri otti vauvan ulos imukupilla.

vauva oli perätilassa joka huomattiin vasta vesien mentyä

USA:ssa saa varmasti hyvää hoitoa, koska siellähän voi lääkärit ja sairaalan haastaa oikeuteen jos jotain menee vikaan ja siellähän ne korvaukset on vähän eri luokkaa kuin täällä. Eikö USA:ssa tehdä myös aika paljon sektioita?

Työttömät eivät sitten saakaan.

uusrikkaiden luvatussa maassa heikoimmat poljetaan. Sama vivahde tuossa jenkkilätouhussakin.

Samoin pari kätilöä sekä laborantti (mahtava tunne, kun joku ottaa verikokeita kesken supistusten...). Ja opiskelijakin vielä kaupanpäälle.

epiduraalia varten yks, yks puhkas kalvot ja viimisin käytti imukuppia

Lääkäri siksi, että napanuora kahdesti vauvan kaulan ympäri, mikä heikensi sydänääniä, anestesialääkäri ja leikkuri sairaanhoitaja siksi, että olivat jatkuvassa valmiudessa viemään minut leikkuriin... Lisäksi salissa oli kätilö ja kätilöharjoittelija, eli porukkaa kuin pipoa :) Olo oli kyllä turvallinen.

toisessa ole anestesialääkäri antamassa puudutuksen, päivystävä lääkäri seuraamassa välillä laskevia sydänääniä ja loppujenlopuksi suunnitellun imuvedon suunnitellusti tehnyt synnytyslääkäri. Samaan aikaan paikalla oli myös lastenlääkäri. Kun toinen lapsi syntyi, niin huoneessa oli toistakymmentä henkilöä! Osittain johtui kyllä kätilöiden vuoronvaihtumisesta.